HYVÄSTI VALJU OLO

14/07/2020

Monta viikkoa kestänyt valju olo alkoi aina kun katsahdin peiliin. Kesällä minun tulee meikattua vielä harvemmin kun yleensä ja niin ihana kun aurinko onkin ja sen myötä kasvoilleni tulee pisamia, se myös haalistaa kaikkea muuta. Nyt kun en ole kohta kolmeen vuoteen värjännyt hiuksiani, tämän ilmiön huomaa entistä paremmin.

Nyt ei nimittäin valjun olon kohtentamiseen auttanut pelkkä kumien kestovärjäys, kuten ennen. Hiuksille piti tehdä jotain. Reilu vuosi sitten hiuksistani pätkäistiin viimeisetkin latvoissa olleet rippeet viimeisestä värjäyksestä ja vaalennuksesta, kaksi vuotta niitä kasvattelin pois. En edelleenkään halua värjätä hiuksiani, en ainakaan vielä. En jaksa enää ryhtyä siihen jatkuvan juurikasvun peittelyyn, toisaalta mietin, jos vielä joskus tahtoisin vetää itseni taas ihan blondiksi. Siihen hommaan on parempi ryhtyä värjäämättömällä hiuksella. Jotain tahdoin kuitenkin tehdä kotikonstein.

Tutkailin aluksi kevytvärien maailmaa, mutta opin nopeasti että myös ne ovat ns. kunnon värejä, jotka eivät välttämättä lähde kuin kasvamalla hiuksista. Sävyttävät hoitoaineet ovat minulle tutumpia ja vaikka sanotaan, etteivät ne tartu värjäämättömään hiukseen, omat kokemukseni ovat toisenlaiset. Tietenkään tulos ei ole värjäämättömässä hiuksessa ikinä niin voimakas tai pitkäaikainen, kun huokoisessa värjätyssä, mutta päätin kokeilla.

Oma hiusvärini on tummahkon ruskea, mutta nyt aurinko oli sen etenkin päältä vaalentanut muutaman asteen normaalia vaaleammaksi. Halusin korostaa ja syventää omaa ruskeaa väriäni, mutta koska hiukseni taittavat kaikista lämpimistä sävyistä punaiseen, tavallinen ruskea väri ei tullut kysymykseen. Jos väri ei ole kylmä, minusta tulee punapää ja sitä en tällä kertaa halunnut.

Nopealla googlaamisella löysinkin Four Reasonsin sävyttävästä tehohoidosta Coffee -sävyn, jonka kerrottiin nimeomaan olevan erittäin kylmä sävy tummille hiuksille ja säntäsin melkein samalta istumalta kaupungilta sitä ostamaan. Itse hoitoaine on väriltään tummanlilaa, mutta eiväthän värjäävät tuotteet ikinä näytä samalta päässä kun purkista ulos tullessaan.

Itse levitin hoitoaineen ainoastaan hiuksen tyveen ja pääliosaan ja annoin vaikuttaa kymmenisen minuutta. Hiusten kuvuiessa huomasin, että väri oli tosiaankin tarttunut tummaan värjäämättömään hiukseeni. Värjäävä tehohoito nimensä mukaisesti myös myös hoitaa ja ravitsee hiusta ja teki omistani ihanan kiiltävät.

Napsasin vielä ylikasvaneista etuhiuksistani muutaman sentin pois (tätä edelsi monta minuuttia kylppärin peilin edessä kestänyt koroegrafia jossa kohotin Fiskarssit ostalleni ja pois, otsalle ja pois..), luojan kiitos siinä ihan hyvin onnistuen. Ei ole enää valju, vaan oma itseni olo (no okei, kulmista tuli aika tummat kun väri tarttui ihoon, mutta se lähtee parissa päivässä).


CURTAIN BANGS

2/03/2020

Kuten jo aiemmassa postauksessa vihjasin, tasainen polkka koki hiljattain pienen muutoksen kun leikkautin etuhiukset hieman lyhyemmiksi. Jännä miten näinkin pientä muutosta piti pohtia viikkotolkulla ja ennenkaikkea miten paljon pieni muutos kuitenkin tekee. Kuulemma tämän vuoden suurin hiustrendi onkin juuri nyt nämä verhot, jotka sopivat muutenkin hyvin 70-lukulaiseen tyyliin joka tuntuu olevan kaikessa tosi pinnalla nyt.

Koska oma hiuslaatuni on todella vallaton, sellainen luonnonkihara tuuhea pörrö, jännitin jo vähän etukäteen, että miltä hiukset tulevat näyttämään sitten kun en laita niitä mitenkään. Noh, tämän päivän instastorystä voitte käydä kurkkaamassa – haettua seiskytluvun Charlie’s Angelia enemmän tyyli on sellainen kahdeksankymmentäluvun eläköitynyt rokkistarbaäijä. Tai puudeli. Ahahaha.

Sivuverhot pehmentävät kuitenkin kivasti tyyliäni, tiukka nuttura niskassa on edelleen yksi lemppareitani, mutta kiva pitkästä aikaa saada siihen myös pientä vaihtelua ja juurikin sitä pehmennystä.

Oman hiusvärini kanssa olen taas ollut vähän kriisissä. Värjäämätön, luonnollinen hius muuttuu selvästi niin vuodenaikojen kun ilmeisesti niin hormooneiden sekä kuun asennonkin kanssa ja pitkään kestänyt harmaus ulkona tuntuu muuttaneen myös oman värini enemmän sellaiseksi harmaavarpuseksi. Tummanruskea on pikkuhiljaa alkanut väistymään maantienharmaan tieltä.

Leikkauksen yhteydessä hiuksiini tehtiin myös hoitava K-water käsittely, joka toi sille lisää kiiltoa ja samalla oma hiusväri tuntuu saaneen taas kadotettua syvyyttään takaisin. Tai ainakaan näissä kuvissa se ei ainakaan mielestäni ole yhtään pliisu.


HIUSPÄIVITYS HARMAISTA, HIUSTEN LÄHDÖSTÄ SEKÄ ÄRSYTTÄVISTÄ PIKKUHAITUVISTA

24/01/2020

Viimeisimmät hiuspostaukseni ovat käsitelleet aihetta hiusten lähtö, mutta onnekseni tämä postaus käsittelee päinvastaista aihetta – hiusten runsan lähtö on nimittäin loppunut ja uusia vauvahaivenia puskee (kuten kuvistakin voitte havaita) vähintään kaikkien pudonneiden tilalle.

Hiustenlähtö raskauden jälkeen on normaalia ja se tapahtuu lähes poikkeuksetta melkein jokaiselle synnyttänneelle. Myös minulle, kuten edelliskerroillakin, mutta tällä kertaa huomasin jotain olevan vialla, kun minulle normaalin kolmen kuukauden sulkakadon sijasta hiuksia irtosi tuppoina vielä puolen vuoden jälkeenkin.

Jo tuolloin epäilin syynä olevan minulle ensi kertaa asenetun hormonikierukan, vaikka jotkut muut syytä epäilivätkin. Koska koin kierukan aiheuttavan minulle muitakin vaivoja, otin sen viime toukokuussa pois ja kaskummaa – hiustenlähtö loppui myös siihen paikkaan! Jo muutama päivä kierukan poiston jälkeen huomasin suihkussa ja hiuksia harjatessa ison eron. Käteen jäikin kahdenkymmenen hiuksen tupon sijaan vain kaksi hiusta.

Onneksi minulla on paksut hiukset ja vaikka hiuksia lähti hirvittävältä tuntuva määrä, niitä myös kasvoi kokoajan lisää. Ikävintä hiustenlähdössä siis kaljuuntumisen pelkoakin enemmän oli se, että niitä hiuksia oli kokoajan joka paikassa. Lattioilla, sängyssä, vaatteilla ja vauvan suussa… jonka lisäksi viemäri tukkeutui todella nopeasti. Tuolloin hiukseni olivat kaiken lisäksi vielä pitkät.

Vähän ennen kierukan poistamista leikkautin hiuksistani viimeisetkin, pari vuotta aiemmin vaalennetut raidat pois. Nyt olen siis ollut keväällä vuoden ihan omalla hiusvärillä – ensi kertaa sillen ala-asteen! Oma hiusvärini on kauniin ruskea, mutta kuten luonnollinen hiustenväri kuulemani mukaan tekee, huomaan sävyn vaihtelevan niin vuodenajan kun ties minkä tähtien asennonkin mukaan.

Aika tarkkaan kaksi ja puoli vuotta sitten bongasin päästäni myös ensimmäiset harmaat hiukset. Harmaita tuli todella malttiliseen tahtiin, kaksi syksyllä, yksi joulun alla… Varmasti niitä oli jossain alla enemmänkin ja ehkä niitä olisi voinut löytää päästä aiemminkin, jos en olisi värjännyt hiuksiani. Nyt, ehkä viimeisen puolen vuoden aikana, harmaitakin on alkanut löytymään entistä useammin, melkein viikottain.

Harmaat hiukset on helppo bongata värjäämättämöstä tummasta tukasta, etenkin kun ne usein ovat laadultaan vähän paksumpia – usein sellaisia törröttäviä jouhia. Tähän asti olen nyppäissyt harmaat yleensä pois, mutta muutama viikko sitten aloin pohtimaan, että tämä tapa on pakko varmaan jossain vaiheessa lopettaa. Mutta milloin? – kysyin instassani ja vastaukset olivat yksimielisiä: HETI!

Yksi sanoi ettei nyppäistyn harmaan tilalle kasva enää ikinä uutta, toinen sanoi että pois nyppääminen vain vahvistaa harmaita ja kolmas, että yhden nypätyn hiuksen tilalle kasvaa kolme uutta harmaata! Sitä jäin vielä miettimään, että ovatko vain uudet hiukset harmaita, vai muuttuvatko jo kasvaneet hiuksetkin itsekseen?

Joka tapauksessa päätin, että jätän harmaiden nyppimisen – tuskin nyt kuitenkaan ihan lähi viikkoina muutun harmaahapseksi (eikä sekään olisi mikään maailmanloppu). Tavallaan aika kiinnostavaa nähdä, miten omat hiukset muuttuvat nyt kevään ja kesän tullen. Ja vaikka kovasti tykkkään omasta väristäni ja on ihanan helppoa kun ei tarvitse miettiä mitään juurikasvuja, niin en myöskään sulje pois mahdollisuutta että joskus vielä värjäisin – tai ehkä ennemmin vaalentaisin hiuksiani. Kaikenlaisia hiustyyjä on tullut vuosien mittaan kokeiltua, mutta vasta juuri ennen tätä oman värin kasvatusprojektia pääsin blondien hiusten makuun.

Ihan aluksi yritän nyt kuitenkin keskittää kaiken energiani noiden raivostuttavien hiushaiventen kasvattamiseen. Kaikenlaisista kuritoimenpiteistä huolimatta ne sojottavat ihan mihin haluavat. Ensihätään ajattelin ainakin vaihtaa hiusharjani luonnonharjaksiseen, jotten ainakaan tee mitään hallaa enempää hiuksille ja aiheuta niiden katkeilua liian vahvalla harjallani.

Minkä ikäisinä teille on alkanut tulemaan kunnolla harmaita hiuksia?