PARVEKKEEN PARAS SISUSTUSRATKAISU

8/09/2020

Aloin jo alkukeväästä miettimään pienen parvekkeemme korkeaan päätyyn rentoa, matalaa ja syvää sohvaa, jossa olisi kiva löhöillä iltapäivän auringossa. Sellaisen olisi hyvin voinut itse rakentaa vaikkapa muutamasta kuormalavasta sekä meillä jo valmiiksi olevista vanhoista vaahtomuovipatjoista – jos parvekkemme olisi noin kymmenen senttiä leveämpi, eli standardimittaisen eurolavan kokoinen. Mutta se ei ole.

Sopivaa sohvaa ei haastavan mitan vuoksi löytynyt myöskään valmiina, vaikka kuinka kahlasin internettiä läpi. Itse tekeminen houkutti, mutta kunnollisen osaamisen, autottomuuden (vaikea päästä puu/rautakauppaan) ja työkaluttomuuden puutteessa ei sekään oikein ollut optio. Puusepällä työn teettäminen olisi kohonnut turhan hintavaksi (etenkin kun mietimme muuttoa tästä kodista muutaman vuoden sisään pois).

Yhdessä kaupassa näin paksuja nojatuolimaisia patjoja, jotka olisivat voineet toimia myös kivasti, mutta en halunnut parvekkeelle mitään korkeita kalusteita, joita lapset pystyvät itse liikuttelemaan ja sitä myötä kiipeämään vaarallisesti kaiteelle.

Kun asensimme parvekkeen lattiaan puulaudoituksen mieheni ehdotti, joskos sinne ei edes mitään kiinteitä kalusteita laittaisi. Se oli hänestä aika hauska niinkin ja simppeliä tyyliä rakastavana minä olin (kerrankin, heheh) samaa mieltä. Ja vitsit, se on ollut ainakin tämän kesän ehdottomasti paras sistustusratkaisu!

Meillä on nyt kesällä ollut parvekäytössä muutama patja ja tyyny, joita saa helposti liikuteltua tai laitetettua kokonaan pois. Tämä toimii meillä tosi hyvin, koska kuten sanottu, parveke on hyvin pieni, mutta käytämme sitä päivittäin moniin eri toimintoihin. Päivisin Myy nukkuu parvekkeella rattaissa päiväunet, aurinkoisena säänä sinne mahtuu just eikä melkein pyykkiteline, aamulla siellä voi tehdä vaikka joogaa, iltapäivällä taas pitää välipalapiknikin, illalla juoda viiniä ja katsella auringon laskua, eikä sadesäällä ei ole mitään pelkoa, että jokin kastuu tai menee pilalle.

Meillä menee tuolla koko matkalla, kaiteen alla myös valot, joten yksinkertaisuudestaan huolimatta, minipieni parvekkeemme on aika tunnelmallinen ihan tyhjänäkin.


ARKI, MITÄ SE JUST NYT ON

25/08/2020

Jatkuvaa miettimistä, että mitä syödään, sitten että tätä ruokaa tuli nyt ihan liikaa ja lopuksi että riittääköhän tästä nyt varmasti kaikille tarpeeksi
Aamuisia ja iltaisia leivänpahhtimen pommppauksen ääniä
Leluista ja astioista muodostuvia asetelmia pöydillä
Pyykinpesukoneen jatkuvaa hurinaa
Keskellä olkkaria nököttävä pyykkiteline
Haaveilua ihan omasta kylpyhuoneesta
Kaikkialle syntyviä kasoja, vaatteimyttyjä ja pikkusälää taskujen pohalta
Jatkuvaa käsien pesua
Kolmelle eri aikaan lähtevälle koululaiselle heippojen sanomista
Kolme kertaa viikossa pikkuisen kerhorepun pakkaamista
Jokailtaista uuden lukkarin tarkistamista ja herätysten asettamista
Viestejä lapsilta että saanko mennä kaverille, saako lisää peliaikaa, saako olla vielä vähän kauemmin ja että mä lähden nyt kotiin
Viestejä mieheltä että tehdäänkö vaihto kohta leikkipuistossa, kumpi käy kaupassa tai muistithan avaimet
Viestejä kavereilta että ei haittaa vaikka unohdit vastata edelliseen, täälläkin kauhea kiire kokoajan, nähtäispä pian ja oispa viiniä
Aina yksi peijakas banaanikärpänen jossain
Lattialla lojuvia eriparisukkia
Kylppärin patterilla vuorotellen kuivumassa kumisaappaat tai uikkarit
Hetkellistä kummallista hiljaisuutta ja seesteisyyttä
Painimatseja, naurua, kiljuntaa ja juoksuaskeleita
Hammastahnaa kummallisissa paikoissa
Pieni haikeus taakse jäävästä kesästä, iloinen odotus saapuvasta syksystä
Helpottavasti kovaa vauhtia täyttyvä työkalenteri
Helpottavasti muuten tyhjä perhekalenteri
Ylähyllyille turvaan nostettuja lego-rakennelmia
Haaveita siitä, että pääsisi taas tekemään enemmän sisustuspostauksia
Vitamiinien tankkausta ja jatkuvaa oman olon tarkkailua
Sohvatyynyjen alle haudattuja Aku-Ankkoja ja leikkihedelmiä
Aku-Ankkoihin uppoutuneita lapsia (yhdessä mytyssä sohvan nurkassa)
Yrityksiä mennä ajoissa nukkumaan
Yrityksiä lopettaa sokerin syönti
Pilvet upeiksi värjäävien auringonlaskujen ihailua iltapuuron äärellä
Haleja, pusuja ja silityksiä
Petaamattomia sänkyjä
Loppuun asti viemistään odottelevia projekteja
Hammaspesuja, iltasatuja ja nukkumaan peittelyä
Onnea, onnellisuutta, kiitollisuutta (ajoittaisesta hermojen kiristelystä huolimatta)

Arki = elämä


SEINÄN MAALAUS KALKKIMAALILLA

29/05/2020

Yli vuoden kalkkamaalipurkki odotteli kaapissa, tarkoituksena maalata makkarin yksi seinä. Vaikka pähkäilin ehkä hieman erikoisen värin kanssa pitkään, suurin syy maalauksen lykkääntymiseen oli kuitenkin vain se, ettei sopivaa hetkeä sen toteuttamiseen tullut aiemmin. Ja kun sitten vihdoin sain maalausprojektin käyntiin ja heti yhden seinän maalattuani tajusin, että huoneen kaikki seinät oli maalattava samalla. Niin upea väri oli ja rehellisesti, yksi kontrastisienä tuossa huoneessa näytti ikäänkuin vain keskeneräiseksi jääneeltä projetkilta.

En ole aiemmin maalannut seinää kalkkimaalilla, mutta muutaman jakkaran kyllä aiemmin. Kalkkimaalillahan on mahdollista saada aikaan hyvinkin struktuurimaista ja eläväistä pintaa, mutta itse havittelin mahdollisimman sileää lopputulosta. Kalkkimaalissa minua kiinnosti sen mattamainen, lähes liitumainen lopputulos. Vaikka halusin pinnan olevan tasainen, odotin väriltä kuitenkin enemmän juuri sitä eläväsyyttä. Visioni oli sellainen liidusta sienellä pyyhitty tai betonimainen pinta, mutta sellaista varten itse maalaamisenkin olisi kai pitänyt tapahtua vähemmän tasaisuutta havitellen. Nyt pientä eläväsisyyttä näkyy siellä täällä, mutta ei ollenkaan sellaista mikä minulla mielessä oli.

Kalkkimaali onkin parhaimmillaan silloin, jos haluaa jättää vaikkapa pensselinjäljet näkyviin tai sutia maalia rätillä, lastalla tai sienellä – kalkkimaalia voi levittää oikeastaan miten vaan. Väriltään oikein eläväiseen liitutaulumaiseen pintaan voisi myös kokeilla kahdella ihan aavistuksen eri sävyllä tai tummuusasteella olevalla maalilla maalamista vuorotellen, esimerkiksi rätillä pyörivällä liikkeellä tehden.

Mitä tasaisemman lopputuloksen haluaa, sitä lyhyempi pitää maalitelan karvan olla. Omanihan parturoin partakoneella, kun maalikaupan myyjä suositteli minut ostamaan päinvastaisesti pitkäkarvaisen, hahaha. Minua myös neuvottiin, että tasaiseen lopputulokseen kannattaa käyttää mahdollisiman märkää telaa sekä käyttää ihan kunnolla maalia.  Noh, tämä neuvo oli kyllä aika katsatrofi ja sotku oli järkyttävä kun vettä ja maalia lenteli kaikkialle. En siis lopulta noudattanut märän telan ohjetta, mutta maalia kyllä kannattaa tosiaan laittaa heti ihan kunnon kerros.

Olin myös lukenut, että kalkkimaalia tarvitsee maalata vain yksi kerros, mutta ainakin itselläni meni parhaimmillaan kolme kerrosta. Kannattaa muuten antaa maalin kuivua kunnolla välissä (se kuivuu nopeasti), yllättäen märkä maali oli vaaleampaa kun kuivana. Ero voi olla valtava, ei siis kannata hätiköidä ennen kun maali on kaikkialta kokonaan kuiva.

Kalkkimalla voi maalata oikeastaan mitä vaan pintoja ja materiaaleja, jopa ilman mitään esivalmisteluja tai pohjamaalausta.  Olen nähnyt jonkun maalanneen kalkkimaalilla jopa koko sohvan!

Maalipurkissani lukee, että kalkkimaali kestää myös melko hyvin kulutusta, mutta tässä olen itse vähän eri mieltä. Jakkarasta kalkkimaali kului paikoitellen heti käytössä pois, sohvapöydän pinta meni heti pilalle märän kupin pohjasta ja jopa tuohon makkarin seinään sain tehtyä jäljen kostealla tyynyllä / hiuksilla siihen nojaamalla. Onneksi maalin päälle voi kuitenkin käyttää vahaa, joka suojaa pintaa lialta ja kosteudelta. Ohjeissa kuitenkin luki, ettei esimerkiksi seiniä tarvitse suojata, mutta oman kokemukseni mukaan kyllä kannattaa!

Kalkkimaalin kerrotaan olevan on päästötön ja myrkytön, eli turvallinen valinta maalaushommiin raskaudenkin aikana. Myrkyttömyys on myös syy, miksi kalkkimaalin valitsin. Sanotaan, että kalkkimaali on lisäksi hajutonta ja maalatussa tilassa voi heti nukkua, sillä siitä ei irtoa ilmaan mitään vaarallisia yhdisteitä. Noh, minä kyllä nukuin heti, mutta maalin haju katosi vasta noin kolmen päivän tuuletuksen jälkeen. Vaikka maali haisi, ei se silti käynyt nenään samalla tavalla kun tavallinen maali tai aiheuttanut päänsärkyä, mutta yllätyin sen voimakkuudesta. 

Vaikka moni asia kalkkimaalauksessa ei mennytkään ihan putkeen, tai ainakaan niin mitä olin kuvitellut, olen tyytyväinen lopputulokseen. Sain uutta kipinää sävyttää (vähän kevyemmillä sävyillä) muutakin kotia sillä nyt pojatkin tahtoisivat maalia huoneeseensa, mutta voi olla, että kalkkimaalipurkkiin en välttämättä enää tartu, jos löydän jonkin toisen myrkyttömän ja mattapintaisen vaihtoehdon. Tämä vain ja ainoastaan siksi, että haluan maalipinnan olevan tasainen ja kalkkimaalin kanssa sellainen lopputulos vaatii aika paljon työtä. Muussa tapauksessa valitsisin kalkkimaalin kyllä uudestaan (ja suojaisin pinnan kun pinnan vahalla).

Toki kalkkimaalejakin on varmasti vähän erilaisia, riippuen valmistajasta. Oman maalini sain aikoinaan pr-näytteenä, se on Vintron Luxyry Supreme Matte -merkkinen. Moni on kysellyt maalin sävystä, se on nimeltään Paloma, mutta joukkoon sekoitin noin 1/4 – 1/3 valkoista kalkkimaalia sekä pienen lirauksen vettä (Pearl -sävy), sillä tuo Paloman sävy oli luonnossa todella tumma. Maali oli minusta hyvin riittoisaa, kolmeen seinään sitä meni yhteensä reilu pari litraa.

Tykkään kovasti siitä, miten eri valaistuksessa ja vuorokauden ajankohasta riippuen sävy elää seinillä. Välillä se näyttää todella lilalta, välillä taas enemmän harmaalta. Täysin mattamainen pinta on mielestäni tosi kaunis ja makuuhuoneessa on nyt ihanan rauhallinen ja seesteinen tunnelma.

Oletteko te kokeilleet kalkkimaalia ja löytyisikö vielä jotain hyviä vinkkejä sen käyttöön?