MINUN TAPANI AUTTAA

19/05/2019
Kommentit pois päältä artikkelissa MINUN TAPANI AUTTAA

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä UNICEFIN kanssa.

Omasta hyväntekeväisyyteen osallistumisesta tuntuu välillä vähän vaikealta puhua. Alitajuisesti pelkään, että joku kokee sen oman sädekehäni kiillotteluna. En siis ihan hirveästi sitä julkisesti mainosta. Toisaalta juuri julkisen työni vuoksi minunkin pitäisi rohkeasti ja ylpeästi omalla esimerkillä puhua enemmän hyväntekeväisyydestä ja siihen osallistumisesta.

Jo vuosia sitten huomasin, että UNICEF oli hyväntekeväisyysjärjestöistä se taho, jonka keräyksiin useinmiten osallistuin. Hädässä olevien lasten ja perheiden auttaminen tuntui – ja tuntuu edelleen hyvin tärkeältä.

Muistan jo joskus lapsena haaveilleeni, että voisin joskus itse aikuisena vapaaehtoisena viedä henkilökohtaisesti apua perille sitä tarvitseville lapsille.

Aluksi tipautin kolikon silloin tällöin kauppareissulla kassalla olleeseen lippaaseen tai pyöristin ostokset ylöspäin, osallistuin katastrofikeräyksiin tekstiviestillä, ostin päiväkodin hoitajille joulu – ja kevätlahjaksi aineettomia lahjoja ja jossain vaiheessa ryhdyin kuukausilahjoittajaksi.

Joitain vuosia sitten sain mahdollisuuden tehdä ensimmäistä kertaa blogini kanssa hyväntekeväisyysyhteistyötä UNICEFin kanssa. Pääsin näkemään ihan läheltä organisaation toimintaa sekä tapaamaan sen työntekijöitä. Kohokohtana oli vierailu UNICEFin humaniteerisen avun varastolle Kööpenhaminaan, josta suuri osa rokotteista, avustuspaketeista ja muista tärkeistä tarvikkeista pakataan ja lähetetään katastrofialueille tai muuten apua tarvitseville.

Silloin vahvistui tunne, että tässä on todella todella tärkeä järjestö, joka on auttanut ja pelastanut monia hätää kärsiviä lapsia ja perheitä sekä parantanut heikompiosaisten elämänlaatua.

UNICEF ei siis pelkästään vie apua perille, vaan tekee pitkäjänteistä työtä eri maiden kanssa, jotta niiden kansalaisilla olisi paremmat oltavat ja esimerkiksi paremmat rokotusohjelmat. UNICEFin tavoitteena kun ei ole pelkästään pitää lapsia hengissä, vaan saada romahtanut, kriisissä rypevä maa takaisin jaloilleen ja huolehtimaan itse lapsistaan. Tämän lisäksi he tekevät jatkuvaa tuotekehittelyä, jotta toimitettavat tuotteet olisivat mahdollisimman tehokkaita, kustannustehokkaista sekä helppokäyttöisiä.

Itse äitinä juurikin lasten hätä ja kaltoinkohtelu saa minut todella surulliseksi ja herättää voimakkaan halun auttaa. Minut on tämän lisäksi vakuuttanut UNICEFin henkilöstön laaja ammattitaito ja intohimo auttamiseen. Kun lahjoitan UNICEFille, tiedän että apu menee perille ja että siellä päässä tehdään kaikki mahdollinen ja vähän päälle.

Kuukausilahjoittamisen lisäksi minulla on ollut pitkään tapana osallistua erilaisiin katastrofikeräyksiin pienellä summalla, sekä välillä jakaa näistä tietoa myös omissa some-kanavissani ja kehoittaa muitakin lahjoittamaan.

Minulla on myös jo vuosia ollut tapana siirtää kaikkista blogin kautta saamistani tuotteista syntyneet myyntivoitot (eli pääosin kirppiksellä myymistäni, pieneksi jääneistä lastenvaatteista) suoraan UNICEFille. Se tapa kuukausilahjoittamisen lisäksi on tuntunut minusta hyvälle ja oikealle.

Kuukausilahjoittajaksi ryhtyminen on helppo ja hyvä tapa auttaa. Kuukausilahjoittana varmistat, että lapset saavat hoitoa, suojelua ja koulutusta. Säännöllinen tuki on äärimmäisen tärkeää apua tarvitseville lapsille ympäri maailman. UNICEF käyttää lahjoitukset lasten auttamiseen yli 150 maassa. Liittymällä UNICEFin kuukausilahjoittajaksi et auta vain yhtä lasta – autat kaikkia apua eniten tarvitsevia, kaikkialla maailmassa. Autat lapsia kriisitilanteissa ja huolehdit heidän perustarpeistaan: puhtaasta vedestä, ravinnosta, rokotuksista ja koulunkäynnistä.

Kuukausilahjoittajana voi valita itselleen sopivan summan kymmenestä eurosta ylöspäin. Kun miettii, että miten helposti sitä voikaan omassa arjessaan pihistää kympin tai parin kuukaudessa – ja ennenkaikkea, mitä miten iso apu se on monelle on, ei kuukausilahjoittajaksi ryhtymisen pitäisi olla onneksi kovinkaan monellekaan teistä mahdoton asia.

Esimerkiksi 5 eurolla saa 33 annosta poliorokotetta, 12 eurolla vihkot ja kynät 30 lapselle, 5 eurolla 1 250 vedenpuhdistustablettia joilla saadaan jopa 5 000 litraa puhdasta vettä, 25 eurolla 1250 pussia vitaminijauhetta tai 37 eurolla hätäapupaketti, joka sisältää kuukauden vesi-ja hygieniatarvikkeet koko perheelle.

Apua tarvitsevia on maailman hirvittävä määrä ja kaiken niiden epäoikeudenmukaisuuksien miettiminen voi tuntua jopa hyvin ahdistavalta. MUtta meillä hyväosaisilla on velvollisuus auttaa heikompiosaisia ja aina välillä sitä voikin miettiä, että mikä olisi minun tapani auttaa ja mihin omat rahkeet riittävät. Monen kiireiiessä arjessa tehokas ja helppo tapa on juurikin kuukausilahjoittajaksi ryhtyminen.

Lisää kuukausilahjoittamisesta voit käydä lukemassa (ja liittymässä) UNICEFin sivuilta. Mikä on sinun tapasi auttaa?


MITÄ JÄLKEEMME JÄÄ?

2/11/2017

Kaupallinen yhteistyö WWF

Äitinä mieleeni tulee väistämättä usein kysymys, millaisen maailman jätän jälkeeni? Sulavatko jäätiköt kokonaan kun vielä omat lapseni ovat elossa, tuhoavatko hirmumyrskyt kaiken alleen, entäs miten käy luonnollemme ja eläimille? Joskus mietin myös, että olenko osannut opettaa lapseni ymmärtämään tätä kaikkea. Syitä ja seurauksia, luonnon ja elämän kunnioitusta.

Katsellessani heitä ihmettelemässä syysmetsää, kohdatessaan lempein ottein naapurin koiran tai pohtiessaan eläimien oikeuksia sirkuksen mainoksen nähdessään tiedän että olen. Jos tulevaisuudessa jälkeemme jää yhtä valveutuneita ihmisiä mitä lapsemme nyt ovat, on meillä vielä toivoa.

Vaikka olemme tällaisia perus kauralatte-kaupunkilaisia, on perheemme suhde luontoon vahva. Meille on tärkeää päästä usein luonnon helmaan ja onneksi meillä täällä Helsingissä se on hyvinkin helppoa. Ei ole väliä vaikka asumme lähes keskustassa, pihamme metsikössä asustaa kettu ja voimme kesäisin viljellä omat salaattiaineksemme omilla viljelyksillämme. Upea keskuspuisto on aivan vieressä ja nuoruudenkotiini saareen hurauttaa bussilla alle puolessa tunnissa.

Ihaninta minusta on kuitenkin nähdä miten lapset suhtautuvat eläimiin. Se empatian määrä! On hienoa myös nähdä miten kiinnostuneita he ovat luonnon ja eläinten tilasta, haluavat kysellä vaikkapa sukupuutosta ja miettivät oma-aloitteisesti tapoja sille ettei mikään laji enää katoaisi tältä planeetalta.

Minusta on tärkeää että tällaiset asiat ovat meillä ihan arkisia ruokapöytäkeskusteluja ja että lapset ovat pienestä saakka olleet kiinnostuneita luontoon ja maapalloon liittyvistä asioista. En ole oikeastaan koskaan miettinyt mitään tarkkoja kasvatusperjaatteita tai tapoja, mutta nyt kun asiaa mietin, tärkeintä on ehdottomasti toisten kunnoittaminen ja auttaminen ja sen opettaminen onkin näköjään käynyt ihan vahingossa.

Ilmastonmuutoksesta ja sen tulemisesta muistan kuulleeni ensimmäisen kerran joskus koulussa. Silloin se tuntui joltain kaukaiselta asialta, joka ehkä joskus tulee. Nyt se näkyy kuitenkin jo arktisilla alueilla ja juuri siksi usein mietityttääkin, että mitä meidän jälkeemme jää. Jääkö mitään?

Myös Suomen luonnossa on nähtävissä monia lämpenemisen merkkejä: vesistöjen jääpeiteajat ovat lyhentyneet, kasvillisuus on muuttunut ja metsänraja on siirtynyt pohjoisemmaksi ja korkeammalle. Ilmastonmuutos lämmittää arktista aluetta nopeammin kuin mitään muuta aluetta maapallolla. Arktisella alueella on suuri merkitys koko maapallon luonnon monimuotoisuudelle. Osaa alueen lajeista, kuten jääkarhuja, ei tavata missään muualla. Huomattava osa arktisen alueen ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt. (lähde WWF)

WWF:n kummius on yksi helpompia tapoja auttaa. Lumi-kummina pääset suojelemaan muunmuassa jääkarhua, mursua, itämerennorppaa, naalia ja ahmaa. Kummina tililtäsi menee kuukaudessa minimissään kahdeksan euroa Arktisen alueen suojelutyöhön – se ei ole paljoa paremman huomisen toivossa. Lahjoituksia käytetään lajien suojelun lisäksi imastonmuutoksen hillitsemiseen, luonnonsuojelualuiden perustamiseen sekä kieltojen asettamiseksi luonnonvarojen ryöstämiselle. 

Lumi-kummina saat myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvän WWF-lehden, joka sisältää paljon mielenkiintoista ja tärkeää tietoa luonnosta. Meidän perhe on ollut WWF-kummeja jo monta vuotta ja jokainen lehti luetaan aina tarkkaan ja hienoja kuvia ihastellen. Kummius on myös todella hyvä aineeton lahja-idea ihmiselle jolla on jo kaikkea. Joulukin on tulossa! Ja jos kummiksi ei ole mahdollisuutta juuri nyt ryhtyä, WWF:lle voi tehdä myös kertalahjoituksia.

Herääkö teillä mieleen välillä vastaavanlaisia kysymyksiä? Miten teidän lapset suhtautuvat luontoon tai sen suojeluyöhön? Puhutaanko teillä kotona tällaisia asioista?

Kerro miten luonnon kunnoittaminen näkyy teidän arjessa ja osallistu Planeettamme Maa -konsertin lippupaketin arvontaan! Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kahden hengen lippupaketti 24.2.2018 Hartwall Areenalla järjestettävään konserttiin. Arvonta päättyy su 8.11.17.

Lumi-kummiuteen voit käydä tutustumassa täällä ja samalla laskea itsellesei sopivan kuukausilahjoitussumman. Voi vaikka miettiä, että mistä pienestä asiasta voisi kuukaudessa luopua ja lahjoittaa rahat mielummin luonnonsuojelutyöhön.


VÄHÄN PAREMPI JÄÄTELÖPIKNIK

4/05/2017
Kommentit pois päältä artikkelissa VÄHÄN PAREMPI JÄÄTELÖPIKNIK

Vihdoin se eilen koitti, nimittäin vuoden eka jäätelöpiknik pihallamme! Kylmä kevät on jatkunut yllättävän pitkään ja voi miten ihanaa olikaan vihdoin istua viltillä, ilman takkia, auringon lämmittäessä. Meillä on kesäisin tapana syödä päivittäin ihanan vihreällä pihallamme ja tällä kertaa kaupallisessa yhteistyössä Ingman tarjosi meille nämä jäätelöt.

Ingmanilta on saapunut hiljattain jäätelöaltaisiin kaksi uutta luomu-jäätelöä, vanilija ja suklaa. Uskoisin että tämä on iloinen uutinen monelle muullekin. Luomun kulutus kasvaa kokoajan ja monessa perheessä, kuten meilläkin, valitaan aina luomu kun sellainen vaihtoehto on vain tarjolla. Olemme vähentäneet maitotuotteiden käyttöä, mutta aina jogurteissa, juustoissa ja jäätelöissä ostetaan aina luomua. Luomu siksi, että halutaan syödä puhtaammin ja luonnonmukaisemmin, ympäristöä säästäen. Toivon myös, että luomuna elävävillä eläimillä on hyvät ja luonnonmukaiset oltavat.

Meidän aurinkoisella jätskipiknikillä kaikki saivat tehdä omannäiköisensä jäätelöannokset. Ingmanin luomu-suklaa -ja vanilijajäätelön kanssa herkuteltiin banaania, viinirypäleitä, mustikoita, pekaanipähkinöitä ja kinuskikastiketta. Okei, saatoin syödä jäätelö myös suoraan purkista. Herkuttelun lisäksi parasta oli tietenkin yhdessä tekeminen ja olo.

Ingmanin Parempaa perheille-kampanja rantautuu myös kaduille, kun joukko bloggaajia ryhtyy luomujäätelökärry-lähettiläiksi. Minä olen yksi näistä bloggaajista ja lauantaina 20.5. minua voi tulla moikkaamaan jäätelökärrylle Narikkatori-Tennispalatisi akselille klo 12-16. Jaamme silloin kärrystä Ingmanin luomujäätelöitä yhdessä Mou Moun Iinan kanssa. Jäätelön saa kärrystä ilmaiseksi, kun lisää kuvan perheen jädehetkestä Instagramiin hashtageilla #parempaakokoperheelle #luomu ja #ingman. Jokaisesta kuvasta Ingman lahjoittaa euron Pelastakaa Lapset Ry:n lomakotitoimintaan.

Olisi kiinnostavaa myös kuulla, että kuinka paljon teillä suositaan luomua? Miksi luomu on parempaa ja miksi sinä mahdollisesti haluaisit perheesi suosivan luomua?