KIITOLLINEN

7/02/2020

– ainakin 3/4 perheestä osaa jo osua pussiin / pönnttöön / ämpäriin
– luomumustikkamehusta
– 10 kg kuivaavasta pyykinpesukoneesta
– tiedossa olevasta hyvästä ja edullisesta mattopesulasta
– kahdesta vessasta
– huumorista
– raikkaasta pakkassäästä
– kaupasta löytyneestä suht luonnollisen ja miedon tuoksuisesta, ilman klooria desinfioivasta pesuaineesta
– kirjoista
– reippaista lapsista
– pho keiton erillisessä astiassa tulevasta liemestä
– siitä, että se menee nopeasti ohi
– ihanasta ördäävästä perheestäni


LAPSET KERTOVAT: MITEN AUTTAA MAAPALLON ELÄIMIÄ

6/02/2020

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteustyössä WWF & Indieplacen kanssa

Luonnon- ja ympäristönsuojelu sekä siihen liittyvä kestävän kehityksen edistäminen ovat WWF:n ydintoimintaa. WWF:n henkilökunta ympäri maailmaa tekee päivittäin työtä sen hyväksi, että tuleville sukupolville jäisi perinnöksi elinkelpoinen planeetta. WWF tarvitsee kummeja, eli kuukausilahjoittajia, sillä ilman säännöllisiä tukijoita moni uhattu luontokohde jäisi ilman apua.

Meidän perheen lapset ovat toimineet kummeina jo kahdeksan vuoden ajan. Elvis sai aikoinaan omalta kummiltaan lahjaksi WWF-kummiuden, jonka ansiosta me myös itse kuulimme WWF:n kuukausilahjoittamisesta ensi kertaa. Haluttiin myös, että Kaapo saisi toimia tärkeässä tehtävässä ja otimme lahjan innoittamana myös kummiuden hänelle.

Ilmasto on muuttunut ja sillä on suora vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Ilmastonmuutoksessa itseäni eniten koskettaa juurikin eläinten ahdinko ja se, että jos laji katoaa se on lopullista. Eläinmaailma on kiehtonut minua pienestä pitäen, olen tainnut periä sen äiditäni ja samaa jatkavat lapsenikin.

Luonto-ohjelmat kuuluvat meidän perheen yhteisiin harrastuksiin ja viime aikoina olemme katsoneet upeaa dokumenttisarjaa, joka kertoo juurikin ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ja eläimiin. On ollut raastavaa nähdä, miten konkreettisesti ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut luontoon, mutta samaan aikaan toivoa herättää huomata, miten sitkeä se on. Toivoa on ja me voimme kaikki omalta osatamme auttaa ihan konkreettisesti! WWF lahjoituksia käytetään lajien suojelun lisäksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävään työhön, poliittiseen vaikuttamiseen ja maailman luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpien ekosysteemien suojeluun.

Lapset kertovat ajatuksiaan ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuudesta, lempieläimistään ja siitä, miten me voimme auttaa maapallon eläimiä:

Elvis 8v:

Minun top 3 lempieläimiä ovat ahma, panda ja vuohi. Ahmat koska ne ovat niin villejä ja söpöjä. Minulla on oma ahma-pehmolelu, sen nimi on Ahmis ja se on tyttö ja se on todella villi. Panda koska se on kiva, kömpelö ja siksi niin suloinen. Vuohet taas ovat hauskoja, ihan kun ne kertoisivat vitsejä ja nauraisivat. Oikeastaan tykkään kaikista eläimistä ja tahtoisin, että ne voisivat elää vapaana ja rauhassa.

WWF-kummina on tärkeä ja kiva olla, koska silloin on mukana auttamassa eläimiä. Olen vasta tokalla luokalla, niin en voi mennä vaikka viidakkoon puolustamaan eläimiä salametsästäjiltä, mutta näin voi kuitenkin silti auttaa.

Kummina saamme WWF lehden, josta olen oppinut paljon. Kerran oli monta sivua juttua ahmasta ja sen metsästyksestä, tulin surulliseksi ja vihaiseksi ja halusin kirjoittaa kirjeen presidentille, että se luvaton metsästys pitää lopettaa heti! Äiti kertoi, että metsästystä on vähennetty sen jutun lukemiseni jälkeen.

Lehdestä olen oppinut myös saimaannorpasta, että ne voivat jäädä kalastajien verkkoihin ja että niitä asuu meidän mökin järvessä. En ole kyllä ikinä nähnyt. Ja kaikista muistakin eri eläimistä olen oppinut paljon ja siitä missä ne asuvat ja miten suojelu on auttanut niitä.

Luonto on minulle tärkeä. Leikin joka päivä metsässä, siellä voi tehdä paljon kivoja asioita kun on niin paljon tilaa ja raikasta ilmaa. Joka päivä nään jotain eläimiä, kuten oravia ja rusakon ja lintuja.

Voimme auttaa maapallon eläimiä suojelemalla niitä niin, että annamme niiden elää rauhassa, emmekä vie niiden kotimetsiä tai saastuta enempää heittämällä mitään mereen tai muutenkaan.

Kaapo 10v:

Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen elävään ihmiseen, eläimeen ja kasviin maapalolla. Jos kaikki tekisivät edes vähän elologisemman elämän itselleen, sillä on iso vaikutus, koska meitä on niin monta. Ja tietysti miettisivät toisia. Tietoa kaikesta on tosi paljon ja mitä enemmän lukee, sitä paremmin ymmärtää. WWF lehdestä voi oppia paljon ilmastonmuutoksesta ja eläimistä ja siinä on aina tosi hienoja kuvia.

Minun lempieläimet ovat simpanssi, puuma ja delfiini. Simpanssi koska se on niin fiksu ja siitä tulee mieleen minä. Puuma on nopea. Ja delfiini koska sekin on tosi fiksu. Ja tykkkään uimisesta ja uimahypyistä, kuten nekin.

Luonto merkitsee että voi hengittää puhasta ilmaa, metsässä voi olla, kerätä marjoja mielummin kun ostaa kalliilla kaupasta muovipaketista. Luonto on eläinten koti, siellä on paljon erilaisia eläimiä josta koko maapallon elämä ja värit muodostuu.

Luonto tarvitsee eläimiä ja eläimet luontoa. Luonto-ohjelmassa näytettiin miten yksi erikoinen iso kukka kuolisi ilman lepakon kakasta saatavaa ravinnetta, lepakko syö ötököitä ja kuolisi ilman niitä ja ne ötökät saavat ravintoa siitä samasta kukasta. Jos yksi katoaa, katoaa kaikki.

Uhanalaisia ja kaikkia eläimiä pitää suojella ja se on tärkeä tehtävä. Eläimiä voi suojella jos ihmiset antaisivat niille takaisin elintilaa ja antaisivat niiden olla rauhassa, eikä tekisi mitään turistikohteita katsomaan niitä tai pyydystäisi eläintarhaa varten. Monet eläimet ovat tosi erikoisia ja hienoja ja ne tarvitsevat apuamme, sitten ne voivat selvityä sukupuutolta, joka ei ole edes niiden oma syy.

*

Elinalueiden pieneneminen ja häviäminen, ilmastonmuutos sekä salametsästys uhkaavat monia eläimiä, kuten lumileopardia, pandaa ja afrikannorsua. WWF tekee konreettista työtä, jotta nämä upeat lajit säilyisivät maapallollamme. Kuukausilahjoittajana saamme kotiin nelisen kertaa vuodessa WWF-jäsenlehden, jossa usein myös kerrotaan, mitä työllä (ja lahjoituksilla) ollaan saavutettu. On aina hienoa lukea onnistumisista ja lajien olojen parannuksista tai lisääntymisistä.

Meille pohjoisen asukkaille vähän tutumpia eläimiä, kuten erittäin uhanalaista naalia sekä hyvin uhanalaista saimaannorppaa WWF auttaa myös. WWF:n tavoitteena on palauttaa naali pysyvästi Suomen luontoon ja saimaannorppia on autettu viime vuosina menestyksekkäästi kolaamalla niille apukinoksia, joihin he voivat synnyttää poikasia.

Kuukausilahjoittajana on siis mukana tekemässä oikeasti hyvää, ihan kotisohvalta. Mielestäni on myös tärkeää näyttää lapsille mallia vastuullisesta kuluttamisesta, siitä että osa omista tuloista lahjoitetaan, jotta voidaan olla kaikki yhdessä tekemässä tärkeää, yhteistä hyvää – kuten auttaa luonnonmonimoitusuuden säilyttämisessä. Meidänkään perheessä ei aina tehdä niitä kaikista tädellisimpiä tai ehkä kaikista ekologisempia valintoja, mutta suunta on hyvä ja tärkeää on mielestäni postiivinen ja toiveikas asenne – on tärkeää tehdä edes jotain –  ja siitä kummina olo antaa meidän lapsille.

Voit lukea lisää ja liittyä WWF kummiksi tämän linkin kautta.


YMMÄRRYS

6/02/2020

Kun on monen monen monta yötä heräillyt pätkissä huonosti nukkuvan taaperon kanssa, hyssytellyt ja auttamaan nukahtamaan uudestaan, pyörinyt itse sängyssä herätyksen jälkeen kunnes on koittanut aivan liian varhainen aamu, kironnut mielessään, kun ei I K I N Ä saa nukkua – sitten huomaa taaperon suussa, ei vaan yhden, vaan kolme uutta hammasta ja muutama muun juuri puhkeamassa olevan. Ymmärtää. Ei tämä ole pikkuisellekaan helppoa. Ihana nököhampainen pieni, hienosti sinäkin jaksat!


UUTTA ETEISESSÄ (TAAS)

5/02/2020

Doorien kaappi saatu näkyvyttä vastaan

  

Mikä siinä onkin, että vaikka kuinka ihana reissu on ollut, parasta on palata kotiin. Oma sänky ja suihku ovat parasta. Vaikka olimme miettineet matkaa jo pitkään, lähdimme lopulta reissuun nopealla, parin päivän varoitusajalla ja kaiken järjestelyn ohella koti jäi aika kaaoksen valtaan. Tänään sain vihdoin vähän voimia takaisin ja jaksoin siivota – älkää siis luulko että meillä todellakaan näyttää eteisessä aina tältä! Nalakko on jo täynnä koululaisten ulkovaatteita.

Syksyllä saimme vihdoin eteiseemme jotain tolkkua ja nyt sille on tapahtunut pientä jatkoa. Eteisemme on yksi kotimme eniten päänvaivaa tuottanut huone. Eteisestä tullaan luonnollisesti sisään kotiimme, mutta sen sijaitessa keskellä asuntoa, kuljetaan sen kautta myös keittiöön, poikien huoneeseen, olohuoneiseen, pikkuvessaan sekä kylpyhuoneeseen. Yhtään kokonaista seinää ei siis eteisestä löydy ja oviaukkojen lisäksi haastetta tuottaa valokatkaisijoiden paikat.

Kompromisseja ollaan siis jouduttu eteisessä tekemään oikeastaan kaikkeen sisustukseen ja toiminnaillisuuteen liittyvään, mutta toimii se ehdottomasti nyt paremmin kun aiemmin. Aiemman päivityksen yhdeydessä yhdelle seinälle tuli siis iso peili, toiselle kaappi (josta sain myös paljon kaipaamani laskutilaa), lokerikko kaapin päälle sekä viimeiselle vapaalle seinäkaistaleelle yksittäisiä Muuton pyöreitä naulakoita.

Eteisestä löytyy myös kiinteä kaappi, joka sekin on aiheuttanut päänvaivaa heti muutostamme lähtien. Kahdesta syystä: se on aivan liian pieni kuusihenkiselle lapsiperheelle ja toiseksi, sen lähes mustanruskea väri ei sopinut muuten kotimme ilmeeseen ollenkaan. Kaappi on kuitenkin uusi ja kuten sanottu, kiinteä (ja sen sisällä on sähköt) – eli sitä ei ihan noin vain vaihdeta. Joten me naamoimme sen.

Kotimainen Doorie tuli instagramissa vastaan ja ehdotti yhteistyötä, saimme heiltä Ikean kaappiin uudet ovet, peitelevyn sekä vetimet – volà, kaappi on kuin uusi! Doorie tarjoaa Ikean suosituimpiin kaappimalleihin erilaisia ovia sekä peitelevyjä, joilla saa kaappiin uutta tai personaallista ja laadukasta ilmettä. Värivaihtoehtoja löytyy monia. Tähän meillä olevaan Pax-mallistoon on tällä hetkellä valikoimissa neljä väriä: valkoinen, harmaa, terracotta ja tämä meillä oleva mud. Ovet valmistetaan Suomessa.

Systeemi on tosi yksinkertainen, ovet vain vaihdetaan ja niihin käy vanhat saranat, sekä peitelevyt ruuvataan sisäpuolelta kiinni. Koska kaappmme on niin korkea on sijoitettu toiselta puolelta seinää vasten, meille riitti ovien lisäksi vain yksi peitelevy. Tummanruskea runko ei näy edes ovien alta, sillä Doorien ovet ovat Ikean ovia hieman korkeampia juuri tästä syystä. Eli kaapin alkuperäisen rungon värillä ei ole mitään väliä, se kyllä peittyy.

Doorien tuotteiden asennuksen luvattiin olevan yksinkertaista ja siltä se kuulostaa ja instagram-videoissa näyttääkin, mutta me kuitenkin tilasimme ammattilaisen hoitamaan asennuksen ja samalla saimme muutaman muun poraa vaativat asian kotona paikalleen. Ammattilaisella ovien, sivulevyn ja vetimien asennukseen meni aikaa puoli tuntia, joten sanoisin että tämä olisi meillä ollut sellainen reilu tunnin (kahden) homma, taaperon pyörisessä samalla jaloissa 😀

Uusi kaapin väri ei tuonut eteiseen tietenkään yhtään lisää toiminnallisuutta, mutta kaunis väri kuparisine vetimineen saa hymyn huulilleni joka kerta kun ripustan takkini sinne. Vaalea väri antaa luonnollisesti myös lisää tilantuntua huoneeseen ja koko eteinen tuntuu nyt harmonisemmalta.

Ikean juuttimatto on toiminut eteissä hyvin ja sopii kivasti värimaailmaan. Pyöreistä saarnisista naukoistakin tykkään, vaikkeivät ne välttämättä kaikista käytännöllisimmit olekaan. Tuo Vitran lokerikko sen sijaan on ollut alusta saakka niin mieheni kun minunkin mielestäni väärä valinta tuohon. Onneksi sille on paikka poikien huoneessa, mutta sitä ennen pitäisi keksiä jotain sen tilalle. Kylppärin valkokatkaisijoiden ja lattialämmityksen säätönapin paikka vain asettaa aika paljon rajoituksia sille, mitä siihen voisi laittaa. Ideoita otetaan vastaan!

Laitan kohta Ig-storyyni videota kaapin muutoksesta ja itse eteisestä, josta saa kuvia paremmin selkeämmän kuvan.


LOMA

4/02/2020

Koska toimme kotiinviemisiksi vähän ikävemmän tuliaisen, eli vatsapöpön, en pysty tällä hetkellä parempaan kun läiskäyttämään nämä ihanan lomamme varrelta napatut kuvat tänne ja painumaan takaisin hytisemään peiton alle. Kerään voimia silläkin ajatuksella, että huomenna on sitten varmaan koko loppuperheen vuoro…

Sain ihan hurjan määrän kysymyksiä hotellistamme – ja sitä kyllä etsittiin ja vertailtiinkin hiki hatussa monta iltaa. Koska hotellimme kiinnosti niin monia, kirjoitan siitä myöhemmin vielä ihan oman postauksensa.

Ehkä nyt sen verran kuitenkin vielä sanon, että loma oli ihana ihana ihana ja tuli niin tarpeeseen. 11 tuntia auringonpaistetta päivässä, lämpöä (kuumuutta), tuulessa heiluvia palmuja, pisamia, uimista, kiireetöntä yhdessäoloa – ja kokoajan syötiin. Myy oli aivan elementissään ja tuntui oiken puhkeavan kukkaan kaikesta saamastaan huomiosta. Oli ihana seurata hänen touhujaan. Ja minäkin osasin olla jopa neljä kokonaista päivää kurkkaamatta sähköpostiini!