2V RINTOJEN PIENENNYSLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

5/09/2019

Eilen, vastaillessani (taas yhden) rintojen pienennysleikkaukseen menevän kaverini kyselyihin, tajusin että omasta leikkauksestani oli tullut kuluneeksi päivälleen tasan kaksi vuotta.

Parin vuoden aikana olen esimerkilläni kannustanut hyvin monia naisia harkitsemaan myös tätä elämänlaatua parantavaa leikkausta – useampi on siihen jo päässytkin.

En missään nimessä kannusta ketään menemäään veitsen alle huvin vuoksi, vaan haluan tässäkin kohtaa korostaa, että kyseessä on nimenomaan terveyssyistä tehtävä toimenpide – ei kunnallisella puolella siihen muuten pääsisikään.

Olen elänyt ison osan elämästi suhteettoman suurien, kipua, särkyä, jumeja, migreeniä, tinnitysta ja epämieluisaa huomiota aiheuttavien rintojen kanssa. Isot rinnat rajoittivat elämää, sillä jotkin urheilulajit olivat mahdottomia tai tekivät kipeää, samoin kun ne rajoittivat paljon myös pukeutumistani. Nyt kahden vuoden jälkeen kaikki tuo tuntuu todella kaukaiselta.

En kerro nyt koko tarinaani tässä uudestaan, vanhempia postauksia rintojen pienennysleikkauksesta, miten siihen päädyin ja pääsin, sekä alkufiiliksiä löytyy näistä vanhemmista postauksista:

HEI HEI TISSIT
TERKUT SAIRASTUVALTA
NE TISSIT
+ MTV UUTISET ARTIKKELI AIHEESTA

Moni on kysellyt minulta kokemuksieni lisäksi sitä, että olenko ollut tyytyväinen leikkaukseen. Tilanteeni on vähän erilainen siinä mielessä, että tulin raskaaksi melko pian leikkauksen jälkeen ja tottakai rinnat muuttuivat raskauden myötä.

Siltikin, olen hyvin tyytyväinen. Koska raskaaksi tuleminen ei ollut varmaa, päätin mennä leikkaukseen, vaikka lapsi meillä olikin haaveissa. Leikkaus vei kertaheitolla pois kaikki fyysiset ja toiminnalliset ongelmat, jonka vuoksi myös raskausaika sujui siinä mielessä aiempia helpommin.

Kuten aiemmissakin raskauksissani, painoa minulle tuli parisenkymmentä kiloa lisää ja tottakai rinnat myös kasvoivat. Siltikin saatoin viimeisilläni ollessani käyttää ihan tavallisia bikineitä tai olla jopa olla kokonaan ilman liivejä. Tämä ei olisi aiemmin ollut mahdollista edes ilman raskautta.

Imetys ei tällä kertaa onnistunut kuten olisin halunnut, mutta sekin riski oli etukäteen tiedossa. Siltikin, pystyin kuitenkin imettämään edes osittain ensimmäiset kaksi kuukautta. Se, oliko leikkauksella loppujen lopuksi osuutta epäonnistumiseen, ei voi varmasti sanoa.

Nyt kaksi vuotta myöhemmin, viisitoista kiloa isompana, yhden raskauden ja osittaisimetyksen läpikäyneenä tissit eivät enää uhmaa painovoimaa, kuten ne uhmasivat leikkauksen jälkeen.

Tämäkin oli tottakai myös tiedossa ihan muutenkin. Sanotaan että leikkauksen jälkeen menee vuosi-pari, kun uudet tissit muovautuvat omaan muotoonsa. Ja tottakai keho muuttuu muutenkin vuosien vieriessä. Rinnat käyttäytyvät leikkauksenkin jälkeen ihan normaalisti ja ovat luonnolliset.

En leikkausta miettiessä pelännyt kertaakaan arpia. Vatsani on jo niin täynnä raskausarpia, ettei muutama siisti viiltojälki tunnu enää missään. Muutamassa vuodessa suurin osa leikkausarvista onkin vaalentunut lähes huomaamattomaksi

Minulla olisi ollut viime syksynä aika rintojen vuositarkistukseen, mutta peruin silloin ajan, enkä ole vieläkään varannut uutta. Rehellisesti sanottuna, en uskaltanut mennä näyttäytymään kirurgille, vain muutama viikko synnytyksen jälkeen, rinnat täynnä maitoa.

Kun joskus ajan varaan, aion ottaa siellä puheeksi mahdollisen rintojen korjausleikkauksen (sen voi mahdollisesti tehdä puudutuksessa), sillä uskon minulla olevan oikeus sellaiseen. Vaikkakin edelleen, olen hyvin tyytyväinen. Menemättä sen kummemmin yksityiskohtiin, silti muutama kohta on sellainen, josta kirurgikin ennen leikkausta varoitteli. Kosmeettisia juttuja, eikä siksi itselleni kovin tärkeitä tai ainakaan kiireellisiä.

Leikkauksen jälkeen rinnoistani lähti osittain tunto, joka on nyt kahden vuoden aikana palautunut lähes entiselleen. Parantuminen oli hidasta, edelleenkin joskus harvoin saattaa tuntua pientä särkyä. Ja silti edelleenkin, kaikki on ollut tämän arvoista.

Olen tyytyväinen päätökseen mennä leikkaukseen ennen raskautta, siitäkin huolimatta voi olla, että menen veitsen alle vielä uudestaan – osittain ehkä raskauden aiheuttamien muutosten vuoksi.

Tottakai suosittelen jokaista, joka leikkausta miettii, menemään siihen vasta kun lapsia ei ole tulossa – jos mahdollista. Sillä leikkaus on aina riski, eikä kukaan tätä tahdo huvikseen tehdä tai käydä läpi yhtä kertaa enempää. Eikä siihen välttämättä enää ensimmäisen kerran jälkeen julkisella puolella ole mahdollistakaan päästä.

Minulta pyydetään monesti ennen ja jälkeen kuvia rinnoistani. Aluksi en ollut edes varma, haluanko puhua leikkauksesta kovinkaan paljon julkisesti. Olen kuitenkin saanut huomata, että kymmenen naiset ovat saaneet apua ja vertaistukea kirjoituksistani. Koska tiedän, miten paljon elämänlaatua leikkaus parantaa, on ollut hienoa että olen voinut avoimuudellani auttaa muitakin.

Mutta sen tarkempia kuvia, niitä en tule jatkossakaan julkaisemaan. Muutenkin lopputulos riippuu niin monesta tekijästä, lähtötilanteesta, leikkaavasta kirurgista, omasta parantumisesta, omasta ihotyypistä, jälihoidosta ja monesta muustakin asiasta joihin voi ja ei voi itse vaikuttaa.

Aluksi isoista rinnoista ja leikkauksesta puhuminen tuntui hieman kiusalliselta, koska aihe on kuitenkin aika henkilökohtainen. Ollaanhan tässä niin sanotusti priva-alueella. Mitä enemmän olen kuullut kiitosta samoja juttuja pohtivilta tai läpikäyneiltä naisilta, on siitä puhuminen muuttunut myös luonnollisemmaksi. Nyt tästä asiasta kertominen tuntuu jopa tärkeältä.

Ylläoleva kuva liittyy fiiliksen lisäksi sen verran, että siinä olen reilu viikko sitten lähdössä ulos tanssimaan – pelkkä uimapuku toppina.

 


PARHAAT AURINKOVOITEET – SUURI TESTI

4/07/2019

Toivotaan että lämpimiä ja ennenkaikkea aurinkoisia päiviä on edessä vielä monen monta, vaikka tämän hetkinen sääennuste ei keltaista palleroa hiveästi lupailekaan. Olen nimittäin koko viime kuun testaillut ahkerasti erilaisia aurinkosuojavoiteita ja nyt on vihdoin aika kertoa omat kokemukseni niistä! Toivon, että tästä testistä olisi ennenkaikkea apua teille uutta aurinkovoidetta hankkiessanne.

Tähän omaan testiini valikoin itse aurinkovoiteita sillä perustein, että ne ovat turvallisia, ympäristöystävällisiä sekä soveltuvat ihan koko perheelle. Ja toki sellaisia, jotka ovat helposti saatavilla netistä ja kivijalkamyymälöistä ympäri Suomen. Käytän itse pääosin luonnonkosmetiikkaa ja erityisesti aurinkovoiteissa se on itselleni tiukka kriteeri, joten siksi myös kaikki suosittelemani tuotteet ovat seftifioitua luonnonkosmetiikkaa.

Aurinkosuojavoidetta valitessa kannattaa ehdottomasti valita fysiikaalinen suoja kemiallisten sijaan. Kemikaalisissa aurinkosuojissa suodatin imee UV-säteilyä itseensä, ja muuntaa vaarallisen säteilyn lämmöksi kun fysikaalinen suodatin taas muodostaa iholle haitallisia säteitä heijastavan pinnan. Kemiallisten suojien sisältämät pienet nanopartikkelit kykenevät tutkimusten läpäisemään ihon ja voivat näin päätyä verenkiertoon. Myös joidenkin aurinkovoiteissa olevien kemikaalien on huomattu tuhoavan koralleja.

Myös fysikaalisia suojia löytyy niin synteettisesti valmistettuina että luonnollisista lähteistä, kuten maamineraaleista. Valittaessa sertifioidun luonnonkosmetiikan aurinkosuojan, voi olla varma ettei siinä koskaan käytetä nanoteknologiaa, meren ekosysteemiä ja koralleja tuhoavia synteettisiä filttereitä tai hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja kuten parabeeneja, EDTA:ta tai muovia sisältävää PEG:ia. Lisäksi mineraalifiltterit ovat tutkitusti turvallisia myös aivan pienille lapsille. Fysikaalisten suojien teho alkaa myös heti iholle levitettäessä, eli niiden kanssa ei tarvitse sen kummemmin odotella imeytymistä.

Eritysesti pienet lapset tulisi suojata ensisijaisesti vaattein ja varjoin, mutta tarvittessa näitä kaikkia aurinkosuojia voi siis käyttää myös lapsille. Tässä testissä on mukana myös kaksi lapsille suunnattua aurinkosuojaa, mutta periaatteesa nämä kaikki valitsemani voiteet soveltuvat siis ihan koko perheelle.

Ihan kaikkia aurinkovoiteta en pystynyt ottamaan mukaan testiin, mutta kirjo on siti mielestäni laaja ja joukossa on eri tyylisiä suojia vaikkakin osa on samoilta merkeiltä. Aurinkosuoja on tärkeä ja siksi halusinkin ottaa testiin mukaan pääosin korkealla suojakertoimella olevia tuotteita. Itse suosin enemmän niitä, sillä en missään nimssä tahdo palaa. Joukosta löytyy kuitenkin myös muutama kevyempi tuote.

Tämän aurinkovoidetestin lisäksi minulta on tulossa pian myös sävyttävien, eli kasvojen ihon väriä tasottavien bb-suojien testaus! Mutta ensin siis nämä (ei missään tietyssä järjestyksessä), olkaa hyvä:

BIOSOLIS SUN SPRAY  SPF 50

Suihkutettavat aurinkovoiteet ovat itselleni mukavimpia ja helpoimpia käyttää, joten tämä voide on kulkenut koko kesän matkassa mukana. Olen käyttänyt sitä paljon lapsille, että itselleni pääosin kasvoille, olkapäille sekä decolteelle.

Tykkään tämän suojan tuoksuttomuudesta, vaikkakin siinä on pieni vivahde öljyistä mietoa tuoksua, joka tulee siis aivan luonnostaan tuotteessa kätetystä Karanjaöljystä. Toisin, kun useiden muiden fysikaalisten suojien väri, niin tämä on väritykseltään hieman kellertävää ja imetytyy sekä sulautuu nopeasti ihoon, eikä jätä sitä valkoiseksi oikeastaan yhtään. Tuotteen voit ostaa esim täältä*.

+ suihke on helppo käyttää
+ hyvä pakkauskoko, riittoisa tuote
+ kasvoille ja vartalolle
+ levittyy ja imeytyy hyvin
+ korkea suoja, sopii myös lapsille

MÁDARA SUN PLANT STEM CELL ANTIOXIDANT SUNSCREEN SPF30

Mádaran SUN-sarjassa on raikas sitruunainen tuoksu sekä kevyt anti-age vaikutus. Voide on paksua ja silkkimäistä, mutta levittyy ja imeytyy nopeasti. Jättää aluksi kuitenkin todella haalean vaalen vivahteen iholle. Vaikka tuote sopii myös lapsille, tulee tästä enemmän sellainen ”aikuiseen makuun” -fiilis. Tykkään! Tuotteen voit ostaa täältä*.

+ ylellinen tuoksu ja koostumus
+ jättää ihon silkkiseksi
+ ei tahmaa
+ vartalolle, kasvoille, käsille

MOSSA NATURAL SUN MINERAL SUNSCREEN LOTION SPF 20

Matalan suojakoertoimensa vuoksi tätä tuotetta tuli käytettyä enemmän ilta-aringossa sekä loman loppupuolella, kun iho oli jo saanut hieman suojaavaa päivetystä. Samasta syystä en ole käyttänyt tuotetta laisinkaan lapsilla. Voide on silkkimäistä, paksua ja jättää ihon pitkäksi aikaa kosteutetun tuntuiseksi. Useiden fysikaalisten tuotteiden tapaan, iho jää hetkeksi vaaleammaksi, mutta ei mitenkään häritsevästi.

Tuotteessa on hyvin kevyt ja raikas tuoksu, ehkä kaikista testaamistani voiteista suosikkini! Voide sisältääkin pohjoisen supermarjaa tyrniä, jolla on suojaava ja korjaava vaikutus myös auringosta jo vaurioituneelle iholle. Voi käyttää kasvoille ja vartalolle. Tuotteen voit ostaa täältä*.

+ hyvä mieto tuoksu
+ korjaa ihoa

ALGAMARIS SPRAY SOLAIRE SPF 30

Jos on pakko valita suosikkituote näistä testaamistani, niin se on tässä. Kookoksen tuoksuinen spray on ihanan kevyttä (jopa vetistä), levittyy, imeytyy, kosteuttaa sekä on vedenkestävä. Iho ei jää tästä tuotteesta hetkeksikään valkoiseksi, vaan enemmän sellaiseksi kuvaöljytyn tuntuiseksi, ei yhtään tahmeaksi vain todella pehmeäksi ja ihanaksi. Pakkaus on myös tosi kätevä!

+ vettä hylkivä
+ koostumus kuin ”tavallisessa” aurinkovoiteessa
+ ei jätä ihoa valkoiseksi
+ kesäinen kookostuoksu
+ ilmatiivis, kätevä spraypullo
+ jättää ihon pehmeäksi

WHAMISA ORGANIC FLOWERS SUN CREAM SPF 50

Tämä suuren suosion saavuttaman Korealais-kosmetiikkamerkki WHAMISAn aurinkovoide sopii omasta mielestäni enemmän kasvoille kun koko vartalolle. Sen koostumus on paksua ja se jättää valkoisen pinnan iholle pitkäksi aikaa, vaikka se muuten kivasti imeytyykin. Fermentoidut ainesosat, kuten aloe, riisiuutee, rypäleiden siemenet, oliivi ja avokadoöljy estävät ihon ärsytystä ja suojaavat haitallisilta ympäristövaikutuksilta. 

Pieni pakkaus kulkee kätevästi mukana, mutta myös juuri senkin vuoksi toimii mielestäni paremmin kasvoilla ja muilla pienillä iho-alueilla. Itse käytin tätä muutaman isohkon luomen päälle, joille halusin paremmin suojaa. Toimi siinä tosi hyvin koostumuksensa sekä korkean suojakertoimensa ansiosta. Hyvin mieto ja neutraali tuoksu. Voit ostaa tuotteen täältä*.

+ fermentoidut ainesosat sisältävät normaalimpia korkeampia antioksidanttipitoisuuksia ja ravintoaineita
+ hyvä suoja kasvoille

BIOSOLIS MELT-IN CREAM SPF30

Tämä aurinkosuoja pääsee ehdottomasti TOP 3:seeni. Nimensä mukaisesti aluksi voidemainen aurinkovoide sulaa iholle ja muuttuu levitettäessä öljymäiseksi. Iho tuntuu pitkään öljytytä, eikä jää ollenkaan valkoiseksi. Pumppupullo on suosikkini heti spaypullojen jälkeen. Tätäkin on tullut käyetettyä paljon niin itselle kun isommille lapsille, sillä se on myös vedenkestävä ja ennenkaikkea levittyy niin kivasti. Sisältää rapsiöljyä sekä karainöljyä, lähes tuoksuton. Voit ostaa tuotteen täältä*.

+ kätevä pumppupullo
+ ei jätä ihoa valkoiseksi
+ vedenkestävä
+ kiva myös lapsille
+ kasvoille ja vartalolle

ATOPIK SPARY HERKÄLLE IHOLLE SPF 30

Kotimaisen Atopikin kaurapohjaiset tuotteet ovat ovat olleet päivittäisessä käytössäni itselläni koko vuoden, mutta tämä uutuus aurinkovoide jäi matkan aikana vähemmälle käytölle. Tuotteen koostumus on kivan kevyt ja tulee suhkepullossa, mutta vaatii pitkän levityksen ennen kun valkoisuus (tai jopa sinisyys) iholta häviää. Decolteelle, olkapäille ja muille pienemmille ihoalueille sopii kuitenkin kivasti. Kauraöljyn antioksidantit ja keramidit estävät ihon kuivumista ja rauhoittavat sitä.

+ vettä hylkivä
+ valmistettu Suomessa
+ tuoksuton

WELEDA KIDS EDELWEISS SUNSCREEN LOTION SPF 30 & ALGAMARIS KIDS SPF 50

Vaikka kaikki ylläolevat voiteet sopivat myös lapsille, halusin ottaa testiin mukaan muutaman lapsille suunnatun aurinkovoiteen. Lapset kannaakin aina suojata vaattein, varjoin sekä välttää keskipäivän aurinkoa. Alle 2-vuotiaita lapsia ei suositella yleensä rasvattavan ollenkaan, mutta luonnollisia ja fysikaalisia voiteita voi pienemmillä käyttää etenkin pienille iho-alueielle, kuten kämmenselkiin, kasvoihin ja jalkapöytiin. On tärkeää muistaa lisätä voidetta aina uinnin jälkeen sekä pestä voide illalla pois iholta.

Mutta nämä kaksi voidetta olivat sellaista tököttiä, ettemme todellakaan lisänneet voidetta päivän mittaan kovinkaan usein. Kun voidetta levitti reilulla kädellä, olivat lapset valkoisia vielä illallakin. Se on näiden fysikaalisten voiteiden huono puoli, eli jos on laiska levittäjä tai muuten vaan haluaa hoitaa rasvauksen nopeasti, jää lapsi (ja kaikkialle minne hän nojaa) aluksi valkoiseksi. Hyvä puoli on taas se (tärkein), ettei lapsi pääse palamaan.

Nämä lasten voiteet eroavat siis siinä mielessä, että ne ovat paksumpia, vaikeammin levittyviä, mutta myös hyvin vedenpitäviä sekä täysin hajusteettomia sekä hypoallergisia, joten ne sopivat hyvin herkällekin iholle. Lisäksi ne kosteuttavat, Weleda sisältää auringonkukkaöljyä ja Algamaris kookosvoita. Kosteutuksesta huolimatta kannattaa lapset rasvata myös normaalilla kosteusvoiteella auringossa oleilun jälkeen.

Itse tykkäsin vähän enemmän tuosta Algamariksesta, siinä voitti sekä korkeampi suojakerroin, että kätevämpi pumppupullo-pakkaus. Ja ihan kuin se olisi levittynyt ja imeytynyt näistä kahdesta vähän paremmin. Käytin sitä itse myös useasti kasvoilleni. Mutta jos lapselle on aurinkovoide hakusessa ja kumpi vain tulee vastaan (Weledasta pitäisi löytyä myös spf 50), niin molemmat oikein hyviä!

Muistakaahan siis suojatua jatkossakin auringolta, vaikka tuntuu että iho olisi jo paahteeseen tottunut. Palanut iho myös muistaa palamisen ja palaa helpommin myös seuraavana kesänä. Muista riskeistä nyt puhumattakaan!

Myös fysikaalinen aurinkovoide on hyvä muistaa pestä iholta joka ilta, käyttäen apuna vaikkapa sientä. Ihon säännöllinen kuoriminen ja kosteutus parantavat rusketuksen kestoa ja tekevät tietysti hyvää iholle!

Onko joku näistä tuotteista jo tuttu vai löytyykö teiltä jokin muu luottotuote jota ei testissä ollut mukana?

*- merkittyjen linkkien kautta tehdyistä ostoista maksetaan bloggaajalle pieni provikka


KUN HIUSTENLÄHTÖ EI LOPU

2/07/2019

Kirjoittelin hormonaalisesta hiustenlähdöstä reilu kuukausi takaperin. Hiustenlähtö raskauden jälkeen on ihan normaali juttu ja suurinosa synnyttäneistä naisista saa sen kokea. Niin myös minäkin, jokaisen raskauden jälkeen.

Kuitenkin, kun hiuksia lähti tupoittain vielä kuukausia synnytyksen jälkeen, jokin sai minut epäilemään, ettei kyseessä ollut enää ihan normaali hormonaalinen muutos. Edellisillä kerroilla hiustenlähtöä minulla oli kestänyt kahdesta kolmeen kuukautta. Nyt viiden kuukauden jälkeen aloin ihmettelemään, kun sulkakato ei näyttänyt minkäänlaisia rauhoittumisen merkkejä. Onneksi sentään uusia hiuksia puski kokoajan lisää. Se rauhoitti pelkoa kaljuuntumisesta sekä poissulki jotain sairauksia.

Hiustenlähdön pitkittymisen syyksi aloin epäilemään muutamaa kuukautta aiemmin asennettua hormonikierukkaa tai kilpirauhasen vajaatoimintaa. Koska minulla oli myös paljon muita oireita, kuten vatsakipuja ja kovia päänsärkyjä, sain muutaman tiukan puhelun ja vääntämisen jälkeen pikaisen ajan kierukan poistoon terveysasemalle. Tässä vaiheessa hyvin runsasta hiustenlähtöä minulla oli kestänyt lähes puoli vuotta.

Muistaakseni tasan viikko kierukan poistamisesta huomasin hiustenlähdön loppuneen. Syy-seuraus suhde on mielestäni tässä tapauksessa siis aika selvä, vaikka tosin myös pieni stressin lievittyminen saattoi vaikuttaa asiaan. Olin vain niin helppottunut, että sain sen vieraan kapistuksen pois itsestäni.

Samalla myös ihoni parani – kierukan myötä kun aloin saamaan finnejä sekä koko iho näytti jotenkin sameammalta ja epätasaisemmalta. Vasta sen postaminen jälkeen huomasin, miten paljon siihenkin kierukka oli vaikuttanut. Mielialanvaihteluihin ja mielialaan taas muutosta ei ainakaan näin lyhyellä aikavälillä ole huomattavissa. Kiva kuitenkin, että kierto tuntui heti muuttuneen normaaliksi ja pystyin tunnistamaan kehoni enemmän taas omakseni ja sen tuntemukset tutuksi.

Kierukan poiston yhteydessä minulta myös tsekattiin kilpirauhasarvot sekä paastosokeri. Ne olivat molemmat lääkärin mukaan viitearvoissa (en ole itse katsonut tarkkoja lukemia). Toisaalta olin vähän pettynyt tästä tuloksesta, sillä kilpirauhasten vajaatoiminta olisi selittänyt niin paljon viimeaikaisia olojani. Mutta tottakai parempi näin. Suurinosa vaivoistani johtuu todennäköisesti stressistä ja univajeesta, mutta niihin kun ei ole helppoa oikotietä, eli pilleriä purkista.

Näin jälkiviisaana mietittynä, olisi pitänyt pyytää katsoa samalla verestä varastorauta-arvot, eli ferritiini. Ne ovat olleet kovasti puheenaiheena viime kuukausina ja moni raudanpuutteesta johtuva oire on sama mitä epäilin aiemmin kilirauhasen vajaatoiminnasta johtuneeksi. Olen kyllä viime aikoina napsinut varmuudeksi rautaa purkista, mutta se ei taida olla ainakaan pidemmässä juoksussa kovin järkevää jos arvot ovatkin kunnossa. Pitänee siis käydä yksityseillä testaamassa vielä se jos olo ei pian helpota.

Mutta takaisin aiheeseen, eli hiustenlähtöön! Kyllähän siis hiuksia minulta edelleen lähtee, mutta enää normaalin rajoissa. Haluan muistuttaa kaikkia raskauden jäleisestä hiustenlähöstä kärsiviä, että tila on täysin normaali ja usein helpottaa muutamassa kuukaudessa. Minä itse olin hermona kun hiuksia lähti vielä viidenkin kuukauden jälkeen, mutta oikeasti sekin aika on vielä ihan normaali! Jossain tapauksissa hiuksia voi irrota jopa puoli vuotta tai jopa vuoden.

Kaikki tämä johtuu siitä, kun raskauden aikana hiuksia ei lähde, eli kyse ei useimmissa tapauksissa ole sen vakavammasta. Samaan aikaan uusia hiuksia kasvaa kuitenkin kokoajan lisää. Mutta toki jos täysin kaljuja kohtia alkaa ilmaantumaan (muuallekin kun ohimoille) tai itsestään alkaa tuntumaan (kuten itsestäni), ettei kaikki ole nyt normaalin rajoissa, niin kannattaa ottaa yhteys lääkäriin.

Useimmissa tapauksissa se hiustenlähtö kuitenkin loppuu ja lopulta ne ärsyttävät ja jokapuolelle sojottavat vauvahiuketkin kasvavat normaaliin mittaansa. Jos siis olet ihmetellyt, miksi niin moni äiti pitää hiukset aina samanlaisella nutturalla tai leikkaa ne lyhyiksi, niin tässä syy.