NO SHAVE NO SHAME

22/11/2019

Tänä vuonna kuulin ensimmäistä kertaa no-shave nowemberista (tästä ylen artikkelista), joka rohkaisee naisia luopumaan ihokarvojensa poistamisesta. Tähän haasteeseen oli helppo ottaa osaa, sillä en ole jaksanut epiloida sääriäni sitten elokuun.

Muistelen olleeni neljännellä tai viidennellä luokalla, kun ensi kertaa sheivasin – käsivarsia myöten. Sheivaamisesta syntyi heti kierre, karvat muuttuvat koviksi eikä karhea sänki tuntunut saatika näyttänyt kivalta. Tulikin siis höyläiltyä aika monta vuotta ahkerasti. Kammoksuin kaikkia ihokahvoja ja teinityttönä minulle oli päivänselvää, ettei sellaisia kuulunut tytöllä nähdä. Nyt tuntuu jopa ahdistavan surullislta miettiä, miten pahasti ja monta vuotta olen nuoruudestani käyttänyt olemalla tyytymätön omaan vartalooni ja tahtonut muuttaa sitä, kirjaimellisesti pienintäkin karvaa myöten.

Vaalea ihoni yhdistettynä tummaan karvaan merkitsee myös sitä, että vaikka karva on sheivattu, näkyy sen tumma juuri ihostani läpi. Eli sänki ikäänkuin paistaa kaikesta sheivaamisesta huolimatta läpi. Muistan olleeni teiniä hiusmallina lehtikuvauksissa, jossa valokuvaaja suureen ja kauhistuneen ääneen huusi, että miten vulgaaria, kun hän huomasi kaunaloistani näkyvän tälla tavalla sängen läpi. Sitä sitten yritettiin kampaajan avustuksella ajaa partakoneella pois. Olin tulloin 12 tai 13 vuotias.

Koen, että etenkin medialla on ollut iso osa luonnottoman kauneusihanteen luomisessa ja myymisessä itselleni. En minä silloin nuorena tyttönä tiennyt, että on joku photoshoppi,jolla naiset ja tytöt muikataan enstistä laihemmaksi, ja kaikki ihohuoksia ja selluliitteja myöten blurrataan pois. Tunsin vaan suurta epävarmuutta siitä, että minun on pystyttävä näyttämään samalta. Muuten olin epäkelpo, ällö, vulgaari, vääränlainen.

Sheivaamisesta syntyi usein pieniä haavoja, herkkä ihoni ei tykännyt siitä, kirveli, kutisi, tuli näppylöitä ja ihonalaisia karvoja – mutta mitäs sitä ei kauneuden eteen tekisi… Sitten jossain vaiheessa hoksasin äitini vahapurkin. Muistan viettäneeni tuntikausia kylpyhuoneessa tahmean ja liian kuumaksi vesihauteessa lämmitetyn vahan ja kangaslappujen kanssa. Hirveän sotkun lisäksi tuloskaan ei koskaan ollut täysin onnistunut.

Reilu kymmenen vuotta sitten aloin käymään sokeroinnissa. Sen lisäksi, että joku muu tekee vaivallosen homman puolestani, tuntui sokerointi lempeämmältä tavalta. Säännöllisesti sokeroinnissa käydessä ihokarvat pehmenevät, eikä niitä tarvitse poistaa kun noin kuukauden välein. Asia ei siis pyöri mielessä joka päivä suihkussa käydessä. Karvojen täytyy myös antaa välissä kasvaa, jotta ne voi taas poistaa. Aina sitä ei pääsytkään sokerointiin heti kun olisi ollut tarvis ja aloin huomaamaan, että eihän se niin kamalaa ole, jos säärissä vähän karvaa onkin.

Jatkoin kyllä sokeroinnissa käyntiä, sännöllisen epäsännöllisesti. Kokeilin myös kainalokarvojen poistamista laserilla sarjahoitona ja käytössäni oli myös kaksi eri epilaattoria. Ja myöskin kiireellisiin tilanteisiin se itse höylä. Hirvittää ajatella, että kuinka paljon rahaa tähän kaikkeen on mennyt. Mutta vuosi vuodelta välitin vähemmän.

Nykyään en välitä juuri ollenkaan – kuten kuvasta saattaa nähdä. Välillä, etenkin kesäisin ja lomalla, haluan itse olla karvaton. Välillä kaipaan vaan sitä fiilistä, välillä taas – kuten näin talvisin, en jaksa nähdä sitä vaivaa. En näe itse enää karvattomuuta mitenkään huomattavasti kauniinpana, enemmän vaan eri näköisenä.

Vuosien aikana olen oppinut hyväksymään itseni paremmin, ymmärtämään sen, että näytämme kaikki erilaisilta ja että median ja yhteiskunnan luoma kauneusihanne on hyvin kapea. Ikä ja äidiksi tuleminen on auttanut suhtautumaan lempeämmin itseeni ja ulkonäkööni. Pikkuhiljaa myös mediassa on alkanut näkymään eri kokoisia naisia, selulliittia ja ihokarvoja. Silläkin on varmasti ollut merkitystä. Myös minä olen halunnut näyttää tätä puolta omassa somessani jo pidemmän aikaa, sillä tiedän, että se voi olla iso ja silmiä avaaja -tai täkeä juttu jollekkin. Aina välillä joku sanoo minua somessa rohkeaksi – mutta olen vain oma itseni ja tahdon että muutkin voisivat olla.

Kaikki eivät kuitenkaan suhtudu naisten luonnollisiin ihokarvoihin yhtä suopeasti tänäkään päivänä. Esimerkiksi muutama vuosi sitten Adidaksen tennarimallina toiminut naismalli sai hirvittävän negativisten kommenttien ryöpyn ja jopa raiskausuhkauksia, koska esintyyi kampanjakuvissa sääret ajelematta.

Omaan pieneen päähäni ei mahdu se, miksi naisten ihokarvoja pidetään niin iljettävinä, ettei niitä haluta nähdä tai itse pitää. Jopa sheivereitä mainostavissa mainoksissa sheivataan jo valmiiksi ajeltuja sääriä. Ja miksi sitten hyväkuntoisia hiuksia, tuuheita kulmakarvoja ja pitkiä ripsiä havitellaan ja ihannoidaan?

Jokaisen pitäisi saada tehdä omille ihokarvoileen juuri niinkun itsestä tuntuu parhaimmalta. Miettikää miten vapauttaavaa olisi, kun voisi käydä uimahallissa tai rannalla ilman sitä edeltävää karvojenpoistoa tai häpeää siitä, mitä muut ajelemattomista karvoista ajattelevat. Elää vähän rennommin, muiden mielipitestä välittämättä. Tai vielä mielummin niin, ettei kenelläkään olisi tarve olla mitään mieltä jonkun toisen ulkonäöstä ja valinnoista.

Kun julkaisin eilen kuvan karvaisista talvisääristäni instaan, sain yksityisviestillä useamman kyselyn siitä, että mitä mieheni on mieltä tästä. Kysymys tuntuu absurdilta. Vähän sama kun kysyttäisiin, mitä mieltäni mieheni on siitä, että minulla kasvaa keskellä naamaa nenä.

Enkä sano tätä pahalla näitä kysyjiä vastaan, olen aina vaan elänyt suhteissa jossa saa olla luonnollisesti oma itsensä, joten tällainen ajatusmalli on minulle hyvin vieras. Jos mieheni vaatisi minua poistamaan karvani tai vaikka meikkaamaan, niin emme todennäköisesti edes olisi tässä.

Omaan karvaisuuteen tai karvattomuuteen ei pitäisi liittyä häpeää. Naisten ihokarvohoihin liitetään usein likaisuus tai jokin hippiaate ja siksi halusin näyttää ja kertoa, että oikeasti ihan tavalliset naiset voivat olla myös karvaisia. Meillä on kaikilla oikeus määrätä kehostamme ja tehdä niin mikä on hyväksi sille ja meille.

Itse en ole tällä hetkellä ajeltu ihan vain, koska en jaksa nähdä sitä vaivaa. Itse epiloiminen käy jo rutiinista ja sen aikana voi kylppärissä katsella läppäriltä vaikka sarjaa, mutta minulla on herkkä iho, jota joudun kuorimaan ja rasvaamaan tuntitolkulla aina karvanposton jälkeen.

Olen siis luonnontilassa mukavuussyistä, vaikka tottakai kuulostaisi paremmalta kertoa taistelevani kapeita kaunusihanteita vastaan. Mutta ehkä siihen juuri ajauduin nyt vähän vahingossa tämän kirjoituksen myötä. Toivottavasti se herätti ajattelemaan tai antoi jollekulle lisää itsevarmuutta.

Itse ajattelin korkata uimahallikauden ekaa kertaa näillä säärillä. Ehkä. Mutta ainakaan muiden vuoksi en halua enää ikinä poistaa täysin luonnollisia ihokarvojani.

Lue myös: Karvainen nainen on kauhistus / No Sex and City, Jättäkää säärikarvat rauhaan! / Bluestocking, Miksi naisten karvoitus aiheuttaa jopa vihaa? / Yle


PARHAAT AURINKOVOITEET – SUURI TESTI

4/07/2019

Toivotaan että lämpimiä ja ennenkaikkea aurinkoisia päiviä on edessä vielä monen monta, vaikka tämän hetkinen sääennuste ei keltaista palleroa hiveästi lupailekaan. Olen nimittäin koko viime kuun testaillut ahkerasti erilaisia aurinkosuojavoiteita ja nyt on vihdoin aika kertoa omat kokemukseni niistä! Toivon, että tästä testistä olisi ennenkaikkea apua teille uutta aurinkovoidetta hankkiessanne.

Tähän omaan testiini valikoin itse aurinkovoiteita sillä perustein, että ne ovat turvallisia, ympäristöystävällisiä sekä soveltuvat ihan koko perheelle. Ja toki sellaisia, jotka ovat helposti saatavilla netistä ja kivijalkamyymälöistä ympäri Suomen. Käytän itse pääosin luonnonkosmetiikkaa ja erityisesti aurinkovoiteissa se on itselleni tiukka kriteeri, joten siksi myös kaikki suosittelemani tuotteet ovat seftifioitua luonnonkosmetiikkaa.

Aurinkosuojavoidetta valitessa kannattaa ehdottomasti valita fysiikaalinen suoja kemiallisten sijaan. Kemikaalisissa aurinkosuojissa suodatin imee UV-säteilyä itseensä, ja muuntaa vaarallisen säteilyn lämmöksi kun fysikaalinen suodatin taas muodostaa iholle haitallisia säteitä heijastavan pinnan. Kemiallisten suojien sisältämät pienet nanopartikkelit kykenevät tutkimusten läpäisemään ihon ja voivat näin päätyä verenkiertoon. Myös joidenkin aurinkovoiteissa olevien kemikaalien on huomattu tuhoavan koralleja.

Myös fysikaalisia suojia löytyy niin synteettisesti valmistettuina että luonnollisista lähteistä, kuten maamineraaleista. Valittaessa sertifioidun luonnonkosmetiikan aurinkosuojan, voi olla varma ettei siinä koskaan käytetä nanoteknologiaa, meren ekosysteemiä ja koralleja tuhoavia synteettisiä filttereitä tai hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja kuten parabeeneja, EDTA:ta tai muovia sisältävää PEG:ia. Lisäksi mineraalifiltterit ovat tutkitusti turvallisia myös aivan pienille lapsille. Fysikaalisten suojien teho alkaa myös heti iholle levitettäessä, eli niiden kanssa ei tarvitse sen kummemmin odotella imeytymistä.

Eritysesti pienet lapset tulisi suojata ensisijaisesti vaattein ja varjoin, mutta tarvittessa näitä kaikkia aurinkosuojia voi siis käyttää myös lapsille. Tässä testissä on mukana myös kaksi lapsille suunnattua aurinkosuojaa, mutta periaatteesa nämä kaikki valitsemani voiteet soveltuvat siis ihan koko perheelle.

Ihan kaikkia aurinkovoiteta en pystynyt ottamaan mukaan testiin, mutta kirjo on siti mielestäni laaja ja joukossa on eri tyylisiä suojia vaikkakin osa on samoilta merkeiltä. Aurinkosuoja on tärkeä ja siksi halusinkin ottaa testiin mukaan pääosin korkealla suojakertoimella olevia tuotteita. Itse suosin enemmän niitä, sillä en missään nimssä tahdo palaa. Joukosta löytyy kuitenkin myös muutama kevyempi tuote.

Tämän aurinkovoidetestin lisäksi minulta on tulossa pian myös sävyttävien, eli kasvojen ihon väriä tasottavien bb-suojien testaus! Mutta ensin siis nämä (ei missään tietyssä järjestyksessä), olkaa hyvä:

BIOSOLIS SUN SPRAY  SPF 50

Suihkutettavat aurinkovoiteet ovat itselleni mukavimpia ja helpoimpia käyttää, joten tämä voide on kulkenut koko kesän matkassa mukana. Olen käyttänyt sitä paljon lapsille, että itselleni pääosin kasvoille, olkapäille sekä decolteelle.

Tykkään tämän suojan tuoksuttomuudesta, vaikkakin siinä on pieni vivahde öljyistä mietoa tuoksua, joka tulee siis aivan luonnostaan tuotteessa kätetystä Karanjaöljystä. Toisin, kun useiden muiden fysikaalisten suojien väri, niin tämä on väritykseltään hieman kellertävää ja imetytyy sekä sulautuu nopeasti ihoon, eikä jätä sitä valkoiseksi oikeastaan yhtään. Tuotteen voit ostaa esim täältä*.

+ suihke on helppo käyttää
+ hyvä pakkauskoko, riittoisa tuote
+ kasvoille ja vartalolle
+ levittyy ja imeytyy hyvin
+ korkea suoja, sopii myös lapsille

MÁDARA SUN PLANT STEM CELL ANTIOXIDANT SUNSCREEN SPF30

Mádaran SUN-sarjassa on raikas sitruunainen tuoksu sekä kevyt anti-age vaikutus. Voide on paksua ja silkkimäistä, mutta levittyy ja imeytyy nopeasti. Jättää aluksi kuitenkin todella haalean vaalen vivahteen iholle. Vaikka tuote sopii myös lapsille, tulee tästä enemmän sellainen ”aikuiseen makuun” -fiilis. Tykkään! Tuotteen voit ostaa täältä*.

+ ylellinen tuoksu ja koostumus
+ jättää ihon silkkiseksi
+ ei tahmaa
+ vartalolle, kasvoille, käsille

MOSSA NATURAL SUN MINERAL SUNSCREEN LOTION SPF 20

Matalan suojakoertoimensa vuoksi tätä tuotetta tuli käytettyä enemmän ilta-aringossa sekä loman loppupuolella, kun iho oli jo saanut hieman suojaavaa päivetystä. Samasta syystä en ole käyttänyt tuotetta laisinkaan lapsilla. Voide on silkkimäistä, paksua ja jättää ihon pitkäksi aikaa kosteutetun tuntuiseksi. Useiden fysikaalisten tuotteiden tapaan, iho jää hetkeksi vaaleammaksi, mutta ei mitenkään häritsevästi.

Tuotteessa on hyvin kevyt ja raikas tuoksu, ehkä kaikista testaamistani voiteista suosikkini! Voide sisältääkin pohjoisen supermarjaa tyrniä, jolla on suojaava ja korjaava vaikutus myös auringosta jo vaurioituneelle iholle. Voi käyttää kasvoille ja vartalolle. Tuotteen voit ostaa täältä*.

+ hyvä mieto tuoksu
+ korjaa ihoa

ALGAMARIS SPRAY SOLAIRE SPF 30

Jos on pakko valita suosikkituote näistä testaamistani, niin se on tässä. Kookoksen tuoksuinen spray on ihanan kevyttä (jopa vetistä), levittyy, imeytyy, kosteuttaa sekä on vedenkestävä. Iho ei jää tästä tuotteesta hetkeksikään valkoiseksi, vaan enemmän sellaiseksi kuvaöljytyn tuntuiseksi, ei yhtään tahmeaksi vain todella pehmeäksi ja ihanaksi. Pakkaus on myös tosi kätevä!

+ vettä hylkivä
+ koostumus kuin ”tavallisessa” aurinkovoiteessa
+ ei jätä ihoa valkoiseksi
+ kesäinen kookostuoksu
+ ilmatiivis, kätevä spraypullo
+ jättää ihon pehmeäksi

WHAMISA ORGANIC FLOWERS SUN CREAM SPF 50

Tämä suuren suosion saavuttaman Korealais-kosmetiikkamerkki WHAMISAn aurinkovoide sopii omasta mielestäni enemmän kasvoille kun koko vartalolle. Sen koostumus on paksua ja se jättää valkoisen pinnan iholle pitkäksi aikaa, vaikka se muuten kivasti imeytyykin. Fermentoidut ainesosat, kuten aloe, riisiuutee, rypäleiden siemenet, oliivi ja avokadoöljy estävät ihon ärsytystä ja suojaavat haitallisilta ympäristövaikutuksilta. 

Pieni pakkaus kulkee kätevästi mukana, mutta myös juuri senkin vuoksi toimii mielestäni paremmin kasvoilla ja muilla pienillä iho-alueilla. Itse käytin tätä muutaman isohkon luomen päälle, joille halusin paremmin suojaa. Toimi siinä tosi hyvin koostumuksensa sekä korkean suojakertoimensa ansiosta. Hyvin mieto ja neutraali tuoksu. Voit ostaa tuotteen täältä*.

+ fermentoidut ainesosat sisältävät normaalimpia korkeampia antioksidanttipitoisuuksia ja ravintoaineita
+ hyvä suoja kasvoille

BIOSOLIS MELT-IN CREAM SPF30

Tämä aurinkosuoja pääsee ehdottomasti TOP 3:seeni. Nimensä mukaisesti aluksi voidemainen aurinkovoide sulaa iholle ja muuttuu levitettäessä öljymäiseksi. Iho tuntuu pitkään öljytytä, eikä jää ollenkaan valkoiseksi. Pumppupullo on suosikkini heti spaypullojen jälkeen. Tätäkin on tullut käyetettyä paljon niin itselle kun isommille lapsille, sillä se on myös vedenkestävä ja ennenkaikkea levittyy niin kivasti. Sisältää rapsiöljyä sekä karainöljyä, lähes tuoksuton. Voit ostaa tuotteen täältä*.

+ kätevä pumppupullo
+ ei jätä ihoa valkoiseksi
+ vedenkestävä
+ kiva myös lapsille
+ kasvoille ja vartalolle

ATOPIK SPARY HERKÄLLE IHOLLE SPF 30

Kotimaisen Atopikin kaurapohjaiset tuotteet ovat ovat olleet päivittäisessä käytössäni itselläni koko vuoden, mutta tämä uutuus aurinkovoide jäi matkan aikana vähemmälle käytölle. Tuotteen koostumus on kivan kevyt ja tulee suhkepullossa, mutta vaatii pitkän levityksen ennen kun valkoisuus (tai jopa sinisyys) iholta häviää. Decolteelle, olkapäille ja muille pienemmille ihoalueille sopii kuitenkin kivasti. Kauraöljyn antioksidantit ja keramidit estävät ihon kuivumista ja rauhoittavat sitä.

+ vettä hylkivä
+ valmistettu Suomessa
+ tuoksuton

WELEDA KIDS EDELWEISS SUNSCREEN LOTION SPF 30 & ALGAMARIS KIDS SPF 50

Vaikka kaikki ylläolevat voiteet sopivat myös lapsille, halusin ottaa testiin mukaan muutaman lapsille suunnatun aurinkovoiteen. Lapset kannaakin aina suojata vaattein, varjoin sekä välttää keskipäivän aurinkoa. Alle 2-vuotiaita lapsia ei suositella yleensä rasvattavan ollenkaan, mutta luonnollisia ja fysikaalisia voiteita voi pienemmillä käyttää etenkin pienille iho-alueielle, kuten kämmenselkiin, kasvoihin ja jalkapöytiin. On tärkeää muistaa lisätä voidetta aina uinnin jälkeen sekä pestä voide illalla pois iholta.

Mutta nämä kaksi voidetta olivat sellaista tököttiä, ettemme todellakaan lisänneet voidetta päivän mittaan kovinkaan usein. Kun voidetta levitti reilulla kädellä, olivat lapset valkoisia vielä illallakin. Se on näiden fysikaalisten voiteiden huono puoli, eli jos on laiska levittäjä tai muuten vaan haluaa hoitaa rasvauksen nopeasti, jää lapsi (ja kaikkialle minne hän nojaa) aluksi valkoiseksi. Hyvä puoli on taas se (tärkein), ettei lapsi pääse palamaan.

Nämä lasten voiteet eroavat siis siinä mielessä, että ne ovat paksumpia, vaikeammin levittyviä, mutta myös hyvin vedenpitäviä sekä täysin hajusteettomia sekä hypoallergisia, joten ne sopivat hyvin herkällekin iholle. Lisäksi ne kosteuttavat, Weleda sisältää auringonkukkaöljyä ja Algamaris kookosvoita. Kosteutuksesta huolimatta kannattaa lapset rasvata myös normaalilla kosteusvoiteella auringossa oleilun jälkeen.

Itse tykkäsin vähän enemmän tuosta Algamariksesta, siinä voitti sekä korkeampi suojakerroin, että kätevämpi pumppupullo-pakkaus. Ja ihan kuin se olisi levittynyt ja imeytynyt näistä kahdesta vähän paremmin. Käytin sitä itse myös useasti kasvoilleni. Mutta jos lapselle on aurinkovoide hakusessa ja kumpi vain tulee vastaan (Weledasta pitäisi löytyä myös spf 50), niin molemmat oikein hyviä!

Muistakaahan siis suojatua jatkossakin auringolta, vaikka tuntuu että iho olisi jo paahteeseen tottunut. Palanut iho myös muistaa palamisen ja palaa helpommin myös seuraavana kesänä. Muista riskeistä nyt puhumattakaan!

Myös fysikaalinen aurinkovoide on hyvä muistaa pestä iholta joka ilta, käyttäen apuna vaikkapa sientä. Ihon säännöllinen kuoriminen ja kosteutus parantavat rusketuksen kestoa ja tekevät tietysti hyvää iholle!

Onko joku näistä tuotteista jo tuttu vai löytyykö teiltä jokin muu luottotuote jota ei testissä ollut mukana?

*- merkittyjen linkkien kautta tehdyistä ostoista maksetaan bloggaajalle pieni provikka


HORMONAALINEN HIUSTENLÄHTÖ

17/05/2019

Synnytyksen jälkeinen hiustenlähtö on tuttua suurimalle osalle äideille. Rakausaikana naisen kropassa tapahtuu paljon kaikenlaista ihmeellistä ja kasvavan vatsanseudun lisäksi kasvua tapahtuu myös päänahassa.

Raskaus vaikuttaa hiusten normaaliin kasvuun sekä hiusten kasvuvaiheisiin niin, että suurin osa hiuksista jatkaa kasvamistaan, eikä irtoa normaaliin tapaan. Tämä saa tietysti hiukset tuntumaan paksummilta ja tuuheammilta- sillä sitä ne silloin ovatkin. Raskauden aikana erittyvän keltarauhashormonin vaikutuksesta voi käydä myös niin, että suora tukka kihartuu tai kihara suortuu, monilla hiukset muuttuvat kiiltäväksi ja hyväkuntoiseksi tai vaihtavat jopa väriä. Omat hiukseni ovat olleet aina raskauden aikana ihanan paksut.

Noin kymmenen viikon kuluttua synnytyksestä hiukset alkavat kuitenkin palautua ennalleen. Sanotaan, että kaikki ne hiukset joiden olisi pitänut irrtota raskauden aikana, irtoaa tässä vaiheessa. Tätä kutsutaan telogeeniseksi hiustenlähdöksi, eli kun raskausaikana kasvuvaiheessa olleet hiukset saavuttavat irtoamisvaiheen saman aikaisesti. Kaikki tämä on toki yksillöllistä, mutta raskauden jälkeisen hiustenlähdön kestää yleensä muutamia kuukausia. Itselläni vaihe on kestänyt nyt viisi kuukautta. 

Kun hiuksia alkaa yhtäkkiä lähteä ihan hirvittäviä määrä, tuntuu se monesta jopa pelottavalta. Normaalisti ihmiseltä irtoaa päivässä 50-100 hiusta, mutta raskauden jälkeen määrä on noin 300-400 hiusta. Ainakin minusta on hirveää kun yhtäkkiä tyynyyn jää tupollinen hiuksia, suihkun viemäri on jatkuvasti tukossa eikä se ponnari enää olekaan yhtä paksu kun hetki sitten. Alkujärkytyksen jälkeen laittioilla pyörivät hiukset alkoivat enemmänkin vain ärsyttämään. Enää en pelkää kaljuuntuvani, mutta pelkään perheenjäsenteni kohta tukehtuvan kaikkialla leijuviin irtohiuksiini.

Hiuksen kasvu ja kasvun loppuminen ovat monimutkainen kokonaisuus, jota säätelee valtava määrä eri tekijöitä. Naisilla yleisimpiä syitä sulkakatoon ovat raskaus, imetytys, hormonaalinen ehkäisy, vaihdevuodet sekä stressi. Monilla naisilla elimistö reagoi myös muihin kun raskaudesta johtuviin hormonaalisiin muutoksiin ja hormonien epätasapainoon hiustenlähdöllä. Hormoneihin liittyvä hiustenlähtö on usein kuitenkin onneksi tilapäistä ja ohimenevää. Kun elimistön tasapainotila palautuu, myös hiukset alkavat jälleen kasvaa normaaliin tapaan.

Itse olen odotellut hiustenlähtöni normalisoitumista toiveikkaasti tosiaan jo useamman kuukauden. Loppua ei vain näy. Jokaista lastani olen imettänyt eri ajan (osittain 3kk, 11kk, osittain 2kk), mutta joka kerta hiustenlähtö on kuitenkin alkanut kutakuinkin samaan aikaan, noin 4kk synnytyksen jälkeen. En yhtään muista, kuinka kauan hiuksia irtoili tässä määrin edellisten raskauksien jälkeen, mutta tuskin ihan näin kauaa.

Toisaalta syitä hiustenlähdölleni löytyy monia. Raskauden jälkeisen hormonikimaran tasoittumisen lisäksi takana on aika rankat kuukaudet sekä kova stressi. Ennen raskaaksi tuloa minulla myös todettiin PCOS, eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, joka aiheuttaa joillekin myös hiustenlähtöä. Myös kilpirauhasen vajaatoiminta on käynyt useasti mielestäni, sillä monet ”vaivani” käyvät sen kanssa yhteen. Lisäksi lääkärini sai minut ylipuhuttua hormokierukkaan, joka laitettiin joulukuussa. Useimpina päivinä syytän (ihan kaikesta) tätä kierukkaa. Myös sen sivuoireina voi tulla hiustenlähtöä.

Ei siis ihme että tukka lähtee päästä. Toisaalta, hiukseni ovat edelleen paksuhkot, sellaiset jollaiset ne olivat ennen raskauttakin. Ja uusia hiuksia kasvaa kokoajan lisää (myös harmaita sos!). Aiemmin kaljut ohimoni ovat saaneet jo ihan näyttävät tupsut ja sellaisia lyhyitä vauvahiuksia törröttää joka puolelta. Hiusten kasvun edistämiseksi olen ottanut käyttöön myös biotiinin. Ainakin se on tehonnut niin komeasti säärikarvoihini, että toivon vaikutuksen riittävän myös ylös päähäni saakka.

Omalla kohdalla viisi kuukautta runsasta hiustenlähtöä tuntuu pitkältä ajalta, mutta ilmeisesti puoli vuotta-vuosikin on ihan normaali aika raskauden jälkeisessä hiusten normalisoitumisessa. Kierukan olen ajatellut nyt kuitenkin ottaa pois, saa nädä onko siitä apua. Ainakin toivon sen normalisoivan hormonitasapainoani ja sitä kautta myös hiusteni toimintaa.

Miten raskaudet ja sen jälkeiset ajat ovat kohdelleet teidän hiuksianne? Entäs muut hormonivaihtelut tai muuten vain tiukat elämäntilanteet? Palautuiko tilanne jossain kohtaa normaaliksi?