Aamupäivällä Helsinkiin satoi lunta. Aika säälittävän vähän, lunta näkyy lähinnä vain mukulakivien välissä, mutta kumminkin. Sää on kylmä ja viima kova. Viikonloppuna ulkoiltiin kuitenkin vielä kurassa ja plussakelissä.

En ole suuri kuravaatteiden ystävä, mutta joskus jonkun meidänkin jengistä saattaa sellaisessa nähdä. Viimeisimpänä siis Elvis.

Välikausihaalari on jäänyt pieneksi, eikä talvihaalaria viitsi pukea kurasäähän, kaikki muut ulkovaatteet ovatkin villaa niin vaihtoehtoja ei juurikaan jää. Kurikset kevyttopan ja villahaarain kanssa osoittautuivatkin aika mainioksi yhdistelmäksi. Eikä lapsikaan tuntunut hiostuneen kumiasuunsa.

Mainioiksi nuo kurahousut osoittautuivat ensinnäkin sen takia, ettei Elvis juurikaan pysy pystyssä vielä ulkona. Tuollakin ulkoilukerralla hän oikeastaan makasi maassa kokoajan, konttasi vesilätäköltä toiselle ja siinä välissä pyöri hiekassa ja mudassa. Kun lähdön aika koitti kurahousut vain pois jalasta ja poika rattaisiin lämpöpussiin. Kätevää.

Kivaa noissa kuravaatteissa on myös värit. Ne ovat kirkkaita, ihania ja ne saa helposti puhtaiksi. Kuravaatteet ovat edullisia, käytettynä niitä löytyy paljon vielä edullisempaan hintaan, siksi niitä raaskii ostaa jopa parit eri väriset ihan vain vaihtelun vuoksi.

Meillä ei kylläkään löydy noiden keltaisen kurahousujen lisäksi kuin pari kippiseltä ostettua sadetakkia (ihanien värien takia ostettu) sekä kurahanskat. Mutta tästä positiivisesta kuravaatekokemuksesta oppineena ehkä keväällä puen lapsiani useamminkin näihin, monen mielestä aivan liian hirveisiin ja hiostaviin, kura-asuihin. Sitä ennen paljon lunta, pulkkamäkeä, lumiukkoja -ja enkeleitä. Tulisipa lisää lunta pian!