HELLÄÄ HUOLENPITOA

9/06/2020

Postaus on toteteutettu kaupallisessa yhteistyössä ACO kanssa

Äitinä oleminen on jatkuvaa tasapainoulua ja tunteesta toiseen hyppimistä. Ja ne tunteet ovat suuria. Tämä ei ole helpoin pesti, eikä aina juuri tietyissä hetkissä se palkitsevinkaan, mutta silti paras asia mitä itse olen saanut koskaan kokea. Lyhyesti kiteytettynä äitiys on minulle rakkautta ja huolenpitoa.

Huolenpitoa perheessä tarvitsevat kaikki, pienet ja isot. Huolta toisesta ja itsestään voi ja pitää pitää niin monella tapaa. Kolmen lapsen äitinä sitä kokee välillä riittämättömyyden tunnetta, aika ja kädet eivät aina vain tietyssä hetkessä tunnu riittävän kaikkeen. Seuraavassa hetkessä sitä taas osaa olla itselleen armollisempi ja vanhemmuus tuntuu positiivisena lämpönä rinnassa. Riittää kun olen vain läsnä, katson silmiin ja hipaisen kevyesti ohimennen. Ei sen tarvitse olla sen ihmeellisempää.

Iltaisin yritän rauhoittaa hektisen arjen ja keskittyä ilta-rutiinien ajan kiireettömästi lapsiin. Huomion antaminen on meille hoivaamisen tavoista yksi tärkein ja etenkin iltaisin se korostuu kaikessa tekemisessämme. Ollaan toistemme kainalossa, iltakypy, pesut ja rasvaus, iltasatu ja sänkyyn peittely.

Myös äitinä niin oma että lapsen ihon hellävarainen huolenpito on tärkeää. Iltaisissa kylvynjälkeisissä rasvauksissa yhdistyy parhaimmillaan kokonaisvaltainen hoiva, kosketus, läsnäolo, jakamaton huomio – ja se ihonhoito. Välillä rasvaushetket ovat rauhallisia ja kiireettömiä, välillä taas hassutellaan. Näin meillä oli kotona myös silloin kun itse olin pieni.

Olen itse ollut aina herkkäihoinen ja kuten myös lapseni, iho on ollut atopinen. Siksi sen hellä huolenpito on ollut myös tärkeää. Vauvan allergiat näkyivät myös iho-oireina, mutta onneksi löysimme lääkärin suositukseksesta heti hyvän voiteen, ACO Miniderm -perusvoiteen, josta tuli nopeasti koko perheemme suosikki. Etenkin minä ja Myy käytämme sitä lähes päivittäin. Iso ja riittoisa pumppupullo on lisäksi kätevä käyttää. Levitän sitä yleensä koko keholle, mutta joskus myös täsmätuotteena vain kuiviin kohtiin.

Hellävarainen ACO Miniderm -perusvoide soveltuu käytettäväksi koko perheelle, mutta erityisesti lapsille ja vauvoille. Hajusteeton ja rasvainen perusvoide sisältää 20% glyserolia, joka sitoo kosteutta ihoon. Helposti levittyvä ja rasvainen voide hoitaa, vähentää ihoärsytystä ja imetytyy mukavan nopeasti. Iho on sen jälkeen ihanan kosteutettu sekä tasapainoisen, sileän ja pehmeän tuntuinen. Voidetta voi käyttää myös rikkoutuneelle iholle, itse vannon sen nimeen sheivauksen tai sokeroinnin jälkeen, se rauhoittaa eikä kirvele ollenkaan.

Erittäin kuiva- ja herkkäihoisille lapsille tarkoitetun ACO Minicare -sarjan kaikki tuotteet ovat hajusteettomia,väriaineettomia, parabeenittomia, mineraaliöljyttömiä ja sisältävät ainoastaan tarkoin valikoituja raaka-aineita. Sarjaan kuuluu paljon ihan pienille tarkoitettuja hellävaraisia tuotteita, kuten erilaisia voiteita ja pesuaineita, jotka toki soveltuvat myös koko perheelle.

Myyn ollessa pieni yhdeksi suosikkituotteeksemme nousi sarjan rauhoittava ACO Minicare Diaper Rash Spary -vaippaihottumaspray. Kätevä suihke on kehitetty säännölliseen käyttöön ennaltaehkäisemään vaippojen käytöstä aiheutuvia iho-ongelmia. Iholle hengittävän kalvon jättävä spray suojaa ja kosteuttaa vauvan herkkää ihoa tehokkaasti vaipan alla.

Toinen myös isompien lasten käytössä oleva tykkäämämme tuote on Glyserolia sisältävä ACO Minicare Wash Mousse -pesuvaahto, joka puhdistaa ihon että hiukset niitä kuivattamatta. kosteuttavaa glyserolia ja pehmentäviä rasvoja, jotka suojaavat ihoa kuivumiselta. Valmiiksi vaahtomaista tuotetta voi käyttää pesuun suihkussa, kylvyssä tai jopa sellaisenaan pesukintaalla ja ilman vettä. Meillä lapset käyttävät tuotetta nimenomaan hiusten pesuun, se on myös siitä kiva, ettei valu silmiin tai ainakaan kirvele niihin joutuessaan.

Myös meille äideille löytyy ihan oma sarja ACO Intimate Care, jonka tuotteet puhdistavat, hoitavat ja kosteuttavat herkkää intiimialuetta sitä ärsyttämättä. Tuotteet ovat täysin hajusteettomia ja sisältävät tarkoin valittuja raaka-aineita, kuten maitohappoja, jotka tiedetään hellävaraisiksi iholle ja limakalvoille. Sarjaan kuuluu helliä ja hoitavia puhdistustuotteita, mukana helposti kulkevat puhdistuspyyhkeet sekä nimenomaan intiimialueelle sopivia kosteutustuotteita, esimerkiksi ihoärsytykseen tai hankausta ehkäisemikseksi, kuten viilentävä ACO Intimate Care Moisturising Gel -kosteusgeeli. 

Yksi uusi ihana tuoteuutuus on myös ACO Repairing Skin Oil -kuivaöljy, joka vähentää olemassa olevia arpia sekä ennaltaehkäisee uusien muodostumista. Monivaikutteinen kuivaöljy sisältää luonnollisia raaka-aineita, jotka tukevat ihonuudistumisprosessia ja suojaavat ihoa tehokkaasti. Nopeasti imeytyvä ja syväkosteuttava Repairing Skin Oil -kuivaöljy sopii käytettäväksi esimerkiksi akne- ja raskausarpien hoitoon tai raskausaikana estämään arpien syntyä. Miedosti hajustettu ja korjaava kuivaöljy sopii kaikille ihotyypeille, myös ikääntyvälle, epätasaiselle ja kuivuuteen taipuvaiselle iholle sekä herkälle iholle. Tykkään itse öljyn todella kevyestä ja luonnollisesta tuoksusta sekä sileästä tunteesta joka iholle levityksen jälkeen jää, tämä on tosi ihana nyt kesällä myös aurigonoton jälkeen.

Itsestään ja omasta ihosta huolehtiminen on aivan yhtä tärkeää ja omat pienet spa-hetkeni ovat itselleni arjen luksuhetkiä ja henkireikiä, joiden jälkeen olen taas hieman rentoutuneempi ja keskittyneempi – parempi äiti.

Saatte nyt 20% alennuksen ACO Minicare-, Miniderm- ja Intimate Care-tuotesarjoista sekä ACO
Repairing Skin Oil-tuotteesta ajalla 1.6.-30.6.2020 Yliopiston Apteekin verkkokaupasta koodilla MINTTU20.

Minicare Cream ja Minicare Baby Eczema Treatment Cream ovat lääkinnällisiä laitteita. Lue pakkausseloste huolellisesti ennen käyttöä.


RIPSIEN KESTOVÄRJÄYS KOTONA

14/05/2020

norman cph flip mirrorpioniripsien värjääminenrecetocil

Olen värjäyttänyt ripset ja kulmat kampaamokäyntien yhteydessä niin kauan kun muistan, tai tarpeen vaatiessa poikennut ohikulkumatkalla lähikosmetologin luona sen tekemässä. Välillä olen värjäillyt kuolmia kotona, mutta en koskaan itse ripsiä.

Tykkään itse tummista kulmista ja koko olemuksni tuntuu mielestäni ryhdikkäämmältä, kun kulmat ovat kunnossa. Tummat ripset taas antavat katselle syvyyttä ja värjäys saa piikkisurrat ja päistä aivan vaaleat ripseni paremmin esiin. Meikkaan harvoin, joten kestovärjäyksellä saan vähän lisää eloa ja skarppiutta kasvoilleni.

Nyt korona-aikaan olemme vältelleet kaikkia ylimääräisiä kontakteja ja tähän lukeutuu myös kampaajalla tai kosmetologilla käynti – niin paljon kun olisin heidän palveluitaan tahtonutkin käyttää. Sen lisäksi että ollaan kotiparturoitu lapsia, olen yrittänyt ehtiä pitää itselleni silloin tällöin pieniä koti-spa hetkiä.

Kuten sanoin, kulmia olen aiemminkin värjännyt itse marketista saatvavilla kotiväreillä. Se on ollut tosi helppoa ja yksinkertaista, mutta väri ei koskaan pysynyt yhtä hyvin kun ammattilaisen laittamana – kuluttajakäyttöön tarkoitut värit ole yhtä tehokkaita kun ammattikäyttöön tarkoitetut.

Siksi etsinkin käsiini nyt kampaamosta tutun merkin, RefectoCilin ja siltä uuden kaksi vaiheisen Sentitive-sarjan, joka on nimensä mukaan hellempi että luonnonmukaisempi. Enkä ilmeisesti ole ainut, joka nyt haluaa värjäillä ripisä ja kulmia itse kotona, sillä jouduin koluta hyvin hyvin monen kotimaisen nettikaupan, ennen kun löysin yhdestä paikkaa kaikki haluamani tuotteet ja silti jouduin tekemään kompromissin värien kanssa. Suosituimmat tuotteet ja värit olivat loppu monesta paikasta. Ja vaikka värit tosiaan ovat ammattikäyttöön tarkoiettu, saa niitä ostaa tavallinen kuluttajakin monesta eri paikkaa – hinnat tosin vaihtelivat aika paljon nettikaupasta ja saatavuudesta riippuen.

Ripsiin minulla on yleensä käytetty aina sinimustaa väriä, sillä se on intensiivisempi ja näkyy paremmin kun tavallinen musta. Kulmissani pidän tummanruskeasta sävystä, mutta nyt sain käsiini kuitenkin vain keskiruskean sekä tavallisen mustan,  hyvin niilläkin kuitenkin sain eroa aikaan! Kulmiin käytän seosta johon laitan puolet keskiruskeaa ja puolet mustaa.

Sentitive-sarjan geelimäiset ja kasvipohjaiset tuotteet toimivat vähän toisin mihin moni meistä ehkä on tottunut, eli siinä ei sekoiteta väriä ja kehitettä ollenkaan keskenään, vaan ensin lähes läpinäkyvä värigeeli levitetään värjättäviin karvoihin, annetaan vaikuttaa 2 minuttia ja pyyhitään kuivalla topsipuikolla pois. Tämän jälkeen levitetään läpinäkyvä kehitegeeli, jolloin värjätty kohta muuttuu heti värjätyn värikseksi. Kehite vaikuttaa vain minuutin ja pyyhitään pois kostutetulla vanulapulla. Valmista!

Kulmien kanssa tämä on helppoa, mutta omia ripsiä värjätessä pitääkin jo vähän keskittyä. Suosittelen värjäämään yhden silmän kerrallaan. Silmien alus täytyy ripsiä värjätessä suojata, tähän tarkoitukseen on myynissä joko kertakäyttöisiä paperisia tai uudelleen käytettäviä silikonisia suojia. Jotkut käyttävät myös Vaseliinia, jotta väri ei tartu ihoon, itse pärjään hyvin ilmankin.

Nyt muutaman kerran ripsiä värjätessä olen löytänyt itselleni hyvän tyylin. Koska geeli on tuoksuton, eikä siitä irtoa kiveleviä kemikaalihöyryjä, onnistuu sen levys osittain näin herkkäsilmäisenä myös silmä auki. Levitän geelin mukana tulevalla tikulla väriaineen ripisvärityyliin ensin alaripsiin, sitten edelleen silmä auki yläripsien alapuolelle sekä latvoihin ja vasta sitten suljen silmän ja levitän värin ripisien yläpuolelle ja kunnolla tyveen. Näin saan värin varmasti kunnolla joka paikkaan.

Kehitteen levitän samaan tapaan, silmää ja ihokosketusta enemmän vielä varoen, sillä sen kanssa pitää olla jo tarkempi, kehite kirvelee silmässä ja ihoon osuessaan värjää ihon (jos ihoon on osunut aiemmin värigeeliä). Ihoon tarttunut väri irtoaa muutamassa päivässä ja sen haalistumista voi avittaa öljyputsarilla tai kasvovedellä pyyhkimällä, mutta tähän tarkoitukseen löytyy myös vartavasten kehitelty värinpoistoaine (ammattikäyttöön).

Mitä vähemmän öljypohjaisia tuotteita kasvoilla käyttää, sitä paremmin väri mielestäni pysyy. Itse käytän kulmien ja ripsien vahvistamiseen lähes joka ilta luomu-risiiniöljyä ja sopiva värjäysväli on itselläni tällöin noin kolmisen viikkoa, mutta värin luvataan pysyvän jopa 6 viikkoa.

Vinkkejä kotivärjäykseen: Jos et ole aiemmin värjännyt kulmia tai ripsiä itse, harjoille muutama kerta tekniikkaa esimerkiksi pelkän vaseliinin avulla. Kun värjäät, huolehdi että ripset ja kulmat ovat täysin puhtaat, öljyttömät ja kuivat. Muistaa poistaa mahdolliset piilolinssit ennen värjäämistä. Varaa viereen tarpeeksi topsipuikkoja, kuivia sekä valmiiksi kostutettuja vanulappuja. Suojaa alusta jolla pidät värejä, suosittelen kympyhuonetta tai jotain muuta paikkaa vesipisteen välittömässä läheisyydessä. Huolehti riittävästä valaistuksesta. Huuhtele tuote heti jos sitä menee silmään tai se alkaa muuten kirvelemään tai ärsyttämään. Sulje hyvin värituubit, kosketus ilman kanssa heikentää niiden tehoa.

Suosittelen myös kuitenkin myös tukemaan paikkallisia yrittäjiä, ostamalla lahjakortteja ja käyttämään juuri vaikka kauneuspalveluita sitten kun se taas on mahdollista. Itse haluan ainakin kampaajalle, sokerointiin, ihonpuhdistukseen, hierontaan sekä pedikyyriin. Onko ripsien ja kulmien itsevärjääminen jo tuttua?


MIKÄ IHMEEN PCOS

8/04/2020

Vaikka olen muutaman kerran ohimennen maininnut tällä blogissa minulla olevan munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli PCOS, en ole siitä juurikaan sen enempää puhunut. Omista terveysasioista julkisesti kertominen ei useinkaan tunnu minusta kovin luotenvalta, vaan ne asiat jäävät yleensä sinne liian henkilökohtaista -mappiin. Lisäksi kun tämän diagnoosin kohta kolme vuotta sitten sain, ei mikään omassa elämässäni oikeastaan muuttunut – olinkin jo oireideni vuoksi epäillyt tämän mahdollisuutta itse jo aiemmin.

Se miksi päätin kuitenkin juuri nyt kirjoittaa aiheesta on se, että kyseessä on kaikista yleisin naisten hormonihäiriö, eli se koskettaa siellä ruudunkin toisella puolen varmasti useampaakin teistä. Laitoin pari viikkoa omaan instagramstoryyni videon, jossa nypin kaulastani tämän häiriön aiheuttamia karvoja. Mietin koko aamupäivän, että minun pitää poistaa video – mutta sitten kurkkasinkin viestiboxiini, joka on täynnä viestejä vertaistukea vailla olevilta naisilta. Tämä asia koskettaa niin monia ja sain yli kymmenen toivetta siitä, että kertoisin omista kokemuksistani tämän oireyhtymän kanssa. Joten tässä tulee!

Ei tiedetä ihan tarkkaan kuinka monella naisella PCOSia esintyy, mutta noin 5-15 prosentilla. Monirakkulaoireyhtymän yleisimpiä tunnusmerkkejä ovat liiallinen karvojen kasvu ja epäsäännölliset kuukautiset, mutta diagnoosi tehdään läkärissä ultraamalla (tätä moni kysyi!), jossa munarakkulaiset munasarjat löydetään tai jossain tapauksissa verestä hormonipitoisuuksia testaamalla. Yli puolet potilaista ovat myös ylipainoisia, sillä oireyhtymä vaikuttaa myös aineenvaihduntaan tai yltyy ylipainon vuoksi.

Itse hakeuduin yksityiselle gynekologille juurikin hyvin epäsäännöllisten kuukautisten ja outojen tiputteluvuotojen vuoksi. Minulla ei taida koskaan ollut ihan päivälleen tarkka kierto, mutta kun se alkoi olemaan tuolloin kaikkea kymmenestä neljäänkymmeen viiteen päivään, ajattelin että jotain tutkimuksia olisi hyvä tehdä.

Ultraäänitutkimuksessa oikean puolen munasarjani näyttivät normaaleilta, mutta vasemmalla puolella näkyi parikymmentä hyvin kookasta munarakkulaa ja kystaa. Normaalistihan vain muutama rakkula alkaa kierron aikana kypsymään ja suurenemaan, mutta vain yksi niistä kasvaa isoksi, joka sitten oulaatiossa puhkeaa ja sen sisällä kehittynyt munasolu vapautuu munanjohtimeen. Mutta tässä tapauksessa tuota irtoamista ei myöskään, ainakaan joka kerta tapahdu. (Huom, tämä on nyt sen miten itse muistelen asian olevan!)

Omalla kohdallani PCOS ei kuitenkaan ole ollut mikään tuomio lapsettomuuteen, eikä se sitä monella muullakaan ole. Diagnoosin jälkeen sain keltarauhashormonikuurin, jonka tarkoituksena oli tasata kiertoani. Jo pelkästään sen avulla voi PCOSin vuoksi lapsettomuudesta kärsivän tulla raskaaksi. Jos se ei auta, toinen ovulaatiota avittava lääke on ollut monelle apuna raskaaksi tuloon ja viimesenä vaihtoehtona sitten vähän laajemmat lapsettomuushoidot. Näistä lääkkeistä en kuitenkaan osaa kertoa itse sen enempää, sillä en lopulta edes turvautunut tuohon hormonikuuriin. Kuten PCOSin tuomat muutkin oireet, myös tämä lapsettomuus asia vaihtelee ja on yksilöllistä. Etukäteen sitä ei missään nimessä kannata alkaa murehtimaan! Minä olen tästä huolimatta saanut kolme lasta erittäin helposti.

Moni kyseli, että millaiset oireeni sitten ovat olleet. Epäsäännöllisen kierron lisäksi yksi merkittävin merkki on ollut tuo yleisin vaiva, eli karvojen liikakasvu (hirsutismi). Ihokarvoitukseni on luonnolisestikin vahvaa ja tummaa, joten on vaikea sanoa mikä on oireyhtymästä johtuvaa ja mikä luonnollista. Mutta oireyhtymän myötä kaulalleni sekä osittain leukaan minulle kasvaa sellaisia todella pitkiä ja pääosin pehmeitä karvoja, jotka ovat aika selvä merkki. Ne ovat toki häiritseviä, mutta kun niitä on ollut minulla jo niin monta vuotta, harvoin jaksan asiasta enää stressata. Näkyvimmät nyppään pois yleensä samalla kun nypin muutenkin kulmiani. 

Tautiin liittyy myös aineenvaihdunnallisia ongelmia, jossa kudosten herkkyys insuliinille on heikentynyt ja tästä seuraa, että insuliinipitoisuus veressä suurenee ja rasva-aineenvaihdunta muuttuu. Käytännössä tämä tarkoittaa herkempää lihomista ja lihominen taas lisää aineenvaihdunnan ongelmia ja sitten lihoo vielä enemmän. Laihtuminen myös vaatii usealla paljon enemmän ponnisteluja, kun normaalisti. Rasva kertyy myös monilla etenkin keskivartaloon. 

Tämän vuoksi myös vaara sairastua kakkostyypin diabetekseen ja verenpainetautiin myöhemmällä iällä on suurentunut. PCOS tai siitä johtuva ylipaino lisäävät myös raskausdiabeteksen riskiä – joka minullakin lievänä viimeisimmässä raskaudessani oli. Noin kerran vuodessa minulta otetaan tästä syystä myös paastosokeriarvot, toistaiseksi ne ovat olleet kuitenkin normaalit. Muita PCOSin tuomia tai sen vuoksi vahvistuvia sairauksia ovat yleisemmin masennus, kilpirauhassairaudet, ahdistushäiriö ja migreeni. 

Minulta kysyttiin myös paljon, että miten tätä tautia voi hoitaa ja onko siihen jotain lääkitystä. Itselläni ei ole käytössä mitään. Kuukautisten säännölliseksi saamiseen voidaan tosiaan määrätä kuureina keltarauhashormonia ja lääkärini mukaan myös homonaalinen ehkäisy auttaa monia sekä ehkäisee muita sairauksia. Itse testasin hormonikierukkaa, mutta minulle se ei muuten sopinut ja otin sen puolen vuoden jälkeen pois. Diabeteksen hoidossa käytetyillä lääkkeillä voi olla myös jollekin apua samoin häritsevää karvankasua voidaan hoitaa hormonein tai poistaa laserilla, mutta lukemani mukaan kaikista paras keino PCOSiin on laihdutus. Se ei vie oireyhtymää pois, mutta sillä on usein suotuisia vaikutuksia muiden sivuoireiden hillitsemiseen. Mutta tosiaan, aineenvaihdunnallisten häiriöiden vuoksi se on helpommin sanottu kun tehty.

Oman kokemukseni ja käsitykseni mukaan oireet ovat vahvimmillaan kaikista hedelmällisemmässä iässä ollessa ja jo neljänkympin tienoilla tilanne on yleensä jo paljon parempi. Itselläni tuntuu nyt jo kierto säännöllistyvän, viimeisen vuoden aikana se on ollut 25 – 32 päivää. Omalla kohdallani koen tällä hetkellä isoimmaksi ongelmaksi nuo aineenvaihdunnaliset häiriöt ja lihomisen. Myös migreenit vaivaavat taas entistä useammin.

Kuiten kerroin, koska minulla oli ollut monia yleisimpiä oireita jo ennen diagnoosin saamista, ei sen saaminen vaikuttanut minuun oikeastaan mitenkään. Lääkräiin menessä olin jo miettinyt etukäteen kaikki paljon pahemmat skenariot läpi (eli että minulla on varmasti syöpä), joten tämä uutinen oli enemmänkin sellainen rauhoitus, että kaikki on ihan hyvin. Mutta ymmärrän että se voi taas olla jopa shokki toiselle. Etenkin jos haluaa joskus tulevaisuudessa lapsia ja murehtii tässä sitä puolta.

Jos näitä asioita pohtii, kannattaa ehdottomasti ihan aluksi suunnta lääkäriin, jossa asiaa voidaan selvittää. Muutama myös kyseli, että voiko asian dignosoida itse tai voiko pelkkä karvojen kasvu olla merkki tästä. Vastaan että ei voi ja todennäköisesti ei – eli lääkäriin tutkimuksiin ja siellä sitten ammattilaisen kanssa asiasta keskustelemaan.

Sain myös paljon kiitosta teiltä joilla PCOS on jo todettu. Kaikki sanoitte, että tästä asiasta ei puhuta julkisesti juuri yhtään, vaikka se tosiaan on hyvin yleinen vaiva. Ja siksi myös halusin tämän vähän liian henkilökohtaisen jutun kirjoittaa, sillä jos tästä on edes vertaistuen verran apua jollekin on se tärkeää tehdä.

Kirjoittakaa toki myös kommenteihin jos tulee jotain mieleen, muut samassa tilanteessa olevat lukevat niitä juttuja varmasti mielellään. Tuo lääkitys-asia mietietytti monia, joten etenkin jos jollakulla olisi siitä jotain omakohtaisia kokemuksia, niin olisi varmasti kiinnostavaa kuulla sitäkin puolta!

Kuvat ei liity mitenkään muuten, kun että ne ovat ihan tavallisia räpsyjä tavallisesta elämästä, jota onneksi pcosinkin kanssa voi elellä.