SYNTTÄRIMATKA PARIISIIN

31/10/2021

Neljässä päivässä alkusyksyisessä Pariisissa ehtii kiertää Louvren ja nähdä maailman kuuluisimpia taideteoksia ja aarteita, kivuta hissillä Eiffel-torin huipulle, ihmetellä katutaidetta ja kaupustelijoita Seinen varrella, suhata metrolla ees ja taas, kävellä jalat muussiksi, kieppua koko päivä Disneylandin hienoissa laitteissa, syödä karkkia iltapalaksi, seilata pitkin Seineä, kävellä Champs-Élyséetä pitkin Riemukaarelle, vaikuttua kaiken suuruudesta ja krumeluurista, kierrellä hienoissa puistoissa churroja syöden, hypätä extempore riksan kyytiin ja kiitää huimapäisesti villin liikenteen seassa, katsoa hotellin peiton alla kolme leffaa (ja nukahtaa jokaisen aikana), nähdä Notre Dam (ja sen kunnostustyöt), kuunnella katusoittajia, vierailla Pompidun huikeissa nykytaiteen näyttelyissä, syödä hyvin ja ei niin hyvin, kiertää vintage-kauppoja, katsella auringonlasku macaronseja syöden Sacré-Cœurin portailla ja kirjoittaa postikortti mummille.

Päästin kuin päästiinkin keskimmäisen lapsen kanssa muutaman vuosi sitten lupaamalleni 10v synttärimatkalle. Aloitettiin 10v synttärimatkaperinne esikoisen kanssa matkaamalla pari vuotta sitten Lontooseen, enkä raaskinut viedä sitä kokemusta pois toiseltakaan pojalta, vaikka matkustaminen huviksi nykypäivänä kyseenalaista onkin.

Yhteinen, kaksinkeskeinen matka ja täyden kympin juhlistaminen näin spesiaalisti, oli selvästi iso ja tärkeä juttu hänelle. Ja niin toki minullekin. Matkakohteen tämä pieni taiteilijanalku valitsi jo silloin aiemmin itse. Oli ihana hypätä arjen tiimellyksestä ihan toiseen maailmaan, ihan kaksin. Saatiin rauhassa olla, jutella, nauraa, ihmetellä ja kävellä käsi kädessä. Muutenkin tuli elettyä jotenkin tosi vahvasti hetkessä.

Aurinko paistoi joka päivä ja ihmiset olivat ihanan ystävällisiä ja huomaavaisia. Ja lapsi taas tuntui kasvaneen tuon yhden syntymäpäivänsä aikana useamman vuoden. Ja muuttuneen taas entistä rakkamaaksi ja läheisemmäksi, vaikken tiennyt sen olevan edes mahdollista.

Pieni video meidän reissusta löytyy täältä.


LIFE LATELY

27/10/2021

Moi pitkästä aikaa. Viimeiset viikot, ehkä kuukaudetkaan, eivät ole kohdelleet minua kaikesta lempeimmin. Tai en tiedä, ehkä elo onkin ollut sitä tavallista, sekoitus helppoa kepeää sekä haastavaa raskasta (ja kaikkea siltä väliltä), mutta arkisessa aallokossa ajelehtimiseen, hyvineen ja huonoine päivineen, ei ole juuri nyt ollut ihan tarvittavaa määrää puhtia.

Kuten usein syksyn tullen, pitenevä yö väsyttää, mutta velvollisuudentunne patistaa meitä suoriutumaan yhtä kovaa kun silloin valoisempina ja energisempinä aikoina. Moni väsyy. Usein on hankala saada oma vaatimustaso vastaamaan syksyn myötä helposti heikkenevää vireystilaa. Sitä vaan yrittää jaksaa puurtaa.

Mutta jostain sain kuitenkin voimaa olla puurtamatta. Hiljensin tahtia, vähensin töitä ja uskoin että ihmiset kyllä ymmärtävät. Kävin aamupäivisin uimassa ja istuin venytellen pitkään uimahallin hämärässä höyrysaunassa. Päivät rytmittyivät lapsen päiväkotiin viemiseen ja hakemiseen. Ja no, kävin minä myös lapsen kanssa synttärimatkalla Pariisissa, mutta pääasiassa hiljensin ja rauhoitin elämääni.

Koen itse tämän tärkeänä saavutuksena, suorituskeskeissä yhteiskunnassa on tosi vaikea päästää irti. Vähintään sitä mielessään sättii itseään tai stressaa tekemättömistä asioista. Mutta siilloin kun keho ja mieli vaatii, on oikeasti höllennettevä, tarvittaessa ihan pysähdyttävä. Mikään työ, mitkään pr-tapahtumat tai ylipäätään asiat joka tuntuu sillä hetkellä vievän enemmän kun antavan, ei ole tärkeämpää kun mitä itse ikinä on.

Väsyneenä ja levon tarpeessa tunsin myös, etten halua tai jaksa ottaa vastaan mitään ylimääräistä. Siksi luonnollisimmalta ja helpoimmalta tuntui olla hetken jakamatta mitään itsestäni. Otin vain sen mikä oli ihan välttämätöntä. Nyt muutaman viikon höllentämisen jälkeen mieli ja keho tuntuu jo paljon kevyemmältä. Silti en ole ihan valmis palaamaan vanhaan, eikä ehkä tarvitsekaan. Tarvitsee vain tehdä niin kun itsestään parhaalta tuntuu.

Ja nyt minusta tuntuu parhaalta kiireetön, lempeä ja stressitön syksy (ja sitä pitää nyt vielä vähän opetella).


SYYSKUUSSA

3/10/2021

– Pesin ja järjestin kaikki keittiönkaapit
– Täytin 35
– Meidän perheeseen iski korona
– Oltiin karanteenissa
– Ei päästy ystävien häihin
– Kävin neljä kertaa koronatestissä
– Rakensin kaakelipöydän
– Palautettiin vuokralla ollut laatikkopyörä
– Ulkoiltiin paljon
– Aloitin keramiikkaharrastuksen
– Kateissa ollut kuntosali -ja uimahallikortti löytyi
– Juhlittiin kavereiden kanssa
– Ostin matkan Pariisiin
– Käytin järkyttävän määrän rahaa ruokaan / ravintoloihin
– Näin enneunia
– Googlailin mattoja ja tilasin yhden kokeiluun
– Kävin läpi kirppiskamoja
– Aloin pikkuhiljaa hyväksymään, että on laitettava vanhat vauvanvaatteet myös kirppikselle