ELÄMÄÄ HISSITTÖMÄSSÄ TALOSSA

14/02/2020

Moni on toivonut postausta kokemuksista ja vinkeistä hissittömässä talossa lasten kanssa asumisesta. Ja tässä se nyt tulee! Helmikuu on kuulemma myös hissitön kuu (kuulin tämän juuri), joten sattuipas sopivasti.

Molempien poikien kanssa asuttiin niin vauva, kun vielä pikkulapsiaikakin hissillisessä talossa, mutta kaksi viimeistä kerrostaloasuntoamme ovat olleet hissittömiä. Edellisessä kodissa hissittömyys ei haitannut koskaan, vaikka silloinkin asuimme talon ylimmässä kerroksessa. Lapset kulkivat silloin jo itse, rappuset olivat helppokulkuiset eikä kapuaminen kauppakassinkaan kanssa tuntunut liian raskaalta.

Kaksi vuotta sitten muutimme uudelleen, käytännössä kerrosta ylemmäs jonka lisäksi perhe kasvoi uudella vauvalla. Ja samalla se hissittömyyskin alkoi tuntumaan – kirjaimellisesti. Pienet haasteet olivat toki tiedossa jo muuttaessa, mutta siitäkin huolimatta moni muu asia asuntoon liittyen meni meillä hissin ohi, vaikka olisihan se hissi nyt ihan älyttömän kätevä!

Hissittömyys on herättänyt paljon ihan kronkreettisia kysymyksiä, joita olen koostanut alle:

Missä säilytätte rattaita, kannatteko ylös alas?

Säilytämme pääosin rattaita sisällä rapussa niille osoitetussa syvennyksessä, lukittuna kaiteeseen. Meillä on myös ihan rapun oven vieressä lämmitetty ulkoiluvälinevarasto, mutta se on aina niin täynnä etteivät rattaat sinne mahdu. Onneksi olemme siis saneet sovittua toisenlaisen ratkaisun muiden asukkaiden ja taloyhtiön kanssa. Jos olemme pidemmän aikaa poissa, viemme rattaat kellariin.

Onko teillä parveke päikkäreitä varten?

Kyllä! Meillä on oma parveke ja siellä erilliset matkarattaat ihan vain päikkäreitä varten.

Vinkkejä miten selvitä hissittömässä talossa vauvan / taaperon kanssa? Vinkit vaunuihin?

Kyllä sitä selviää! Meillä on vanuina Bugaboon Buffalot, joissa niin vauvakopan että isomman istuimenkin saa erikseen irti ja siinä on myös kantokahva. Istuin pysyy myös pystyssä maassa, tästä on ollut toki apua! Vauvan ollessa vielä kantokopassa, meillä oli sen sisällä vielä erillinen (Phil&Teds) pehmeä kantokoppa, jossa vauvaa oli helppo ja kevyt kuljettaa, ilman että koko koppaa piti edes iroittaa. Se oli tosi kätevä!

Kun vauva kasvoi, eikä enää mahtunut koppaan, piti ulkoiluja ja päikkäreitä alkaa ennakoimaan paremmin. Toisaalta siinä kohdin vauvan rytmikin oli jo aika selkeä. Eli ajoitamme ulkoilut niin, ettei hän nukahda rattaisiin, vaan nukkuu vasta kotona. Aina ei onnistuttu, silloin joko jäätiin sitten ulos hengailemaan nukkavan beben kanssa tai yritettiin kantaa nukkuva lapsi sylissä heräämättä ylös (onnistui joskus) tai kantaa hänet nukkuvana vaunuosan istuimessa (se on taas jo aika liian raskasta ja hankalaa) parvekkeelle.

Eli vaunuiksi suosittelisin miettimään sellaisia, joista saa kopan sekä istuinosan kätevästi irti, sekä se pehmeä kantokassi on kyllä ihan ehdoton! Helpotusta olisi tuonut myös kantoreppu, jollainen meilläkin kyllä on, mutta tämä tapaus ei siinä tykännyt olla. Sen avulla saa kädet vapaiksi niin alas kun ylöspäinkin mennessä.

Miten kuljetit vauvaa, entä taaperoa, käveleekö hän itse?

Tosiaan ensimmäiset puoli vuotta hän kulki pehmeässä kantokassissa, jonka jälkeen ollaan kannettu ihan vaan sylissä. Meidän kierrerappuset ovat vähän haasteelliset kulkea ja kaiken kukkuraksi kaiteet ovat vaaralliset pienelle, sillä ainakin ennen hän mahtui osasta väliköistä läpi.

Itse kulkemiseen taapero tarvitsee vielä apua, mutta kovasti ollaan viime kuukausiana harjoiteltu portaissa itse kulkemista – toki käsi kädessä tai jopa molemmissa. Välillä menee paremmin, aika usein taapero kuitenkin heittäytyy myös makarooniksi tai keksi jotain muuta ”kivaa”, kuten haluaakin mennä alas kun ollaan päästy muutama porras ylös. Jos on aikaa ja hemoja kulkee siis avustettuna tai itse kontaten ylös, muuten kainalossa.

Muuttaisitko uudelleen hissittömään taloon pikkulapsiaikana?

Hissistä on tullut haaveiltua kyllä monen monta kertaa ja myönnettävä on, että jopa sen puuttumisen takia olen muutaman kerran jättänyt lähtemästä ulos. Hissi ei kuitenkaan ole minun asunnon kriiteireissä ihan siellä ylimmässä päässä, moni muu asia ajaa tämänkin kokemuksen jälkeen edelleen sen edelle. Eli muuttaisin, jos muuten asunto olisi hyvä.

Tottuuko siihen ikinä / helpottaako se joskus?

Joinan päivinä vituttaa vähemmän kun toisina, niin se kai on ihan kaikessa elämässä :D Toki se helpottaa sitten, kun lasta ei tarvitse enää itse kantaa. Nyt kun ajattelee, niin tähän mennessä helpointa on ollut silloin kun vauva oli pieni ja hentoinen ja kulki heräämättä pienessä kopaassaan.

Hisittömyys raskausaikana, miten pärjäsit?

Yritin ottaa sen urheilun kannalta (ja otan vieläkin). Etenkin loppuraskaudessa, kovien helteiden aikaan oli ylös kulkeminen ihan oikeasti työn ja tuskan takana. Myös portaissa kaatuminen huoletti joskus.

Hauska juttu on jäänyt mieleen juurikin loppuraskauden aikaan, kun yksi naapuri oli muuttamassa ja jättänyt tuolin vähäksi aikaa rappuun. Toinen naapuri luuli, että se oli minun lepotuolini kerrosten välissä. Ei sentään, mutta ihan hyvä idea!

Millä järjellä raahaat itsesi, kassisi ja lapsesi toisensa jälkeen ylös?

No järkeä ei ole kyllä paljoa jäljellä, mutta jotenkin sen sirkuksen vaan jaksaa päivästä toiseen – kun on pakko. En minä rappuunkaan halua jäädä asumaan, hahah. Joskus hermo palaa kauppakassien ja venkoilevan taaperon kanssa niin, ettei kenellekkään naapurille jää epäselväksi – sori siitä.

Meillä on tapana myös pyytää apua, kuten soittaa toinen alas hakemaan kauppakassit tai joskus olen jättänyt lapsen istumaan rattaisiin ja vienyt ensin ostokset ylös. Mielenterveyden kannalta esimerkiksi kauppakassipalvelu, jossa joku muu kantaa ne ostokset ylös, on aika hyvä juttu jota mekin välillä käytämme vain tästä syystä. Jonain päivänä minäkin opin olemaan fiksu ja ottamaan repun kauppaostoksille, kuten mieheni tekee.

*

Hissi kyllä siis säästäisi hermoja, että ihan oikeasti aikaakin. Ulos lähteminen ei ehkä tuntuisi niin usein operaatiolta, jota pitää suunnittella etukäteen (mitä ottaa mukaan, mihin, miten saa kannettua kaiken, mitä voi tuoda tullessa…), mutta kyllä kaikesta aina selviää, myös hissittömyydestä ja asumisesta hissittömän talon ylimmässä kerroksessa. Me asumme kuitenkin ”vain” kolmannessa (+ pohjakerros), sain viestin eräältä äidiltä joka asuu kahden pienen kanssa hissittömän talon KUUDENNESSA kerroksessa! Oh my.

Kokoajan menee taas helpompaan päin ja kunhan noista talvihaalareista ja kengistä päästään, niin rappujen kulkeminen helpottuu taaperollakin. Miten te muut pärjäilette hissittömässä talossa?


ARKI 6

10/02/2020
Kommentit pois päältä artikkelissa ARKI 6

Arki-sarjassa julkaistaan vuoden joka viikolta arkisia tapahtumia, jotka ovat tallentuneet puhelimeen. Viikko 6.

Still alive – viime viikon paras asia oli, kun sairastamisen jälkeen voimat alkoivat palautumaan ja päästiin pienellä sairastupa-porukalla ulos kauniiseen aurinkoiseen pakkassäähän. Oli ihana ulkoilla monen päivän tunkkaisen olon jälkeen ja sen päätteeksi tulla kotiin syömään hyvällä ruokahalulla. Tässä vaiheessa oltiin vielä optimistisia, että joukon viimeinen säästyisi taudilta, vaikka kyllä se sitten lopulta iski muutaman päivän viiveen jälkeen – mutta ei kyllä tuntunut enää miltään aiemman rupeaman jälkeen.

Vanhemmat postaukset:
Arki 1 & 2
Arki 3
Arki 4
Arki 5


MITÄ TEHDÄ KUN VAAN SATAA

17/01/2020
Kommentit pois päältä artikkelissa MITÄ TEHDÄ KUN VAAN SATAA

   

Otsikko kuuluu oikeasti MITÄ TEHDÄ LASTEN KANSSA KUN VAAN SATAA, ULKONA ON PIMEÄÄ JA SEINÄT KAATUVAT PÄÄLLE, mutta se oli liian pitkä. No, onneksi nyt tässä välissä on ollut myös vain vähän tihuttavia päiviä ja saatoin ehkä nähdä pienen väläyksen auringostakin, kunnes se taas laski.

Enkä kuitenkaan usko olevani ainut, joka alkaa vain olla ihan lopen kyllästynyt omaan lähileikkipuistoonsa ja ennekaikkea sitä ympäröivään ja kaiken allensa peittävään pimeyteen. Kokosin alle lasten kanssa helposti tehäviä juttuja, joilla pääsee hetkeksi irti kotiympyröistä ja samalla sadetta pakoon. Lista on hyvin Helsinki-keskeinen, mutta sovellettavissa toki muihinkin kaupunkeihin!

MUSEOT

Museot toimivat kaiken ikäisten lasten kanssa ja parhaimmillaan niissä pääsee purkamaan energiaa – ja samalla saa nauttia tottakai kulttuurista! Olen lasten kanssa huomannut, että jopa ihan rauhallisesti kierretty taidemuseokierros kuluttaa turhat energiat ja riehumiset, kun aivot hyrräävät täysillä kaikkien värien, muotojen ja yleisen ihmettelyn ansiosta. Tässä vielä muutama museo, joka toimii mielestäni eritysen hyvin lasten kanssa:

Kiasma on ihana ja aina niin kovin lapsiystävällinen. Tällä hetkellä Kiasman ylimmässä kerroksessa on käynnissä vielä muutaman viikon ajan Istantilaisen Ragnar Kjartanssonin musiikillinen videoteos The Visitors, joka ainakin sai koko lapsikatraani hiljaiseksi. Video kestää kaikenkaikkiaan noin tunnin, mutta sitä voi piipahtaa katsomassa missä välissä tahansa – eikä paikallaan tarvtse istua, vaan tilassa voi kierrellä rauhassa ja välillä vaikka katselemassa ikkunasta kaupungin näköalaa. Helsinkgin nykytaiteen museossa järjesteään lapsille myös paljon omaa ohjemaa, kuten vauvojen värileikkiä ja erilaisia pajoja. Alle 18v ilmaiseksi näyttelyihin, kaikille ilmainen pääsy kuun ensimmäinen perjantai.

Luonnontieteellinen museo on jännä ja siellä riittää ihmeteltävää tunneiksi. Tämäkin sopii mielestäni kaiken ikäisille lapsille. Näyttelyt ovat hyvin mielenkiintoisia ja hienosti koottu, lapsille löytyy myös paljon tekemistä, kosketeltavaa, tehtäviä yms. Liput 15/7e, kuukauden ensimmäinen perjatai ilmainen pääsy.

Suomen kansallismuseo on myös helppo ja kiva paikka lasten kanssa. Museon vintillä on varattu lapsille kaikenlaista erilaista puuhaa, jossa samalla leikin lomassa Suomen historia tulee tutuksi. Meidän lapsia on myös kiehtonut kovasti erihistoriallisia esineitä sisältävä näyttely. Alle 18v ilmaiseksi, kaikille vapaa pääsy joka perjantai klo 16-18.

Lastenkaupunki sijaitsee Helsingin vanhimmassa talossa Senaatintorin laidalla. Museo toimii osana kaupunginmuseota ja suunnattu nimensä mukaisesti lapsille. Siellä voi tutustua vanhanaiakiseen kouluun, 70-luvun mummolaan, leikkiä teatteria, kauppaa – kaikkeen saa koskea ja kokeilla. Tutkittavaa löytyy paljon. Soveltuu mielstäni parhaiten alle kouluikäisille, mutta kyllä vanhemmatkin lapset (ja aikuiset) pääsevät siellä leikin hurmaan. Vapaa pääsy.

WeeGee näyttelykeskus sijaitsee Espoon Tapiolassa ja se pitää sisällään eri museoita ja muuta taidetoimintaa. Ehdottomasti vierailun arvoinen on ainakin EMMA (yllä olevat kuvat sieltä), eli nykytaiteen museo, jossa on vielä ensi viikon käynnissä kuuluisa maailmaa kiertänyt näyttely Michael Jackson On The Wall. Vieressä oleva Lelumuseo hevonsenkenkä on taas kunnon nostalgiatrippi omaan lapsuuteen. Sieltä voi bongailla omasta tai vanhempien lapsuudestaan tuttuja leluja. Lapsille on myös useita leikkipaikkoja, kuten miniruotsinlaiva, ihan oikean lentokoneen matkustamo, kasarikoti leluineen (My Little Ponyt!) ja liukumäki. WeeGeen näyttelyihin ostetaan yhteislippu, joka on ilmainen alle 18 ja yli 70 vuotialle.

KIRJASTOT

Matalan kynnyksen tekemistä on lähteä kirjastoon. Aina ei tarviste edes lainata mitään. Ainakin meillä täällä Helsingissä lasten osastoilta löytyy paljon tekemistä, kuten leluja, piirustusta. Kirjastoon voi mennä vaan lueskelemaan tai pelamaan lautapelejä. Monissa kirjastoissa järjestetään myös ohjelmaa, kuten satujen lukua, leffoja tai lukukoiran vierailuja. Uuteen Oodiin ja etenkin sen kolmanteen kerrokseen kannattaa mennä käymään vähän kauempaankin. Ilmainen.

ASUKASPUISTOT

Kaupungin pitämät asukaspuistot tarjoavat päivittäin erilaisia ilmaisia kerhoja eri ikäisille lapsille. Useimmista asukaspuistoista löytyy ainakin kaikille avoimet vauva – ja taaperokerhot sekä perhekahvilat. Nämä ovat hyviä etenkin pienten lasten lasten kanssa kotona oleville. Samalla tapaa muita lapsia ja vanhempia. Myös useat seurakunnat tarjoavat perhekerhoja. Ilmainen.

UIMAHALLI

Koko perheen uimahallireissulla saa hyvin ajan kulumaan ja unet maittamaan. Yleisohjeena kuitenkin pidetään, ettei alle yksivuotiaan vauvan kanssa mentäisi yleisiin uimahalliin, sillä veden pitää olla tarpeeksi lämmintä sekä puhdasta ja kemikaalitonta. Kuitenkin osa kaupungin uimahalleista soveltuu myös vauvoille. Taaperoiden ja isompien lasten kanssa sitä voikin mennä sitten ihan vapaasti halliin kun halliin. Lasten -ja terapia-altaissa on sopivan lämmintä vettä yli yksivuotiaille. Hinnat Helsingissä alk 5,50/2,50e.

KASVITEITEELLISET PUUTARHAT

Helsingistä löytyy talvikaudella kaksi yleistä trooppista puutarhaa. Talvipuutarha sijaitsee Töölönlahden laitamilla ja sen tropiikkiin sekä kaktustarhaan on kiva poiketa lasten kanssa. Mukaan voi pakata eväät ja pitää piknikkiä orkideojen ja palmujen katveessa. Vapaa pääsy. Kaisaniemen kasvititellisen puutarhan kasvihuoneista löytyy muun muassa jättilumpeet sekä erilaisia lihansyöjäkasveja, jotka ovat ainakin meidän lasten mieleen. Kasvihuoneissa ihmetellessä saa halutessaan kulumaan useamman tunnin.  Liput 10/5e, vapaa pääsy kuun ensimmäisenä perjantaina.

KAVERILLE KYLÄÄN

Vaikka oman kodin seinät tunuvat kaatuvan päälle, voi kaverin seinien sisällä olla ihan eri tunnelma. Tuppaudu siis kiluvan laumasi kanssa kaverille tai mummolaan kylään. Uudet nurkat ja lelut piristävät ja omaan kotiin on taas kiva palata uudella energialla. (pullapitkon hinta)

Mitä muita vinkkejä kyllästyttävien sadepäivien varalle teillä olisi lasten kanssa toteutettavaksi – jos siis haluaa kotoa pois?