Olen monesti kehunut täällä asukaspuistojamme, joita löytyy lähialueeltamme jopa kolmin kappalein. Ja lyhyen ratikkamatkan päästä vielä lisää. Asukaspuistoissa järjestetään paljon erilaisia kerhoja, muskareita, värikylpyjä, teemajuhlia ja tapahtumia. Kesäisin lapsille on tarjolla puistolouonas sekä kahluuallas.

Mutta olenkohan ikinä kertonut meidän ihanasta pikkupuistosta!? Välillä kun on kivempi mennä leikkimään tuohon ihan vaan kadun toiselle puolen, pieneen puistoon. Pieneen puistoon, jossa kuitenkin on kaikki; keinut, likumäki/kiipeilyjuttu, hiekkalaatikko ja muita härveleitä . Useimmiten siellä on leikkimässä tuttuja kavereita lähinaapurustosta, välillä taas siellä ei ole ketään muita. Hiekkalelut ovat aina valmiina ja kaikkien yhteisiä. Lapset lainaavat kiltisi toisilleen pyöriään, pallojaan, skeittejään ja katuliitujaan.

Lähipuistoon on helpompi ja nopeampi lähteä. Mukaan voi helposti ottaa vaikka kupin kahvia ja naapurikaupasta saa samalla haettua jäätelöt tai evästä. Tai lapset voi jättää tutun valvottavaksi pikaisen kauppareissun ajaksi.

Pikkupuistossa ollaan solmittu monet uudet ystävyyssuhteet, ihasteltu naapurustoon syntyneitä vauvoja ensimmäistä kertaa, kerrottu raskaushaaveista ja vertailtu mahoja. Sieltä ollaan lähdetty monesti extrmpore kylään tai lounaalle.

Tällainen kaupunkiasuminen sopii meille tosi hyvin. En usko että olisin kovinkaan onnellinen ulkoillessani joka päivä lasten kanssa omalla pihallamme ilman kummempia aikuiskontakteja. Mutta kieltämättä oma piha olisi ihana. Kuinka paljon se helpottaisikaan uloslähtöjä talvella. Puetun lapsen voisi lähettää omalle pihalle leikkimään ja odottamaan. En hirveästi odota tulevaa talvea, pukemisrumbaa, kuumassa eteisessä kiukuttelua ja hikoilua. On meillä toki oma kiva piha hiekkalaatikoineen ja leluineen, mutta se ei ole kokonaan aidattu enkä muutenkaan voisi Kaapo sinne yksin jättää tai lähettää.

Ihan mahtavaa olisi asua keskustan lähistöllä, omistaa oma kunnon kokoinen piha ja samalla siis nauttia kaikista palveluista, tapahtumista ja tietenkin kaupungin kivoista puistoista ja kavereista. Mutta se taitaa olla täysin utopinen haave. Omasta pihasta haaveillessamme jatkamme ulkoilua melkein omalla pihallamme kivojen kavereiden kanssa.

Perjantaina muuten emme jäänetkään pikkuistoon, vaan lähdimme asukaspuistoomme jossa oli Back to school – tapahtuma. Kaapo pääsi ratsastamaan ponilla,  tekemään pinssejä ja voitti arvonnasta Tukholman risteilyn! Huippua!

Kuinka moni haaveilee omasta pihasta ja kuinka moni sellaisen omistaa (ja jos saa kysyä että missä asutte pihoinenne?). Entä löytyykö tälläisia ihania pikkupuistomme kaltaisia yhteisöllisiä puistoja paljon muualtakin?

Minttu

Ainiin! Minulla olisi teile arvottavana Crocsin 50 euron lahjakortti sekä Mini Rodinin paita. Kumpi arvotaan eka? Niin ja muistettehan että Zalandosta saatte -10% alen 50 euron ostoksista koodilla zalandoetumamigogo.