TOUKOKUUSSA

7/06/2021

– Poimittiin ekat kukat maasta (voikukkia ja valkovuokkoja)
– Kirsikkapuut kukki ja tuomi tuoksui
– Alkukuusta mentiin vielä toppatakeissa, mutta pian tuli kesä
– Äitienpäiväpyöräilyllä lapsi laatikkopyörän kyydissä ollessani joku vastaan tullut mies näytti keskisormea
– Vietettiin miehen kanssa lapsivapaa viikonloppu
– Terassilla käyminen venähti aamuun ja se oli ihanaa
– Kuivasin vuodet ekat pyykit ulkona
– Otin ekan punkkirokotuksen (ja jäykkäkouristusrokotuksen)
– Kävin myymässä puistokirppiksellä
– Reissasin Tampereelle
– Olin riksan kyydissä huvin vuoksi
– Taaperon kerho alkoi taas kuukauden tauon jälkeen
– Saatiin päiväkotipaikka syksyksi
– Jäätelöä meni
– Pyöräiltiin varmaan joka päivä
– Kävin spa-jalkahoidossa, manikyyrissä ja sokeroinnissa
– Otettiin aurinkoa parvekkeella ja pidettiin siellä monen monta eväsretkeä
– Hengattiin veljen kanssa melkein koko päivä
– Laitettiin takaisin meidän kulmasohva ja koko olkkari meni tukkoon (mutta mahtuupahan kaikki sohvalle)
– Koin kummallisen suurta iloa siitä, että pääsin vihdoin Prismaan tekemään itse viikon ruokaostokset


ON SIIS KESÄ

13/05/2021

Ja se on ollut ihanaa. Pian alkavat sateet eivät oikeastaan edes kauheasti haittaa, kun tietää, että sen jälkeen on viimeistään kaikkialla ihan vihreää ja vehreää ja kukkivaa. On ollut hassua lähteä ulos vain mekko päällä, jännittänyt että nyt on kyllä varmasti aivan liian vähän päällä ja pian huomannut, että tässähän voisi vetää vaikka bikineissä ja silti valuisi hiki. On tämä joka ikinen vuosi vaan aina yhtä huumaavaa, kesä.


AIKA HYVÄ KESÄ

10/08/2020

Nyt kun koululaisten kesäloma muutaman päivän päästä loppuu ja lämpimät kesäpäivät muuttuvat sitä myötä hieman arkisimmiksi, sitä alkaa väistämättä katsella taaksepäin elettyä kesää. Meillä on ollut jo päiväkotivuosista saakka mahdollista tarjota pojille 9 viikon mittainen kesäloma, mikä puolestaan on varmasti vaikuttanut siihen, ettei lomasta ole tullut otettua turhaa stressiä.

Tai voisin kuvitella, jos perheellä on yhteistä lomaa yhdeksän viikon sijasta muutama, tulee niille lomaviikoille ehkä asetettua paljon tavoitteita ja odotuksia. Ymmärrän sen hyvin, me vain olemme tässä taas ihan toinen ääripää (enkä sano, että se olisi yhtään sen parempi).

Pitkä loma vapauttaa ainakin minut niistä paineista keksiä kaikkea mahdollista kivaa lomatekemistä, turhan tarkoista suunnitelmista ja aikatauluista. Joskus se sitten kuitenkin kostautuu ja sitä löytää itsensä murehtimasta, että saakohan lapsen nyt sittenkään tarpeeksi aktiviteetteja ja uusia kokemuksia lomallaan.

Tänä vuonna, koronan myötä, tuo suunnitelmattomuus korostui entisestään. Se pääpiirteittäin mietitty roadtrip naapurimaahan, kavereiden ja sukulaisten luona mökkeilyt ja kaikki festarit peruuntuivat. Kesäloma alkoi sillä ajatuksella, että emme välttämättä tee juuri mitään. Paitsi noh, käymme uimassa, pyöräilemme eri rannoille, syömme jäätelöä, vietämme aikaa yhdessä ja katsomme mihin seikkailuihin päädymme. Ja mehän päädyimme vaikka ja minne.

Kesä vietettiin pääosin oman perheemme kesken, joko Helsingissä tai Hangossa. Kesään on kuulunut paljon spontaaneita pieniä juttuja, iltapulahduksia myrskyisässä meressä, metsäretki tuntemattomaan, hellepäiviä vedessä vilvoitellen, aamu-uinti tyhjässä poukamassa, uusien rantojen ja paikkojen löytämistä – nyt kun mietin, suurinosa jutuista on liittynyt mereen ja metsään. Mitkä olisivatkaan sitä paremmat puitteet viettää lomaa?

En usko, että kenellekään meistä jäi tästä lomasta fiilistä, että jotain oleellista jäi tekemättä. Toki olisimme voineet tehdä paljon paljon enemmän, mutta tämä oli oikein hyvä myös näin. Toivottavasti teillä muillakin on olleet hyvät lomat, osalla vielä jopa vasta edessä.

(Kuvat siltä yhdeltä myrskyiseltä ilta-uinnilta Eiran rannassa)