BÄSTA PAPPA

10/11/2019

Ihanaa isänpäivää omalle isälleni sekä lasteni isille! <3 Sekä tottakai kaikille muillekkin isille, iskille, papoille, vaareille, fafoille, mufeille, isoisille, paapoille, taatoille, ukoille, ukille, äijille, bonusisille ja isänmielisille elämän tärkeille ihmisille.

Kutsutaanko teillä muuten jollain erikoisemmalla tavalla isoisiä tai isejä, joku varmasti jäi listata vielä uupumaan?


VÄRIKKÄÄT HALLOWEEN-JUHLAT

21/10/2019

Toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Philips Hue kanssa
Olen jopa itse ehkä vähän yllättynyt kertoessani, että Halloween kuuluu nykyisin suosikkijuhlieni kärkijoukkoon. Halloweenia ollaan juhlittu yleensä ihan rennosti vain oman perheen kesken ja luulenpa, että juuri se rentous sekä tapahtumaan kohdistuvien odotusten olemattomuus tekee tästä juhlasta suosikin. Juhlan saa kasaan ilman sen suurempia järjestelyitä.

Meidän Halloweenin juhlintaan kun kuuluu ainakin Thrillerin sekä Ghosbustersin tunnarin tahdissa jorailu, herkuttelua sekä leffan katsominen. Ei siis mitään sen kummempaa – paitsi tottakai paremmin tunnelmaan pääsee pienellä rekvisiitalla sekä tunnelmallisella valaistuksella.

Meille Halloween ei siis ole jenkkityyliin ovelta ovelta karkkien keräämistä tai muutenkaan vaadi kovasti alkujärjestelyjä, vaan se merkitsee rentoa yhdessäoloa ja hassuttelua jännittävän teeman ympärillä. Meille ei myöskään ole niin tarkkaa, että juhlitaanko Halloweenia ihan juuri sinä oikeana päivänä, mikä tahansa loka-marraskuun pimeä ilta sopii bileiden pitämiseen oikein hyvin.

Kuten vuosikin sitten, nämä Halloween-bileet olivat samalla kolminkeskistä laatuaikaa minun ja poikien kanssa. Kun olimme juhlineet (eli tanssineet, soittaneet vuorotellen lempibiisejämme, hassutelleet kurpitsan kanssa sekä peilin edessä) tarpeeksemme, tilasimme ruokaa ja kävimme sohvalle katsomaan Halloween-aiheista leffaa.

Nyt kun meillä on kotona Philipsin Hue älyvalaisinjärjestelmä, antoi se juhliimme aivan uuden ja entistä jännemmän tunnelman. Säädimme niin kotimme kun parveekkeemmekin valot hohtamaan oranssin, punaisen, lilan, vihreän ja sinisen eri sävyissä. Etenkin lapsista se oli hurjan hauskaa ja jännittävää, mutta kyllä sitä itsekin pääsi hyvin tunnelmaan käsiksi! Kiinteiden valaisimien lisäksi tunnelmaa toivat liikuteltavat Go-valaisimet, jotka olivat mukana niin tanssilattilattialla, tehosteena kummitussatuja kertoessamme että kurpitsankin sisällä.

Go-valaisimet ovat olleet meillä alkuvuodesta saakka käytössä mitä erilaisemmissa tilanteissa. Eniten niitä on käytetty yö -ja lukuvaloina, mutta myös tunnelmavalona pöydällä, valona siellä missä ei ole pistoketta (esim meidän eteisen lipastolla) sekä itse olen käyttänyt Go:ta lisäksi usein apuna kylpyhuoneessa, kun olen tavinnut lisävaloa vaikkapa meikatessa tai kulmakarvoja nyppiessä.

Johdotonta ja pientä valolähdettä on helppo liikutella minne haluaa ja se pysyy pystyssä joko niin, että valo tulee suoraan ylös tai vaakatasossa. Pienestä koostaan huolimatta valo on tarvittaessa hyvinkin kirkas, mutta kuten Hueen kuuluu, valon väriä (eri sävyiset valkoiset kylmästä lämpimään sekä 16 000 000 muuta väriä) että sen kirkautta on mahdollista säätää. Kaikkien muiden Hue ominaisuuksien lisäksi tässä Go:ssa on sellainen hauska ominaisuus, että valon voi laittaa asetukselle, jossa se vaihtaa väriä itsestään noin kymmenen sekuntin sykleissä. Eli aivan mahtava kapistus myös mukaan bileisiin!

Olen kertonutkin jo aiemmin siitä, miten erilaisten tunnelmien lisäksi Hue on ollut todella hyödyllinen ihan tavallisessa arjessamme ja miten jokainen perheenjäsen on lötänyt siitä itselleen sopivia juttuja ja voinut räätälöidä valot itselleen sopiviksi. Näiden meidän pienten bileiden myötä tuli kuitenkin taas pakottava tarve saada järjestää pian uudet juhlat. Mahdollisesti vielä vaikka toiset Halloween-teemaiset. Valoilla kun saa niin paljon aikaan, arjessa ja juhlassa.

Nimittäin, sen lisäksi, että pelkästään sävyjä säätelemällä saa jo kunnon tunnelman aikaan, myös juhlissa voi hyödyntää arjesta tuttuja ominaisuuksia, kuten liiketunnistinta. Liiketunnistimen voi asentaa toimimaan yhdessä vaikkapa kurpitsan sisään piilotetun Go-valaisimen kanssa. Sävärit taattu, etenkin jos kurpitsan vaikka laittaa vähän piiloon, juhliin saapuvia vieraita vastaan säikäyttämään heidät.

Ainakin Apple Storesta löytyy myös erilaisia Halloween-appejä, jotka voi yhdistää Hueen. Niiden avulla valoihin saa yhdistettyä äänitehosteita, kuten ukkosen jyrinää, jolloin myös valot välkkyvät ikäänkuin salamat. Tai oven kolkutusta, noidan naurua, portaiden narinaa – mitä vaan! Toki Huen omastakin appista löytyy juhliin sopiva ominaisuus, jolla voi sykronoida valot vaihtumaan eri väriteemojen mukaan musiikin, elokuvan tai pelin tahdissa. Olemme myös huomanneet, että pelkkä valoilla ja väreillä leikkiminen on jo itsessään tosi hauska ohjelmanumero.

Meidän juhlissa ei siis ollut kun osittain entuudestaan löytyneiden luurankoasujen ja pikaisten kasvomaalausten lisäksi Elviksen muutaman vuoden takaisilta Halloween-naamiaissynttärieltä säästynyt luuranko-koristenauha, kummituksin koristellut paperipillit ja kaivertamani kurpitsa. Valot tekivät juhliin tunnelman, ja voi vitsit että meillä oli hauskaa. Parhaat bileet aikoihin!

Onko teillä muilla ollut tapana viettää Halloweenia jollain tapaa?


1V SYNTYMÄPÄIVÄJUHLAT & MUUTAMA IDEA LASTENKUTSUILLE

24/08/2019

Viime viikonloppuna juhlittiin Myyn 1-vuotissyntymäpäivää perheen ja ystävien kesken. Saatiin jännittää melko loppuun asti, miltä sää juhlapäivänä näyttää. Halusimme nimittäin pitää juhlat ulkona, mutta pitkään ennusteet lupailivat sateita juuri tuolle päivälle.

Siksi myös kutsuttavien lista jäi haluttua pienemmäksi, oli pakko varautua siihen, että kaikkien olisi mahduttavan sateen sattuessa meille kotiin. Juhlapäivä valkeni harmaana, mutta hieman juhlia aurinko alkoi paistamaan täydeltä taivaalta, eikä sateesta ollut tietoakaan.

Onneksi melkein kaikki kutsutut pääsivät paikalle ja osa viihtyi myöhään iltaan asti. Koska vanhemmat lapseni ovat syntyneet syys -ja lokakuussa, en ole koskaan ennen päässyt järjestämään synttäreitä kokonaan ulkona. Vaikka järjestelyt vaativat vähän enemmän miettimistä ja tavaroiden roudaamista, oli pihalla paljon kivempi olla kun ahtaasti ja meluisasti sisällä.

Lasten juhlia järjestäessä kannattaakin miettiä (toki sään ja vuodenajan mukaan), josko ne voisikin pitää ulkona. Jos omaa tai kunnollista taloyhtiön pihaa ei löydy, voi juhlat pitää myös missä vain julkisessa puistossa tai leikkipuistossa.

Meillä oli juhlissa paljon eri ikäisiä lapsia, eikä mitään sen kummempia ohjelmanumeroita. Veimme pihalle vilttejä, tiipii-teltan, saippuakuplia, muutaman naamiaispäähineen, poikien rakentaman kioskin sekä erilaisia puuruokia ja leikkiastioita sekä bobles-leluja. Lisäksi pihaltamme löytyy valmiiksi hiekkaleluja ja muutama pihapeli. Lapset viihtyivät todella hyvin, kun saivat touhuta omiaan ja tekemistä riitti.

Juhlien koristelun olin miettinyt vanhan kultaisen tupsuviirin ympärille – juhlaa edeltävänä iltana kuitenkin huomasin, ettei kyseistä koristetta löydy mistään.

Onneksi olin ostanut ison läjän teemaväreissä (kulta / ruskea, vaaleanpunainen ja ripaus vihreää) olevia biohajoavia ilmapalloja. Tämän lisäksi meillä oli pahvinen, kultapilkullinen viiri sekä valokuvia päivänsankarista.

En ole muutamaa kertaa lukuunottamatta järjestänyt mitään teemasynttäreitä, mutta jonkinlainen väriteema useimmissa juhlissani on aina ollut. Ilmapallojen ja muiden koristeluiden tai astioiden rajaaminen muutamaan väriin, ja näiden värien toistaminen vaikkapa osassa tarjoiluja tai synttärisankarin asua, tuo mieelstäni sellaista tiettyä juhlallisuutta. Toisaalta etenkin lasten synttäreihin sopii hyvin myös teema, missä on kaikkia mahdollisia värejä sekaisin.

Vaikka olimme puhaltaneet kaikki ilmapallot täyteen jo edellispäivänä, ja muutenkin yrittäneet laittaa kaiken etukäteen valmiiksi, loppui aika kesken järjestelyiden. Seuraavissa juhlissa täytyykin tarkkailla enemmän kelloa ja varata tupla-aika etukäteisjärkkäilyihin. Jos luulee selviytyvänsä jostakin askareesta tunnissa, on siihen parempi varata kaksi.

Osa ajoissa tulleista juhlavireista pääsikin heti ensitöikseen askartelemaan ilmapalloista viiiriä kahden puun väliin. Se toi kivasti juhlatunnelmaa pihalle, eikä tarvinnut pelätä että ilmapallot karkaavat tai menevät rikki.

Koko vauvavuoden olen ottanut joka kuukausi Myystä valokuvan ja nämä kuvat toimivat printattuina myös eräänlaisena viirinä. Kiinnitin kuvat molemmin puolin naruun pienten puisten pyykkipoikien avulla.

Kuvista oli ihana katsoa vauvan kasvua. Tätä ideaa aion jatkossa toteuttaa muillakin synttäreillä. Oli tarkoitus, että jokainen vieras olisi voinut ottaa mukaan myös kuvan, mutta se unohtui kokonaan (kuten ristiäisissäkin).

Ja niin unohtui aika moni muukin juttu. Kuten kokonaan osa tarjoiluista ja nuo kirjanpallotkin käytiin hakemassa ulos vasta kun juhlat olivat lopuillaan ja osa vireraista jo lähtenyt. Ensi kerralla pitääkin tehdä tarkka lista kaikista musiettavista asioista, vaikka ne sillä hetkellä tuntuvatkin ihan itsestäänselvältä. Mutta onneksi juhlatunnelma ei ollut näistä kiinni.

Suurimman osan tarjoiluista olimme miettineet sen mukaan, että myös päivänsankari voi niitä syödä. Anoppi auttoi leipomalla munattoman kakkupohjan (Myyllä muna ja maitoallergia) jonka lisäksi tarjolla oli paljon erilaisia kasviksia ja vihanneksia joita hänkin pystyi syömään.

Toinen kakku oli siis kokonaan vegaaninen ja vaikka se sokeria sisälsikin, sai myös päivänsankari syödä sitä palan. Olisitte nähneet miten hän nautiskeli! Koska yksivuotias ei osaa vielä kynttilää puhaltaa, oli meillä sen sijasta kakussa kultainen 1:sen muotoinen tähtisädetikku ja kynttilä toisessa kakussa vain näon vuoksi.

Koska asumme hissittömän talon ylimmässä kerroksessa ja muutenkin roudattavaa oli ihan hirveästi, päädyimme käyttämään kertakäyttöastioita. Nykyään onneksi jo ihan perus ruokakaupoista löytyy kokonaan biohajoavia astioita aina lautasista ruokailuvälineisiin ja muovilta näyttäviin mukeihin.

Oma oivallukseni oli se, ettei kaiken tarvitse olla niin täydellistä. Vaikka kaikki oli totaalisen keskeneräistä ja ensimmäiset vireraat saapuivat täysin tyhjälle pihalle, toinen kakku hajosi, yksi lapsistani joutui kusimuurahaishyökkäyksen kohteeksi (jeststas mikä show) ja osa tarjoiluista ja vartavasten hankituista tarjouluastioista unohtui kokonaan laittaa esille, olivat juhlat ainakin meidän mielestämme tosi ihanat. Pääasiahan on kuitenkin saada olla yhdessä ja pitää hauskaa.

Juhlat tosiaan jatkuivat epävirallisina lähemmäs puolta yötä. Sitä ennen käytiin kaivamassa vaahtomuovimiekat esille, pidettiin turnajaiset, lapset saivat hajottaa kaikki ilmapallot haluamallaan tavalla, tilattiin pizzaa, kummisetä laittoi lapset nukkumaan ja avattiin punkku.

Moni vieraista kyseli lahjatoiveita ja pyysimmekin täsmälahjoina sukulaisilta mm kumisaappaita, itse kudottua villapaitaa sekä lahjoitusta säästötilille. Eräs kaverini mietti hiljattain, että onko tökeröä toivoa jo synttärikutsussa aineetonta lahjaa – ei mielestäni! Etenkin isompien lasten kaverisynttäreillä korostuu sellaisen (anteeksi nyt vaan) turhan krääsän antaminen, joten pyyntö on minusta täysin asiallinen. Myy sai erikseen pyydettyjen lahjojen lisäksi ihania lahjoja, kuten muutaman kauniin puulelun sekä julisteen ja me vanhemmat lastenhoitoapua. Olen tosi iloinen, että mitään jättimäistä lahjavuorta ei kuitenkaan tullut (kuulostamatta toivottavasti kiittämättömältä), sillä yksivuotias ei kuitenkaan vielä ymmärrä lahjojen päälle, eikä häntä tarvitse sellaiseen myöskään opettaa. Kuten aiemmin sanottu, tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo.