ARKIKUVA 31/52

5/08/2019

Puolentoista vuoden odotuksen jälkeen  (!!!kyllä, luit oikein) poikien huoneessa on vihdoin hyllyt seinällä. Meillä kummallakaan ei nimittäin pysy oikein pora kädessä ja tässä on ollut vähän kaikenlaista muutakin tekemistä, joten asia on vain jäänyt.

Itseasiassa hyllykön lisäksi saatiin paljon muitakin uusia juttuja seinille ja kattoon, kun kaiken kävi kerralla porailemassa paikoilleen tuttavani mies. On ihmeellistä miten paljon kotoisammaksi olon saa muutama seinällä oleva asia tuntumaan.

Olimme Myyn kanssa viime viikolla muutaman päivän kaksistaan kotona ja järkkäilimme yhdessä poikien huonetta, tyhjensimme vanhaa lispastoa ja siirsimme tavaroita uuteen hyllyyn. Toki siellä on moni juttu edelleen kesken, esimerkisi vanha lipasto odottelee keskellä huonetta, että keksimme sille jonkin sijoituspaikan.

Kirjat saimme kuitenkin jo hyllyyn ja Myy onkin tässä viime päivinä innostunut kirjojen selailuista oikein kunnolla. Kun vielä muutama viikko sitten kirjoista revittiin sivut alta aikayksikön, nyt sivujen käsittely on jo paljon hellävaraisempaa. Kirjojen kuvitukset saavat myös hyvin usein pusuja, etenkin kaikki eläinhahmot.

Eräs tuttavani laittoi juuri tänään viestiä kysyäkseen, voisiko lähtettää lapsille muutaman tekemänsä utuuskirjan – vai purusaako meillä jo kirjahyllyt likaa. No pursuaa, mutta se on ihanaa! On hienoa kun lapset ovat kiinnostuneita kirjoista ja lukemisesta. Mielummin kirjoja kun tolkuttomasti leluja.

Olen itse ollut hurjan innostunut näistä ihan muutamista uusista kotijutuista ja järkkäilyistä. Tuntuu, että koti alkoi pitkästä aikaa tuntumaan oikeasti kodilta ja sain tästä hirveästi uutta energiaa ja ennenkaikkea hyvää mieltä. Vaikka jatkossakin haluan että teemme sistusratkaisut ja etenkin uudet hankinnat harkitusti, ehkä ihan näin kauaa ei tarvitse odottaa, että saa seuraavan kerran hyllyn seinälle.

Esittellen uudistunutta lastenhuonetta vielä tässä lähiaikoina, mutta sitten pääsette kurkistamaan meidän eteiseen – siellä nimittäin tapahtui myös paljon muutoksia.


ARKIKUVA 27/52

8/07/2019

Viime viikon arkikuva on tällainen, oikeastaan vähän tyhmä juttu. Olen ollut kaikkien lasteni kohdalla tosi tarkka siitä, ettei telkkaria tai ruutua katsota olleenkaan vauvana. Esikoisen kohdalla taisin vielä olla sitä mieltä, että alle 2,5 vuotias ei saa katsoa televisiota, mutta kyllä meillä lopulta Muumit pyörivät siinä reilun vuoden ikäisenä jo.

Etenkin televison katselukielto on meillä helppo toteuttaa, sillä meidän yhdestä ainoasta pikkutelkkarista eivät ole televisiokanavat näkyneet yli kuuteen vuoteen. Kunnes vasta hiljattain löysin siihen sellaisen antenni(?)piuhan. Toki tv:n kautta ja läppäriltä katsotaan välillä sarjoja ja leffoja, mutta aika vähän niillekään jää nykyisin aikaa ja sekin aina vauvan ollessa nukkumassa. Pojatkin käyttävät ruutuaikansa useinmiten kännyköillään.

Viikonloppuna oli kuitenkin sellainen tilanne, että olin kaksin vauvan kanssa, väsytti, oli nälkä ja halusin syödä ilman toisessa lahkeessa roikkuvaa babyä. Pistin telkkarin päälle ja istutin hänet sen eteen. Kaikessa kamaluudessa tilanteen ollessaan kuitenkin perjaatteitani vastaan, oli näky jollain tapaa niin söpö, että pakkohan siitä oli kuva napata. Vauvan ensimmäinen kerta television ääressä.

Viihtyihän hän siinä kaikinkaikkiaan ehkä huimat puoli minuttia, sitten kiinnostuksen vei tuo lipaston rikkinäinen laatikko, jossa väliaikaisesti säilytämme työkaluja, ruuveja sen sellaista kivaa vauvalle sopivaa roinaa. (söin sitten muuten istuen tuossa pikkutuolilla, vahtien ettei vauva saa laatikosta käsiinsä mitään vaarallista)

Minkä ikäisinä muuten teidän lapset ovat alkaneet katsomaan lastenohjelmia?


DISKO LASTENHUONEESSA

26/05/2019

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Philips Hue kanssa

Juhlia, musiikkia, tanssimista ja hassuttelua ei voi olla ikinä liikaa. Viimeiset viikot ennen kesälomaa tuntuvat vähän tiukoilta kaikkien työhön, kouluun- ja harrastuksiin liittyvien asioiden kanssa. Siksi me päätettiin yhdeksi illaksi unohtaa kaikki velvollisuudet ja pitää disko. Ihan vain lastenhuoneessa.

Muistan omasta lapsuudesta hyvin sen, kun pidettiin diskoa omassa huoneessa. Erona kuitenkin, että silloin jalkalampun päällä tunnelmaa toi äidin punainen huivi ja joku oli aina rämpytysvuorossa. Eli rämpytti katkaisijasta valoja pois ja päälle. Musiikki tuli luonnollisesti c-kasetilta (yleensä radiosta nauhotettua) ja oikeaa kohtaa kelattiin kynän avulla. Vähän ovat ajat muuttuneet siitä.

Meille tuli alkuvuodesta Philips Hue älyvalaistusjärjestelmä, jossa on niin paljon erilaisia toimintoja ja mahdollisuuksia, että saamme edelleen hämmästyä niistä. Nyt muutenkin kesän juhlasesongin startatessa pääsimme testaamaan, miten jokapäiväisen valaistuksen lisäksi Hue toimii juhlakäytössä.

Olemme ottaneet Huen käyttöön asteittain, muutama lamppu ja valaisin kerrallaan ja homma on joka kerta tällaiselle söheltäjällekin hyvin yksinkertaista. Diskoa varten päätinkin ottaa käyttöön yhden todella hienon Hue-ominaisuuden, eli valojen ja musiikin sykronoinnin.

Tämä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että huoneen valot voi laittaa vilkkumaan musiikin tahdissa. Musiikin lisäksi valot voi synkronoida sopimaan yhteen elokuvan tai pleikkaperin värimaailman ja tunnelman kanssa. Olimme lasten kanssa yhtä mieltä siitä, että tämä toiminto on SIISTI. Vau, haluan heti pitää myös kunnon kotibileet omille kavereille.

Mutta oli meidän lastenhuonediskokin tosi kiva! Olin aluksi ajatellut, että tekisimme vähän poppareita, mehua ja kävisimme kutsumassa naapurin lapsetkin mukaan juhlimaan. Meillä oli kuitenkin niin hauskaa ihan keskenämme, että tällä kertaa nämä olivat tällaiset privabileet vain meidän oman jengin kesken. Edes se, ettei meillä ole kotona verhoja haitannut diskotunnelman saavuttamisessa. Valot näkyivät hyvin ja toivat tunnelmaa myös valoisassa kesäillassa.

Olen toki aina tiennyt, että valolla on iso merkitys tunnelman ja viihtyvyyden luomisessa, mutta vasta nyt käytännössä omassa kodissa erilaisia valaistuksia kokeillessa olen vasta tajunnut miten suuri ero sillä voi ollakaan. Valot ja valaistus on niin arkinen ja tavallinen juttu, että se helposti jää taka-alalle, eikä siihen tule samalla tavalla panostettua kun vaikka muuhun kodin sisustukseen.

Jännä miten hetkessä meidänkin värikäs ja vilkkuva disko muuttui rauhalliseksi ja hämäräksi lastenhuoneeksi, jossa on aika valmistautua nukkumaanmenoon. Aamulla taas sarastusvalo käy päälle hetki ennen herätyskelloa ja iltapäivällä läksyjä ja legorakennelmia tehdään taas luonnonvaloa mukailevan lampun alla. Normaaleilla valoilla ei voi saada aikaan näin isoa muutosta arkipäiväisestä valaistuksesta juhlatunnelman luomiseen.

Diskolla oli hauska avata kesän juhlasesonki. Laitettiin vuorotellen biisejä, tanssittiin, hengailtiin popparikulholla ja olihan meillä pienimuotoinen levyraatikin! Elvis nimittäin arvosteli musiikkia omalla asteikoillaan. Torakkamainen biisi tarkoitti huonoa ja paras kappale taas sai arvonimen hiirimäinen biisi. Loogista!

Värivaloilla saa tosi kivasti luotua juhlatunnelmaa. Riippuen sitten juhlien luonteesta, että onko kyseessä valmistujaiset, konfirmaatio vai hääjuhlien jälkeiset bileet, kaikkiin saa luotua tunnelman ja korostettua juhlatilaa eri tavoin. Musiikin tahdissa vilkkuvat värivalot sopivat tosiaan vähän villimpiin juhliin, kun taas rauhallisemmissa juhlissa voi riittää vain valaistuksen pehmennys. Jos juhlitaan ulkona, kannattaa muistaa miettiä myös ulkotilojen valaistusta, ne tekevät todella paljon tunnelmaa! Värivalot ovat myös itsessään aika hauska ohjelmanumero juhliin.

Mitä kesän juhlia teillä on tiedossa?