Maanantai-ilta tuli vietettyä Kättärin päivystyksesä sydän-ja supistuskäyrillä, lääkärin tutkittavana ja verinäytteiden tuloksia odotellen. Käynti oli kummallinen, ensin puhuivat että taidan joutua jäämään yöksi ostastolle ja yhtäkkiä lääkäri tulikin sanomaan että voin lähteä kotiin ja vauva saa syntyä sillä painaa nyt 2,6 kiloa. Mitään syytä kipuilulle ja kovalle paineelle ei kerrottu. Mutta kohdunkaula oli siis pehmeä ja auki (mutten tiedä kuinka paljon), kanavaa jäljellä. (Tämä ei nyt varmasti sano lapsettomille lukijoille yhtään mitään)

Nyt on vähän höhlä olo. Ei tässä varmaan muuta voi kuin odotella. Kaikki on lääkärin mukaan kuitenkin hyvin eikä näytteistä ole ilmeisesti löytynyt mitään. Turhauttavaa vain kuulostella jatkuvasti tätä oloa. Muutenkin nämä viimeiset viikot ennen synnytystä ovat tällaista kärvistelyä. Ei vain jaksaisi odottaa enään yhtään.Toisaalta en kuitenkaan tahdo että lapsi syntyisi ennenaikaisena tai alle kolmekiloisena. Synnytys ja sen jälkeinen aika on kokoajan mielessä. Huh, millaisethan on fiilikset jos tämä raskaus meneekin reilusti lasketun ajan yli!

Sairaalassa kävi ilmi ettei kipu siis ole supistuksia.