Leikki on lapsen työtä sanotaan. Meidän muksut paiskii hommia aamusta iltaan. Ovatpa he joskus yllätetty duunista myös keskellä yötä. Uskomaton mikä määrä energiaa ja mielikuvitusta pienestä ihmisestä löytyy.
Elviksen leikkiminen on vielä lelujen tutkailua, järsimistä, käsissä pyörittelyä, lattiaan hakkaamista ja läiskimistä. Omat lelut ovat jo tuttuja ja selvästi on nähtävissä mitkä lelut ovat muodostuneet suosikeiksi.
Lelujen lisäksi kaikki laulu -ja taputusleikit ovat molempien mieleen.
Kaapo on aina tykännyt leikkiä autoilla. On hassua miten pikkuautoilla ajaminen päristäen tulee luonnostaan ilman esimerkkiä jo reilun puolen vuoden ikäisenä. Kun poika oppi seisomaan, innostui hän mopoilla ajamisesta ja taaperokärryn työntämisestä. Vuoden ikäisenä lempilelu oli ehdottomasti pallo. Hän on ollut aina kovin fyysinen ja kaikki urheilu, kuten jalkapallo, pyöräily, uinti ja jääkiekko on aina kiinnostanut. Tykkää hän kyllä välilä myös rauhoittua piirtämään tai maalaamaan. Useinmiten leikeissä on ollut aina jotain tolkkua, mutta toki välillä touhu on ollut myös pelkkää sotkemista ja tavaroiden alas repimistä.
Leikit ovat kehittynyt luonnolisesti siinä missä lapsikin. K rakentaa päivä toisensa jälkeen mitä taidokkaampia duplo-rakennelmia. Leikeissä on mukana aina joku juoni. Tällähetkellä erilaiset roolileikit ovat suosikkeja. Aamupalaleikki on oma suosikkini. Ehkä tulevaisuudessa minulle vielä joskus katetaan oikeasti pöytä ja tarjotaan ihan oikeaa teetä ja pilkottuja hedelmiä. Kaapo on saanut paljon vaikutteita leikkeihinsä myös aikuisilta ja telkkarista. Hän pukeutuu konduktööriksi ja takastaa meiltä matkalippuja, pistää repun selkään ja ”lähtee etelään”… Majojen ja tunneleiden rakentaminen on myös huippua. Ja sotkuista.
Nämä leikkikuvat on otettu eilen. Meillä oli Kaapon kanssa ruokaleikki juuri meneillään. Vauvalelut olivat kaikki levällään olkkarin lattialla. Kuten myös lääkärilelut. Usein täällä onkin monta eri leikkiä meneillään eikä leluja saisi siivota pois tai ne käydään heti hakemassa uudestaan. Kohta pojat menevät suihkuun ja siellä jatkuu taas hurja touhu ja leikki. Välillä mietin, miten ne jaksaa. Ihanat.
Mitä teilläleikitään? Mitkä ovat lemppareita ja mitkä inhokeita? Entäs vanhempien mielestä?
Minttu
Oon juuri miettinyt samaa. Etenkin kun noita lapsia on kaksi, nyt ne jo viihdyttää toisiaan. Vauvalle kelpaa kaikki millä isompi leikkii, ja myös toisinpäin.
Isommassa lapsessa on ihana huomata mielikuvituksen kehittyminen ja leikkien juoni, pienemmässä taas ilahduttaa uusien asioiden keksiminen. Tänään esim. koiran ruokakuppi, tosi jees 😀
Meillä tämä nuorempi on harrastanut tätä yöleikkimistiä, ei niin jees. Onneksi viime aikoina öisin on vain syöty, ei enää höpötelty, kikateltu ja leikitty unilelulla.
Ihana kun viihtyvät keskenään! Mahtavaa saada olla kotona ja seurata noita oivalluksia, vaikka sitä koiran kupille menemistä ;D
Olipa ihana ja leikkimielinen postaus 🙂
Annoin ite pojalle kaikenlaisia leluja pienestä asti ihan vain nähdäkseni, että onko se IHAN oikeasti totta, että poikia kiinnostaa vain autot. No meidän poikaa kiinnostaa trrrraktorit, sekä myöskin rekat ja autot. Pikkuautoja kuljettaa korissa, välillä äityy leikkimään niillä kuin tytöt nukeillaan, että ne juttelevat toisilleen ja välillä käyvät pojan sylissä halittavana. Pääosin kuitenkin pärisevät. On se totta, uskon nyt.
🙂 Kiitos!
Tuo on kyllä niin jännä asia miten noi ”sukupuoliroolit” vaan kumpuavat jostain ihan itsestään. Meilläkin kaikenmoisia leluja, nukkeja ja vaikka mitä mutta vaan aina ne autot ja muut ns. poikien lelut ovat olleet niitä suosituimpia. 🙂
Äidin inhokki leikit ovat sellaiset missä hajoitetaan paikkoja, rikotaan äidin tavaroita ja levitellään pikkusälää ympäriinsä *tylsä äiti*.
Lapsen mielestä parasta on leikkiä Playmobileillä tai Legoilla. Meillä on noi samat Ikean keittiöjutut, nekin on pop, tehdään voileipiä jne.
Keskenään meillä ei lapset oikein leiki siinä mielessä, muuten vaan viihtyvät yhdessä, kun ikäeroa on ”hieman” 🙂
Joo, tahallinen hajoittaminen ja sotkeminen ei ole kivaa. Playmobileista tykkää tämä äiti! harmi ettei oman lapuuden hurjaa määrää niitä ole tullut säilöttyä. Noi ikean pehmoruoat on ihania. Mä tykkään itse enemmän kuin puisita, eivät kolise ja katoa sohvan alle 😉