KASVISRESEPTEJÄ LOPPUSYKSYYN

3/11/2021

Kokosin blogivuosen varrelta maistuvia ja eritysesti loppusyksyn pimeneviin iltoihin sopivia, helppoja ja maukkaita kasviruokareseptejä. Suuri osa NÄISTÄ resepteistä on vegaanisia tai helposti sellaisiksi muokattavissa, mutta sopivat makunsa puolesta ihan kaikenlaisille syöjille.

VÄRIKÄS CHILI SIN CARNE

Värikäs Chili sin carne on helppo, maukas ja riittoisa ruoka arkeen. Chilin voi lisätä halutessaan jälkikäteen, jolloin ruoka sopii koko perheelle. Muutaman peruspilarin lisäksi tätä voi helposti varioida sen mukaan mitä kaapista löytyy. Resepti löytyy täältä.

PUNAJUURI/JUURESRISOTTO

Risotto on oma lempiruokani ja tästä reseptistä olen erityisen ylpeä. Luulin että olen jo aiemmin jakanut ohjeen blogiin, mutta yllätyksekseni sitä ei löytynytkään vanhoista postauksista. Ohje on jo useamman vuoden takaa (lisää kuvia täällä). Tämä on ihan älyttömän hyvää ja ihanan väripläjäys.

Tarvitset:
6 punajuurta
3 porkkanaa
1/2 palsternakka
2 kevätsipulia
3 valkosipulin kynttä
50 g voita
3 dl risottoriisiä
9 dl vettä johon puristettu 1 sitruunan mehu
3 rkl kasvisfondia
150g parmesaania
Mustapippuria
Sormisuolaa
Oliiviöljyä
Timjamia

Raasta kaksi punajuurta kippoon. Laita uuni 200 asteeseen, kuori ja lohko loput juureekset uunipellille, lorauta päälle oliviiöljy ja suola, voit käyttää myös punajuurien lehdet. Paahda juurekset uunissa kypsiksi ja rapeiksei, noin 15-20 min. Aloita sillä välin risoton valmistaminen.

Pilko sipuli varsineen sekä valkosipuli, kuulota öljyssä ja voissa pannulla. Lisää voi sekä riisit, kuullota. Sekoita vesi-sitruunamehu-kasvisfondi ja kaada loraus kerrallaan risoton joukkoon. Lisää joukkoon myös raastettu punajuuri. Anna kiehahtaa nopeasti ja lisäile nestettä pikkuhiljaa, sitä mukaan kun se imeytyy.  Lisää loppuvaiheessa joukkoon kourallinen hyvin raastettua parmesaania. Risoton kuuluu jäädä vähän löysäksi.
Tarkista maku ja mausta lopuksi hyppysellillisellä mustapippuria ja lisää tarvittessa suolaa. Koristele risotto paahdetuilla kasviksilla, parmesaanilla sekä timjamilla.

KIKHERNESALAATTIProcessed with VSCO with f2 preset

Tämä salaatti on terveellistä ja täyttävää pikaruokaa parhaimmillaan. Vuosien mittaan olen tehnyt tätä usealla eri variaatiolla  Vaihdan välillä avocadon tomaattiin, idut saatan jättää kokonaan pois sekä korvata fetan paistetuilla kaurapaloilla. Alkuperäinen reseptini löytyy täältä. Ja vähän kevyempi versio täältä.

”LIHA”PULLA-UUNIPASTA

Italialaistyylinen uunipasta on paitsi aivan liian hyvää, myös ihanan helppo ja vähätiskinen valmistaa. Tarkempi ohje löytyy täältä.

FLUNSSANKARKOITUSKEITTO

Tämä linssikeitto on juuri nyt erittäin ajankohtainen, se nimittäin antaa kyytiä orastavalle flunssalle. Oranssina hehkuvan sopan pääosissa on tuore kurkuma ja valkosipuli. Resepti ja lasten mielipiteet keitosta löytyy täällä.

TOFU-JUURESPANNU & YRTTIKASTIKE

Tässäpä tosi yksinkertainen ja värikäs uunikasvisten ohje, jonka kanssa tarjoillaan sieniä ja tofua. Jos ei muuta, niin tuo piparjuurinen yrttikastike kannattaa ottaa talteen, se sopii niin dippinä kun kastikkeena monen kanssa! Ohje täällä.

HERNEKEITTOOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vanha kunnon klassikko (kasvisversiona) ei sen enempää esittelyjä kaipaa, helppo ja riittoisa resepti täältä.

PINAATTI-FETA PANNUKAKKUpinaatti-feta pannukakku 2

Yksi blogini kaikkien aikojen luetuimpia postauksia on tämä helppo ja moneen tilanteeseen sopivan suolaisen pannukakun resepti. Alkuperäisen ohjeen löydät täältä.

VÄRIKKÄÄT TACOT JA TORTILLAT

Tacot ja tortillat ovat siitä kiva ruoka, että niiden väliin sopii melkeinpä mikä vaan ja ainakin meillä ne ovatkin lasten lemppariruokaa. Väriä niihin saa tottakai kasviksista ja suosittelen myös poikkemaan niistä tutuista ja kokeilemalla jotain uutta, kuten kaaleja, erilaisia kasviproteiinija ja itse tehtyjä kastikkeita! Inspiraatiota löytyy täältä, täältä ja täältä.

KASVIS-COUSCOUSProcessed with VSCO with f2 preset

Kasvisouscous on myös mitä mainioin, maistuva arkiruoka johon voi laittaa joukkoon melkeimpä mitä vaan kaapista löytyy tai mieli tekee. Toimii niin lämpimänä että kylmänäkin ja terveellisempi versio syntyy vaihtamalla couscous kvinoaan, miten itse tätä nykyään tämän yleensä teen! Ohje tämän ison kattilallisen tekoon löytyy täältä.

Olisihan noita reseptejä ollut vielä lisääkin, mutta toivottavasti näistä saitte ehkä jotain uutta inspistä keittiöön. Itseni alkoi tekemään ihan hirveästi mieli nyt tuota risottoa. Lisää reseptejä voi kaivella blogin arkistosta ainakin tunnisteiden RUOKA, RESEPTIT, NOPEAT JA HELPOT sekä KASVISRUOKA alta löytyy vaikka ja mitä kun taaksepäin selailee.

Pakko vielä vinkata, että kauppojen pakastealtaista löytyy nykyisin tosi paljon hyviä kasvisjuttuja, kuten erilaisia pihvejä, paleroita ja lihankorvikkeita. Pakasteiden käyttö lasketaan kohtuullisesti käytettynä mielestäni vain ja ainoastaan arjen helpottajiin ja ne toimivat tosi hyvin silloin kun ei keksi mitään syötävää tai ei ole aikaa kokkailuille.


LIFE LATELY

27/10/2021

Moi pitkästä aikaa. Viimeiset viikot, ehkä kuukaudetkaan, eivät ole kohdelleet minua kaikesta lempeimmin. Tai en tiedä, ehkä elo onkin ollut sitä tavallista, sekoitus helppoa kepeää sekä haastavaa raskasta (ja kaikkea siltä väliltä), mutta arkisessa aallokossa ajelehtimiseen, hyvineen ja huonoine päivineen, ei ole juuri nyt ollut ihan tarvittavaa määrää puhtia.

Kuten usein syksyn tullen, pitenevä yö väsyttää, mutta velvollisuudentunne patistaa meitä suoriutumaan yhtä kovaa kun silloin valoisempina ja energisempinä aikoina. Moni väsyy. Usein on hankala saada oma vaatimustaso vastaamaan syksyn myötä helposti heikkenevää vireystilaa. Sitä vaan yrittää jaksaa puurtaa.

Mutta jostain sain kuitenkin voimaa olla puurtamatta. Hiljensin tahtia, vähensin töitä ja uskoin että ihmiset kyllä ymmärtävät. Kävin aamupäivisin uimassa ja istuin venytellen pitkään uimahallin hämärässä höyrysaunassa. Päivät rytmittyivät lapsen päiväkotiin viemiseen ja hakemiseen. Ja no, kävin minä myös lapsen kanssa synttärimatkalla Pariisissa, mutta pääasiassa hiljensin ja rauhoitin elämääni.

Koen itse tämän tärkeänä saavutuksena, suorituskeskeissä yhteiskunnassa on tosi vaikea päästää irti. Vähintään sitä mielessään sättii itseään tai stressaa tekemättömistä asioista. Mutta siilloin kun keho ja mieli vaatii, on oikeasti höllennettevä, tarvittaessa ihan pysähdyttävä. Mikään työ, mitkään pr-tapahtumat tai ylipäätään asiat joka tuntuu sillä hetkellä vievän enemmän kun antavan, ei ole tärkeämpää kun mitä itse ikinä on.

Väsyneenä ja levon tarpeessa tunsin myös, etten halua tai jaksa ottaa vastaan mitään ylimääräistä. Siksi luonnollisimmalta ja helpoimmalta tuntui olla hetken jakamatta mitään itsestäni. Otin vain sen mikä oli ihan välttämätöntä. Nyt muutaman viikon höllentämisen jälkeen mieli ja keho tuntuu jo paljon kevyemmältä. Silti en ole ihan valmis palaamaan vanhaan, eikä ehkä tarvitsekaan. Tarvitsee vain tehdä niin kun itsestään parhaalta tuntuu.

Ja nyt minusta tuntuu parhaalta kiireetön, lempeä ja stressitön syksy (ja sitä pitää nyt vielä vähän opetella).


PÄIVÄKODIN ALOITUKSEN PLUSSAT JA MIINUKSET

17/09/2021

+ koti pysyy helpommin siistinä
+ saa tehdä päivisin töitä rauhassa
+ lapsen vastustuskyky ehkä paranee
+ lapsi saa uusia ystäviä
+ ruotsin puhuminen on vahvistunut
+ lapsi on oppinut uusia lauluja
+ pääsee maistamaan uusia ruokia

– aamuisin aikainen herätys ja kiire
– enemmän kipeänä
– alan stressaamaan päiväkodista hakua jo pari tuntia etukäteen (saanko työt valmiiksi / ehdinkö ajoissa)
– aamulla pitää osata ennakoida koko päivän sää pukeutumisen vuoksi
– lapsi ei saa niin paljon huomiota, mihin on tottunut
– päiväunille nukahtaminen päiväkodissa hankalaa = kotona väsynyt
– kaikilla, etenkin alussa, kauheasti t u n t e i t a
– hoitajat ja sijaiset vaihtuvat paljon, eikä sijaisia aina edes saa
– vaatteet / huivit / hanskat jatkuvasti kateissa (löytyneet lopulta aina)

Meidän kuopus oli isän kanssa kotihoidossa viikkoa vaille kolmevuotiaaksi asti. Tein itse samaan aikaan kotona töitä, eli saimme perheenä viettää paljon aikaa yhdessä. Viimeisen vuoden ajan lapsi kävi muutaman kerran viikossa kerhossa, jossa hän oppi toimimaan ryhmässä saman ikäisten lasten kanssa. Vaikka lapsemme on hyvin aktiivinen, ei meistä tuntunut missään vaiheessa ettemmekö saisi tarjottua hänelle tarpeeksi virikkeitä kotihoidossa. Ulkoiltiin paljon, leikittiin, taiteiltiin, kuunneltiin musiikkia, tanssittiin, luettiin ja oltiin läsnä.

Ajatus päiväkotiin siirtymisestä on ollut aina mielessämme ristiriitaisena. Jos kotihoitoa tuettaisiin rahallisesti myös yli kolmevuotiaaksi, olisimme varmaankin jatkaneet edelleen samaan malliin. Vaikka töihin ja aikuisten pariin oli mukava palata, lasten parissa työskentelevävästä isästä tuntui aluksi nurinkuriselta viedä oma lapsi hoitoon, jotta voisi hoitaa toisten lapsia. Ja sitten taas toisaalta, omien töideni kannalta oli helpottavaa saada vihdoin parempi työrauha, vaikka itsestäni lapsen hoitoon laittaminen ei tunnu siitäkään huolimatta vielä täysin oikealta.

Arvostamme hurjasti varhaiskasvattajien ja hoitajien tekemää työtä haastavissa työoloissa, mutta itsestäni tuntui, ettei reipas ja omatoiminen lapsemme olisi jäänyt kotihoidossa (ja kerhossa) mistään paitsi vielä vähään aikaan. Päinvastoin.

Päiväkoti kuitenkin alkoi 1,5 kuukautta sitten. Minusta tuntuu edelleen jatkuvasti, ettei tämä ole ideaalein tilanne, mutta sopeudumme. Päiväkoti on varmasti hyvä paikka ja lapsi tuntuu viihtyvän siellä, vaikka hänkin olisi omien sanojensa mukaan mielummin kotona. Aamujen vastusteluiden jälkeen hän juoksee pihalle halamaan hoitajia ja aina olemme saaneet hakea kotiin iloisen lapsen, jolla on ollut päiväkodissa kiva päivä. Kotipäiviäkin on ollut, sairastelun takia ja joskus muuten vaan. Myös hoitopäivät olemme saaneet pidettyä suht lyhyinä.

Päiväkodin aloitus on siis tuonut meille konkreettista helpotusta arkeen ja omiin töihin, mutta henkisesti se onkin ollut edelleen yllättävän vaikeaa. Mitenkäs teillä muilla on lähtenyt päiväkoti käyntiin?