NYT GRILLATAAN

23/05/2019
Kommentit pois päältä artikkelissa NYT GRILLATAAN

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin kanssa

Ihana kesäsää suorastaan pakkottaa ulos nauttimaan. Siitä hetkestä alkaen, kun pihalla tarkenee vähän kevyemmissäkin vaatteissa ja aurinko lämmittää, meidän perhe luuhaa ulkona mieluiten aamusta iltaan. Aina jossain välissä pitää tottakai myös syödä ja meidän kesään kuuluu isona osana myös grillaus.

Vaikka asutaan keskellä kaupunkia kerrostalossa, ei meillä ole koskaan ollut pihaa missä ei voisi grillata. Grillipaikka toimii myös kivana naapureiden kohtauspaikkana. Muutamia kertoja on käynyt niin, että olen ikkunasta nähnyt (ja haistanut) naapureiden grillaavan, napannut kaapista jotain grillattavaa mukaan ja liittynyt seuraan valmiin hiilloksen äärelle.

Ei ole oikeastaan väliä mitä kaapista löytyy, sillä melkein mitä vain voi grillata. Kasviksia, hedelmiä ja jopa leivonnaisia. Kaikki mikä sopii pannulle tai uuniin sopii myös grilliin! Kannattaa rohkeasti kokeilla vähän erikoisempiakin juttuja, ne saattavat toimia yllättävän hyvin!

Oman pihagrillin lisäksi välillä meillä on välillä tapana grillata jotain pientä kaupungin yleisillä nuotiopakoilla. Yksi tällainen ympärivuotinen löytyy esimerkiksi Seurasaaresta. Silloin saatetaan napata kaupasta vain soijakkeja ja sinappi mukaan. Yksi tosi hauska vinkki, joka vasta K-Supermarketista sain, on grillata pullaa! Taikinan voi toki tehdä itse alusta saakka, mutta itseäni houkuttelee testata juurikin seuraavalla tällaisella extempore nuotiopaikalle reippailuretkellä kaupan valmiita pakastepullia grillattuna.

Jos omiin grillailuihin kaipaa inspiraatiota ja uusia makuja, saa K-Supermarketin asiantunevalta henkilökunnalta paljon hyviä vinkkejä sekä valmiita reseptejä. Kaupan monipuolisesta valikoimasta löytyy tarvittavat raaka-aineet ja ideat yksinkertaisista grillailuista uusiin ja eksoottisiin makuyhdistelmiin. Vanhoja tuttuja (ja hyviä) grillattaviaan saa kivasti päivitettyä esimerkiksi erilaisten kastikkeiden tai marinaadien avulla.

Me pidimme viime viikonloppuna pienet grillibileet muutamalle kaverille pihallamme. Kaikki ainekset että reseptit otin haltuun K-Supermarketista sekä Ruokareviiri-nettisivuilta. Päätin rohkeasti testata jotain sellaista, mitä emme ole aiemmin kokeilleet. Kaikki raaka-aineet olivat kyllä tuttuja ja osa löytyy jollain muulla tapaa valmistettuna kyllä usein grillistämme. Mutta nyt pääsimme testaamaan ihan uusia maku-yhdistelmiä.

Kesän perinteinen perunasalaatti muuttui astettakin kesäisemmäksi kun valmistimme sen grillissä. Kauden ensimmäiset uudet perunat saivat paahdetun pinnan, jonka jälkeen ne kipattiin kokonaisina sataattiin. Ihanaa, hyvää ja helppoa!

Oma suosikkini oli jälkimarinoidut kesäkurpitsat, joita onneksi teimme niin suuren määrän, että saan vielä tänään niitä iltapalaleipäni päälle. Ensin viipaloidut kesäkurpitsat grillattiin ja vasta sen jälkeen ne laitettiin marinoitumaan kastikkeeseen, jossa oli muun muassa oliiviöljyä, sitruunaa, valkosipulia ja kapriksia. Ohjeen mukaan kesäkurpitsaa olisi pitänyt marinoida neljä tuntia, mutta ihan hyvin maku ehti niihin lyhyemmässäkin ajassa imetytyä.

Grillasimme myös munakoisoa joka sai päälleen feta-persilja-murua. Varioimme myös vähän reseptiä ja lisäsimme osaan munakoisoista vielä öljy-basilika-kirsikkatomaattiseoksen. Tämäkin oli tosi herkullista!

Jälkiruoaksi meillä oli hedelmävartaita, vesimelonia, nektariinia ja ananasta. Hedelmien päälle siveltiin voi-ruokosokeri-limemarinaadi, mikä toi hedelmiin ihanan raikkaan mutta makean twistin. Kaikki näistä maistuivat grillattuina, mutta esitysesti nektariinista tuli tällä tavalla aivan taivaallista! Niin mehukasta ja makeaa. Kaikki muutkin syöjät olivat samaa mieltä.

Vieraat toivat myös tuomisiaan mukana, grilliin heitettiin vielä sellaisenaan parsaa, kukkakaalia sekä halloumia. Yksinkertaisen hyvää- etenkin Hollandaise kastikkeen kera!

Rohkeutta siis grillaamiseen – grillata voi oikeastaan ihan missä ja milloin vaan. Paljon paljon inspiraatiota tosiaan löytyy täältä K-Supermarketin Ruokareviiri-sivustolta.

Mikä on teidän luottogrillattava?

 


HELPOT, NOPEAT JA VASTUULLISET KALAPUIKKOHAMPPARIT

2/04/2019

Toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Finduksen kanssa

Kiireisenkin arjen keskellä voi syödä terveellisesti, helposti ja hyvin. Meidän perhe suosii puhdasta ja hyvää tekevää ruokaa, mutta välillä toki saatetaan poiketa tästä. Jos lapsille täytyy nopeasti valmistaa ruoka koulun ja harrastusten välissä, voimme hyvin turvautua käyttämään esimerksiki osittain pakasteita. Siitä ei ole turha potea mitään huonoa omaatuntoa, sillä pakasteidenkin kohdalla voi valita fiksusti.

Mieheni hoitaa meillä mielellään suurimman osan ruoanlaitosta. Hänellä on ihmeellinen taito loihtia alusta saakka täysin itse valmistettu ateria käden käänteessä. Itse sitten vuorollani turvaudun useammin helpottamaan ruoanlaittoa näillä pienillä oikoteillä, ainakin jos ruokaa pitää saada nopeasti. Jos kaupan pakaste-altaasta lautaselle päätyy meillä jotain, niin ne ovat useinmiten erilaisia tuoreeltaan pakastettuja kasviksia jonkin ruoan seassa tai kalapuikkoja. Silloin tällöin, aika harvoin, herkutellaan myös pakasteranskalaisilla sekä pakastepizzalla. Mutta ne kalapuikot, ne ovat oikeastaan aika hyvää ruokaa!

Monella saattaa olla kalapuikoista mielikuva prosessoituna ja epäterveellisenä ruokana. Näissäkin on kuitenkin eroja! Kalapuikkoaltaalla kannattaa ensinnäkin valita kala joka on filettä, eikä jauhettua kalaa. Sen lisäksi on tärkeä tarkistaa, että kala on vastuullisesti pyydettyä, jolloin sille pitäisi olla myönnetty myös MSC-sertifikaatti.

Findus täysjyvä kalafileet & täysjyvä fileekalapuikot ovat valmistettu vastuullisesti pyydetystä ja villinä elävistä (ei siis kasvatetusta) Alaskanseidistä, jotka on leivittetty rapeaksi täysjyväjauhoseoksella. Niin fileet kun kalapuikotkin ovat pelkkää fileetä, josta on poistettu ruodot. Ei siis mitään epämääräistä kalahuttua.

Vaikka syömmekin kasvispainoitteisesti, kuuluu myös kala isona osana perheemme ruokavalioon sen hyvän makunsa, mutta ennenkaikkea terveellisyytensä takia. Vastuullisuus on meille hyvin tärkeä kriiteeri ruokaostoksilla ollessamme ja siksi myös ostamamme kalankin täytyy olla vähintään vastuullisesti ja kestävistä kalakannoista pyydettyä.

Moni mieltää kalapuikot juurikin helpoksi ja nopeaksi arkiruoaksi ja meiltäkin löytyy kalapuikkoja usein hätävarana pakkasesta, mutta itseasiassa meidän perheessä kalapuikot ovat enemmänkin sellaista spesiaali-herkkua. Rakastamme syödä niitä nimittäin eritysen paljon hampurilaisen välissä! Rapeat kalapuikot ja fileet maistuvat tosi hyvin hyvän leivän, majoneesin, ketsupin sekä raikkaiden kasvisten kanssa.

Kirjoittelin muutama postaus sitten ruokahävikistä sekä sen minimoimisesta. Ruokahävikin kannalta kalapuikot ovat myös sillä saralla hyvää ruokaa. Ne säilyvät pakasteina pitkään ja niitä on helppo valmistaa aina vain tarvittava määrä. Loput säilyvät kierrätettävässä kartonkipakkauksessaan.

Vastuullisuuden lisäksi Findus täysjyvä kalapuikoille on myönnetty sydänmerkki, merkkinä terveellisyydestä. Joten ne tosiaan ovat ihan oikeaa ja hyvää ruokaa koko perheelle, ainakin silloin tällöin. Kuten meillä viime lauantaina, kun olimme poikien kanssa kolmistaan kotona.

Jos ette muuten ole aiemmin tehneet kalapuikkohamppareita niin suosittelen erittäin vahvasti! Myös vaikkapa lounaalta ylijääneet kalapuikot maistuvat ihanasti myös iltapalaleivän päällä! Moni vannoo pannulla, öljyssä paistetuiden kalapuikkojen nimeen, mutta myös uunista niistä saa herkullisen rapeita pistämällä loppuvaiheessa uunin grillivastuksen päälle. Uunissa valmistaminen on toki myös paistamista terveellisempää.

Hampuristen lisäksi toinen suosimani tapa on syödä kalapuikot riisin kanssa. Tämä on muuten tapa jota mieheni ei ymmärrä yhtään! Toisaalta, en ole tainnut saada häntä ikinä edes maistamaan tätä. Riisin täytyy ehdottomasti olla täysjyväriisiä ja sen kanssa kalapuikot pitää paistaa pannulla niin että niiden päälle ruristetaan sitruunan mehua, pieni loraus soijaa sekä mustapippuria. Riisin ja kalapuikkojen kanssa pitää olla majoneesia (tai kermaviilikin käy) sekä ketsuppia. Todellista lohturuokaa.

Minkälainen mielikuva teillä on kalapuikosta ja kuuluvatko ne omaan tai perheenne ruokavalioon, kuinka usein?


VAUVAN (MAITO)ALLERGIA

23/02/2019

Tosi moni teistä on kysellyt enemmän näistä meidän allergiaepäilyistä ja oireista. Olenkin sivunnut aihetta jo pitkään, mutta samalla minulla ei ole oikeastaan mitään ihmeempää kerrottavaa. Asia on edennyt niin hitaasti ja jokainen päivä on todella erilainen. Toistaiseksi kun kaikesta on vain epäily, eikä tässä auta kun edetä ihan rauhassa.

En nyt ihan tarkkaan muista minkä ikäinen vauva oli, kun ensimmäisen kerran epäilin hänellä olevan refluksi, mutta aika pieni – joitain viikkoja. Myös vanhemmilla lapsillani oli ollut pienenä reipasta pulauttelua, joka sitten itsekseen loppui, kun he vähän kasvoivat. Tällä kertaa pulauttelua enemmän minua kuitenkin mietitytti joukko muita oireita, jotka olivat tyyppilisiä vauvan silent refluksille.

Refluksissa siis vastasta nousee syötyä ruokaa sekä vatsahappoja ylöspäin ja takaisin suuhun, aiheuttaen poltetta ja kipua. Myös itselläni on refluksi, joten tiedän omasta kokemuksesta, miten hirveä vaiva se voi olla.

Merkittävimpiä oireita olivat limaisuus ja rohiseva hengitys, levottomat yöt, tyytymättömyys, jatkuva halu olla sylissä ja liikkeessä sekä tiheät syöntikerrat. Oireet tulivat ja menivät, ja niiden lisäksi oli myös kaikenlaisia vatsanväänteitä – jotka toisaalta ovat aivan normaaleita, kun pienen vauvan suolisto kehittyy. Kaikilla vauvoilla on niitä enemmän tai vähemmän. Oli kuitenkin vaikea sanoa, että mikä oli milloinkin normaalia ja mikä ei. Joinain päivinä hän oli kovin itkuinen, joinain päivinä taas hyvinkin tyytyväinen.

Nelisen kuukautta sitten otimme käyttöön maidon sakeuttajan ja hänen voinnistaan mielestäni huomasikin, että se helpotti refluksivaivaa. Silti välillä hän sai kovia kipuitkukohtauksia, joskus selviä vatsavaivoja. Kaulan alle ilmestyi myös ikävän näköinen ihottuma, jonka pitkään ajattelimme johtuvan kuolaamisesta. Vauva kuolasikin todella reippaasti ja imi nyrkkiään. Kuvittelimme hänelle tulevan hampaita, mutta nyt neljä kuukautta myöhemminkään yksikään hammas ei ole vielä ilmestynyt. Kuolaaminen ja käden imeminen ovat myös merkkejä refluksista. Ihottumaa rauhoitti vain hydrokortisoni.

Tammikuun alussa vauva oli taas ollut monta päivää hyvin kipuinen ja itkuinen. Nukkui huonosti ja kieltäytyi välillä kokonaan syömästä. Hän haroi itkiessään paljon korvaansa ja päättelinkin tästä hänellä olevan korvatulehdus. Menimme yksityiselle lastenlääkärille. Mietittiin, että korvatulehdusta tutkiessa voisimme samalla myös kysyä vauvaa vaivanneista vatsavaivoista ja neuvolalääkärin mukaan kylmästä ilmasta johtuvasta kaulan ihottumasta.

Olin ihan häkeltynyt kun kokenut lääkäri tokaisi lähes heti merkkien viittaavan vahvasti maitoallergiaan. Korvat olivat kunnossa. Meille lätkäistiin mukaan resepti erikoismaitoon ja neuvottiin tulla takaisin 2-4 viikon kuluttua. Sitten katsottaisiin maitoaltistukset sekä allergiatestit.

Oma pettymys imetyksen epäonnistumisesta nosti tässä kohtaa taas päätään, sillä itsehän käytän maitotuotteita todella vähän, eikä niiden vähäistenkään, kuten voin, poisjättäminen omasta ruokavaliosta olisi tehnyt yhtään tiukkaa. Ja näin vauva olisi saanut hänelle sopivaa maitoa luonnollisesti.

Maitoallergia sai kuitenkin monta palasta loksahtamaan kohdalleen. Nyt kaikelle itkulle, kivulle ja muille oireille oli vihdoin syy. Arki oli pitkään tuntunut jotenkin erityisen raskaalta ja univelka kasvanut sietämättömäksi. Samalla allergiaepäilys antoi onneksi myös toivoa, että nyt kaikki alkaa helpottamaan.

Otimme uuden maidon käyttöön heti. Jauhemainen valmiste on sekin lehmänmaidosta valmistettu, mutta sen proteiinit pilkottu pieneen peptidi-muotoon niin, että se sopii useimmille allergisille. Ensimmäisen yönsä tällä maidolla vauva nukkuikin paremmin kun aikoihin. Vatsakin alkoi toimimaan paremmin. Mutta pian hän taas alkoi kieltäytymään syömästä ja oli kipuinen sekä itkuinen. Eräänä päivänä annoimme hänelle aiemmin käyttämäämme korviketta, kun olimme niin huolestuneita hänen syömättömyydestään. Se menikin hyvin alas, mutta pian pepun iho paloi rikki ja hän alkoi oksentamaan sekä raapi itsensä verille. Vedimme vielä viikon uudella erikoismaidolla, kunnes menimme uudestaan lääkäriin.

Olin itse sitä mieltä ettei uusi maitokaan sovi ja että suolistoperäisen allergian lisäksi vauvalla on selvästi refluksin merkkejä, jotka on tutkittava. Lääkäri toppuutteli odottelemaan. Vauva pitäisi saada nyt aluksi oireettomaksi, löytää sopiva maito ja sitten vasta olisi mahdollista alkaa selvittelemään. Saimme reseptin uuteen, aminohappopohjaiseen maitoon. Sen pitäisi sopia myös hyvin vaikeasti allergisille. Hinta on myös sen mukainen. Maito maksaa yli 20 euroa litralta, eli meidän käytössämme kuukaudessa reilu 600 euroa.

Maitoon on mahdollista hakea Kelakorvausta, mutta se taas vaatii lääkärin valvoman maitoaltistuksen. Sitä ennen lapsi on kuitenkin saatava oireettomaksi vähintään kahdeksi viikoksi. Tämän jälkeen lapselle annetaan valvotuissa olosuhteissa maitoa, ja jos se aiheuttaa oireita, kirjoittaa lääkäri lausunnon maitoallergiasta. Valitettavasti tämän aminohappopohjaisen erikoismaidon kohdalla näitä altistuksia tarvitaan kuitenkin kaksin kappalein. Eli ensimmäisen altistuksen jälkeen lapsi pitää taas saada ensin oireettomaksi. Jos lapsi on pahasti allerginen, tässä voi mennä useita viikkoja ennen kun suolisto taas paranee. Ja sitten koko homma tehdään taas uusiksi.

Erikoismaito onneksi tuntuu sopivan. Kuukausia vaivannut kaulan ihottuma katosi päivässä. Uskalsimme alkaa ottamaan myös kiinteitä maidon rinnalle. Heräsi uusia epäilyjä myös muista ruoka-aine allergioista. Onkin niin, että moni lehmänmaidolle allerginen on allerginen myös kananmunalle, soijalle ja naudanlihalle. Myös muutamat hedelmät, viljat sekä maissi ovat epäilylistalla. Välillä taas mietin, että olenko vain muuttunut liian hysteeriseksi ja epäilen kaikkea sekä analysoin vauvan oireita ja iho-oireta liian tarkkaan. Talvi aika ei yhtään helpota, kun vauva oireilee myös ihollaan. On vaikea sanoa mikä johtuu pakkasesta ja mikä ruoka-aine yliherkkyydestä.

Vauva voi nyt paremmin, mutta joinain päivinä on taas tosi vaikea sanoa, että vaivaako häntä refluksi vai vatsa ja mikä. Mikä on normaalia ja mikä johtuu allergiasta. Edessä hänellä on kuitenkin maitoaltistus, ruokatorven pH-mittaus nenän kautta vatsaan laitettavalla lankamaisella mittarilla sekä allergiatestit verikokeesta sekä prick-menetelmällä.

Ensi viikolla mennään taas lääkäriin, joten asia edistyy taas vähäsen. Pienen vauvan kanssa on niin vaikeaa, kun hän ei voi edes kertoa mihin sattuu tai miksi hän itkee. Onneksi allergia ei hänen tapauksessaan vaikuta olevan kuitenkaan vakava, aiheuttaen anafylaksiaa, mutta kyllä sitä silti vanhempana on huolissaan ja ennen kaikkea pahoillaan, että pieni joutuu kärsimään ja olemaan kivuissa.

Onneksi muuten päädyimme lopulta pitkän pähkäilyn tuloksen ottamaan vauvalle allergiat kattavan sairausvakuutuksen – vaikka aluksi toisin ajattelimmekin. Julkisen puolen kautta tämä allergioiden selvittely olisi todennäköisesti paljon vaikeampaa ja hitaampaa. Ja iman vakuutusta yksitysellä puolella todella kallista. Myös maidot kuuluvat vakuutuksen korvattavuuteen, kunhan vain se Kela-korvaus niille saadaan.

Olisi kiinnostavaa kuulla muiden allergisten lasten vanhempien kokemuksia. Etenkin jos ne ovat saman kaltaisia kun meillä! Liityin itse jo Facebookin allergiaryhmään ja sieltä sainkin aluksi tosi paljon apua sekä vahvistuksen omille epäilyilleni – mikä oli tosi iso ja tärkeä juttu.