Apua. Tuo hönotiais-erkki on jo viisi kuukautta. Se ei enään tosiaan ole mikään pikku vauva vaan ymmärtäinen ja ihmettelevä touhukas. Motorista kehitystä on myös tapahtunut kuukaudessa paljon.

Elvis 5 kk

– Nauraa peilikuvalleen
– Tunnistaa nimensä
– Viihtyy pääosin vatsallaan
– Vatsallaan nousee käsinojaan, ”ui”, pyörii napansa ympäri ja nostaa peppua ylös
– Liikkuu pyörimällä ja hosumalla
– Tavoittelee leluja ja tarttuu niihin molemmilla tai yhdellä kädellä
– Liikuttelee lelua kädestä toiseen (ja suuhun)
– Käsien lisäksi myös varpaat ovat löytyneet ja ne menevät suuhun
– Mönkii yöllä itse tissille
– On alkanut jättämään päivän viimeiset eli kolmannet päiväunet pois
– Ihmettelee, kummastelee, on hyvin tarkkaavainen ja kiinnostunut kaikesta
– Katsoo isoveljään aina ihaillen ja on hyvin otettu kaikesta samastaan huomiosta
– Nauraa, jokeltaa, päristelee ja kiljuu (kovaa ja korkealta)
– Hermostuu ja turhautuu helposti jos ei pääse liikkumaan tai kun lelut karkaavat

Hirveästi muuta viikonloppuun ei viisikuissynttäreiden lisäksi ole liittynyt. Paitsi äidin kaamea kankkunen joka alkoi helpottamaan vasta eilen illalla. Korvapotilaan kanssa ollaan vietetty päivät lähinnä sisätiloissa. Jotain hyvääkin, saatin vihdoin String seinälle, jee.

Kiitos vielä kommenteistanne korvatulehdusjuttuun, mielenkiintoista luettavaa! Ja ne jotka eivät ole vielä osallistuneet valokuvausoppaan ARVONTAAN niin suosittelen sen tekemistä! Arvonta päättyy torstaina.

Aurinkoista viikkoa!

Minttu