UNIKEKO

27/11/2012

Kirjoittelin aiemmin lasten vaiheista, ja tunnustettakoon että minullakin meneillään tällä hetkellä eräs kausi. Nimittäin talviuni.

Olen aina ollut kova nukkumaan ja pystynkin helposti nukkumaan yhtämittaa 12 – tai jopa 14 tuntia. Olen useammankin kerran nukkunut jopa vuorokauden ympäri. Pystyn nukahtamaan lähes minne tahansa enkä välttämättä herää kovin helposti. Aamuisin ylösnouseminen on ollut aina enemmän tai vähemmän tuskallisen vaikeaa. Alle kymmenen tunnin yöunet ovat mielestäni liian lyhyet.

Viime kuukausina (tai vuosina) yöunet ovat usein jääneet melko lyhyiksi ja sitäkin enemmän katkonaisiksi. Ja se näkyy naaman lisäksi aika monessa muussakin jutussa. Yleisenä ärtymyksenä, hajamielisyytenä, kiinnostuksen puutteena ja tietenkin väsymyksenä.

Lisääntynyt pimeys ja harmaus ovat yhdessä väsymyksen kanssa aiheuttanut sen, että viime päivinä en ole voinut muuta kuin nukkua. Silmät eivät yksinkertaisesti pysy auki. Öisin on tullut heräiltyä, mutta aamulla olen voinut onneksi ottaa sen takaisin. Parhaimmassa tapauksessa olen nukkunut muutaman tunnin heräämisen jälkeen ensimmäiset tunnin-parin tirsat ja myöhemmin iltapäivällä toiset. Näiden välillä haahuilen yöpaidassa silmät puoliummessa. Illalla, kun normaalit ihmiset menisivät nukkumaan, minä olen pirteimmilläni ja valvon. Ja kierre on valmis. Lisätään tähän vielä minimaalinen ulkoilu ja sitäkin vähäisempi liikunta. Mitä enemmän nukun sitä väsyneempi olen.

Huomisesta alkaen etelään on luvattu lunta. Se taas tarkoittaa enemmän valoa ja kivempia ulkoilusäitä. Ja se taas tarkoittaa sitä, että pystyn toivottavasti heräämän tästä koomastani. Ainakin tänään melkein koko päivä liikkeessä ja metsässä vietetty päivä tuntui antavan paljon energiaa. Ja ihan ilman päiväunia.


17 Responses to “UNIKEKO”

  1. anrinko sanoo:

    Tiedän miltä tuo kooma tuntuu. Olen aivan samanlainen. Kun olin 10 vuotta lasten kanssa kotona,talvet olivat vaikeita. Tai no, jos aamulla piti nousta ja olla jossain. Onneksi mun lapset on kovia nukkumaan kanssa, varsinkin talvella.
    Nyt en tarvitse enää niin sairaasti unta, mutta paljon edelleen. 8h yöunet ovat ihan tuskaa, tarviin sen 10h mielellään. Mutta harvoin sitä saan…onneksi on ihania aamuja, kun poika ei mene tarhaan, kuten tänään. Me herättiin ihanasti vasta kello 10 aamulla. Kotona työskentelyn etu näin talvella, on hitaat aamut. =) Kun perjantaisin pitää ehtiä 9 junaan, pyörällä polkien ja tarhan kautta mennen, voit uskoa että se tuntuu joskus rankalta…Mutta kaikkeen tottuu. Hitaasti, mutta tottuu.
    Hyviä unia!

  2. Anonymous sanoo:

    Tää varmaan vaikuttaa nyt kettuilulta, muttei ole siksi tarkoitettu. Tätä blogia olisi vaan paljon mukavampi lukea, jos kirjoitusvirheitä ei olisi niin paljon. Tässä postauksessa tuli varmaan ennätys, mutta on niitä aiemminkin ollut. Oisko joku tekstin tarkastus mahdollista, onko sellaista bloggerilla? Muuten kyllä tykkään teidän juttuja seurata, mutta tätä lukiessa virheet jo vei liikaa huomiota.

    • Toki varmaan olisi mahdollista kirjoitta vaikka teksti ensin wordiin. Mutta en jaksa. Yleinsä kirjoitan jutun nopeasti ja luen ehkä nopsasti läpi. Myöhemmin sitten korjailen virheitä jos huomaan ja ennenkaikkea ehdin. Yleinsä en. Olen aiemmin kertonut lukihäiriöstäni, vaikka sana olisi kuinka väärin tahansa en välttämättä sitä huomaa. Liäksi näppiksestä on pari kirjainta vähän jumissa.. 😀

    • Anonymous sanoo:

      Olen vähän samaa mieltä noista kirjoitusvirheistä. Blogisi on muuten mielestäni ”laadukas”, mutta useat kirjoitusvirheet antavat vähän hutiloidun ja hätäisen kuvan. Ei kai se postien määrä, vaan laatu.

    • Siis ihan oikeasti, oletko tosissasi? Anteeksi nyt että otan tästä vähän nokkiini, mutta kuten ylläkin kerron: minulla on lukihäiriö! Tai tarkemmin dysgrafia mutta harva tietää mitä se tarkoittaa (googlaa vaikka). Se huomioonottamalla tekstini on mielestäni aika hiton laadukasta.

    • Siis voi apua!!! Näitä anonyymeja!!! Mistä näitä löytyy??? Miten tyhmä pitää olla ihmisen ettei ymmärrä sitä jos toisella on lukihäiriö? Vaikka itsellä ei ole niin jo lapsiperheen arki ja väsymys saa aikaan sen, että kirj.virheitä tulee. Mintun teksti on erittäin laadukasta ja ihanan värikästä ja viihdyttävää ja mua ei ainakaan kirj.virheet haittaa pätkääkään. Sen sijaan tuollaiset, ”en nyt tarkoita kettuilla mutta” ihmiset saavat minut kiehumaan. Jaksamista Minttu. Sulla on ihana blogi, vaikka osa lukijoista onkin aivan täysiä tampiota.

      …ja tuohon itse aiheeseen. Mä voisin ottaa osan sun unenlahjoista, ainakin tuon nukahtamisen taidon, kun se on multa iän ja lapsen myötä kadonnut. Oon nimittäin reilut puolitoista vuotta jatkuneen yövalvomisen jäljiltä niin töttöröö, että kun joskus saisi nukkua, en pysty nukahtamaan vaan pyörin sängyssä. Päivällä tuntuu, että oon koomassa koko ajan. Vaikka lapsi olisi miten ihana, yövalvominen ei ole koskaan ihanaa. Aamulla voisin taas nukkua tuntitolkulla, ellei olisi tuota taaperoa pirteänä hereillä. Ja mä siis pärjäsin 30vuotta ilman kupillistakaan kahvia. Nyt menee minimi 2kuppia päivässä. Muuten ei mitään tolkkua pysyä hereillä…

    • Anonymous sanoo:

      Niinhän sanoinkin, että teksti on muilta osin laadukasta. Sisällöllisesti siis. Itse luen tätä blogia säännöllisesti ja pidän mintun tyylistä. En ole tyhmä, enkä mielestäni tampiokaan. Haluaisin vain nähdä lempparibloggaajieni kehittävän itseänsä. Ja ennen kuin hyökkäät jälleen, tiedän mitä lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät ongelmat tarkoittavat. Tekstin kirjoitettuaan siihen voi palata myöhemmin, jolloin virheitänsä voi huomata ja niihin puuttua.

      En minttu toivo pahaa mieltä sinulle, päinvastoin! Tahdon olla lukemassa ihanaa blogiasi vielä vuosienkin päästä!

    • Kiitos! Usein teenkin niin että palaan kirjoitukseen uudestaan (jos vain aikaa) ja yritän huomata virheet ja korjata sitten niitä. Kai sekin on jollain tapaa treenamista 🙂 Kiitos kannustuksesta! :)) !

    • Hyvä anonyymi. Pahoittelut jos loukkasin kunniaasi. Kiva jos alkuperäinen ajatuksesi oli todellakin vain kannustaa Minttua preppaamaan lukihäiriönsä kanssa. Ehkä myönnät, että ideasi ei oikein välittynyt kovin vilpittömästi tuosta ensimmäisestä viestistäsi? Asiat voi esittää kovin monella eri tapaa. Ja tuon toisen anonyymin kommentti ei myöskään ollut millään muotoa asiallinen. Minä provosoiduin ja kirjoitin värikkään vastineen.
      Ehkäpä seuraavan kerran voit laittaa kannustusviestisi Mintulle tuonne mamigogo-hotmail osoitteeseen? Ehkä mukavampi tapa antaa tuollaista palautetta kahden kesken? Ettei tule sellainen julkisesti ivataan olo? Eiköstä vain? Tai sitten miettiä sanavalintojaan hiukka tarkemmin tai selittää perusteellisemmin tarkoitusperiään? Ettei mukavalle ja ihanalle bloggaajalle tule syyttä kökkö olo?

      Hyvää jatkoa Mintulle ja tsemppiä jos päätät treenailla. 🙂 Mulle kelpaa kyllä nykyiselläänkin.

  3. KIRKASVALOLAMPPU!!!!!!! Jossain Hkissa oli outlet, mikä möi jopa -70% alella. Auttaa oikeesti ihan helvetisti!

  4. Meirän Maja sanoo:

    Eletään toivossa, että kaamos päättyy joskus.
    Minä olen muina kuukausina vuodesta aamuvirkku. Lokakuusta-tammikuulle rytmit ihan sekaisin. Vihaan tätä aikaa vuodesta. Vihaan.

  5. Anonymous sanoo:

    Vantaalla sataa jo lunta! Jee!

  6. Mä oon niiiin samanlainen 😀 Oon ollu jopa taas niin koomassa et ei oo blogia jaksanu miettiäkään.

  7. Anonymous sanoo:

    Itsekin olin aikoinaan superhyvä nukahtaja, vaan niin se taito hävisi lasten myötä. Nykyään herään jokaiseen rapsahdukseen ja vinkunaan, enkä yleensä enää heti saa unen päästä taas kiinni. Väsymystä tunnen siis ympäri vuoden, mutta kyllä tämä pimeys mielialaan vaikuttaa ilman sitäkin. Ja kirkasvalolamppu meillä oli, mutta itselläni on niin herkät silmät, että sen käyttö oli täysin mahdotonta – loppupäivä piti pitää silmiä sirrillään, kun vuosivat vettä…

    Ja vaikka lehtiä ja vastaavia julkaisuja lukiessani olenkin melkoinen kielipoliisi, niin olen oppinut erinomaiseksi pikkuvirheiden oikeintulkitsijaksi erilaisia blogeja / Facebook-viestejä / tekstareita yms. lukiessani. Ei siis haittaa pätkääkään, ennemminkin antavat teksteille persoonallisuutta ja piristävät toisinaan päivää hullunkurisuudellaan – on ihanaa, että ihmiset uskaltavat nykyaikana yrittää olla muuta kuin täydellisiä, suorituskeskeisyyttä on tässä yhteiskunnassa jo liiaksi asti.

    Ja tänään oli aamulla valkea maa :).

    Hanna

    ps. Ja kiitokset menovinkkilistasta!

  8. Henna Maria sanoo:

    Hei vaan! Kiinnitän aina huomiota väsymyspostauksiin 🙂 Olin itse superväsynyt vuosia ja syyttelin pikkulapsiaikaa, jossa yksi heräsi aina aamuviidelta ja uutaa raskautta ja muuttoa ja uutta työtä jne. Loppujen lopuksi selvisi, että mullahan on kilpirauhasen vajaatoiminta. Oireita oli vaikka kuinka, enkä vaan ollut huomannut outona mitään (pystyin nukahtamaan jopa lattialle lasten leikkiessä vieressä, paino ei pudonnut, hiuksia lähti…). En nyt sua tässä diagnosoi, mutta jos käyt googlen kautta lukemassa oireista ja yhtään epäilyttää, käy lääkärin juttusilla; verikokeilla selviää. Toivottavasti tää on nyt kuitenkin vaan kaamos/äitiväsymystä sulla!!!

Kommentoi