MINÄ LASTEN SILMIN

13/05/2017

Äiti on

K: Joskus vähän hauska ja näyttää äidiltä
E: Kiva ja se tekee hyvää ruokaa

Äiti sanoo aina minulle

K: Nyt nukkumaan
E: Että mä oon söpö

Äidin tekee onnelliseksi

K: Me
E: Että me ollaan sen kanssa

Äiti saa minut nauramaan

K: Sen ilmeillä
E: Kutittamalla

Äiti oli lapsena

K: Vähän hauska ja villi
E: Vähän mun näkönen ja kiltti

Äidin lempipuuhaa on

K: Hauskojen juttujen tekeminen ja tanssiminen
E: Leikkiä meijän kaa

Kun äiti on yksin hän

K: Siivoo
E: Tekee ruokaa ja nukkuu

Äiti on tosi hyvä

K: Bloggaamaan
E: Kaiken kivan tekemisessä, kuten tekee lentsikkaa

Äiti ei ole hyvä

K: Suklaamunien piilottamisessa
E: Rakentaa legoilla

Äiti tekee työkseen

K: Ottaa valokuvia ja bloggaa, eli kirjottaa nettiin juttuja
E: Kirjottaa

Äidin lempiruoka on

K: Joku ihme pasta
E: Aika moni

Äiti ja minä tehdään yhdessä

K: Leikitän joskus, pidetään leffa-iltaa ja käydään kaupungilla
E: Käydään kaupassa ja kävellään käsi kädessä

Minussa ja äidissä on samaa

K: Samanväriset silmät
E: Me ollaan kivoja ja meidän silmät on samannäköset

Minussa ja äidissä on erona

K: Mä oon vähän nopeempi juoksee
E: Äidillä on tauointeja sormessa ja kynsilakkaa

Äidin lempipaikka on

K: Koti meidän luona
E: Ehkä koti

Lomalla äiti haluaa

K: Olla meidän kanssa ja käydään uimassa paitsi jos vesi on kylmää niin äiti ei tuu
E: Uida mun kanssa

Siitä tiedän, että äiti rakastaa minua kun 

K: Koska se aina sanoo niin
E: Se silittää aina ja peittelee


UUSI ILME PIILAREILLA

11/05/2017

Tykkään leikitellä ulkonäöllä, vaatteilla, hiuksilla ja meikillä. En kuitenkaan ole mikään ihan hirveän taidokas meikkaaja. Mitä vähemmän meikkaan, sitä kivemmalta se näyttää. Mielestäni minulle kuitenkin sopii myös vahvemmat silmät, en itse vain osaa tehdä niitä kovinkaan siististi, näyttämältä suttuiselta.

Näyttävän meikin sijaan päätinkin kokeilla jotain muuta, nimittäin piilareita. Enkä mitä tahansa piilareita, vaan tuollaisia hieman silmää suurentavia linssejä. Lolita-muoti ei ole juttuni (vaikka siltä nämä piilarit taitavat käsitykseni mukaan alunperin olevan), mutta seuraan instagramissa yhtä streetvaatteisiin pukeutuvaa tyttöä, jonka tyylin kruunaavat aina anime-piilarit. Siitä erikoisesta (ja tosi mageesta) tyylistä inspiroituneena, minäkin päätin kokeilla.

Olen aina miettinyt, että olisi hauska kokeilla miltä näyttäisin vaikkapa sini -tai vihreäsilmäisenä, mutta koska tykkään eniten kuitenkin näistä ruskeistani, päätin pitäytyä ainakin näin alkuun siinä värissä. Kuitenkin omat silmäni ovat sen verran tummat, ettei yhtä tummanruskeita piilareita löytänyt. Niinpä ostin sitten mustat.

Normaaleista piilolensseistä poiketen, nämä suurentavat Circle-linssit ovat hieman isompia kun tavalliset. Suurentavia linssejä ei ole värjätty vain silmän iiriksen peittävältä alueelta, vaan myös linssin ulkokehältä. Linssin värjäys saa iiriksen näyttämään isommalta ja luo vaikutelman suurista, anime-tyylisistä, silmistä. Linssin keskiosa on yleensä läpinäkyvä ja tarpeeksi suuri, jotta näkö pysyy terävänä.

Näissä minun linsseissäni värjätty on ainoastaan tuo ulkoreuna, joten se oma ruskeakin näkyy sieltä keskeltä, etenkin kuvissa tuossa valoisan ikkunan äärellä. Pimeässä silmät kylläkin näyttävät lähes kokonaan mustilta. Suurentavat linssit ovat useinmiten pelkästään kosmeettiset ja niiden käyttöä kannattaa harkita tarkkaan. Piilolinssien käyttäminen väärin voi aiheuttaa vakavaa haittaa, kuten pysyvää näön heikkenemistä. Suurentavien piilolinssien osalta ongelmat liittyvät usein linssien sopivuuteen silmille. Monet tilaavat piilolinssit netistä, eikä niiden laadusta voi silloin aina olla takeita. Piilolinssien sopivuus pitäisi aina ensin tarkistaa optikolla.

Itse en ole käyttänyt aiemmin piilareita ja näiden laittamisen kanssa onkin vielä opettelemista. Joka kertaa menee kyllä vähän paremmin. Aikaa siihen kannattaa varata kuitenkin paljon ja meikata ehdottomasti vasta kun linssit on saatu silmiin ja vuotaminen sekä inhottava tunne kadonnut. Aluksi minusta aina tuntuu, kun silmissä olisi roska, mutta se menee onneksi hetkessä ohi. En missään nimessä käyttäisi näitä kuitenkaan päivittäin. Jossain erityistilanteissa, kuten juhlissa, näillä saa kuitenkin aika hauskan ja erilaisen lookin. Vai mitä olette mieltä?


EIHÄN TÄLLE VOI KUN NAURAA

10/05/2017

Vielä yksi tiukka mielipide liittyen säähän ja valittamiseen. Eli siihen, että asioista joihin ei millään voi vaikuttaa, on mielestäni aivan turha valittaa. Mikä ihme saa ihmisen levittämään negatiivista fiilistä ympärilleen valittaessaan säästä? Vaikea uskoa, että se ainakaan helopottaisi oloa?

Kyllähän minäkin mielummin istuisin vaikkapa rannalla siemailemassa kuohuviiniä kun toppatakista huolimatta jäädyttäisin perseeni vielä toukokuussa ulkoillessa.

Keskitän huomioni kuitenkin mielummin siihen, miten kauniilta hiljaa alas leijailevat isot lumihiutaleet näyttävät. Siihen kuinka siistiä ja ihmeellistä on, kun sää muuttuu hetkessä. Sitä kuinka hienolta näyttää kun taivas on puoliksi musta ja puoliksi täysin kirkas. Sitä kuinka saan katsoa lapsen onnea, hänen nähdessään ensi kerran kunnon raekuuron. Sitä millaista on juosta melkein pissat housussa nauraen suojaan niskaan putoavaa taivasta. Huomatakseen taas hetken päästä, että aurinko paistaa taas.

Ei negatiivisus auta asioissa joille emme voi yhtään mitään. Silloin voi korkeintaan nauraa, kuten Pekka Pouta.


MITÄ KASVATTAA VILJELYLAATIKOSSA?

9/05/2017

En todellakaan ole mikään viherpeukalo. Olen elämäni aikana valitettavasti tappanut lukemattoman määrän kasveja. Ei väliä onko kyseessä ollut helppohoitoinen huonekasvi (en muista edes niiden nimiä) vai vielä helpompi kaktus, kaikki ovat siirtyneen ajasta ikuisuuteen. Ainoastaan eroni jälkeen ostamani peikonlehti on elänyt yli neljä vuotta. Suurimmaksi osaksi ilmeisesti jollain pyhällä hengellä. Jotenkin kummasti se on aina elpynyt uudestaan ja uudestaan, vaikka tilanne on vaikuttanut monesti kovinkin kriittiseltä.

Ihailen esimerkiksi mummoni kykyä loihtia omasta isosta pihastaan vuodesta toiseen upea vehreä ja kukkiva paratiisi. Itselläni ei ole minkäänlaista tietotaitoa vastaavaan. Vaikka asunkin kaupungissa, olen aina halunnut asua siellä vähän mökkimäisesti. Niin että on kunnon virheä piha, mutta että silti ratikalla pääsee hetkessä keskustaan. Olen tosi onnellinen että asun nyt juuri niin. Onni on myös se, että joku muu pitää pihasta huolta. Saan keskittyä vain ihailemaan kukkapenkkejä ja viljelyslaatikoissa rehottavia yrttejä. Olen kyllä monena kesänä haaveillut siirtolapuutarhaelmästä, mutta tiedän, ettei siitä lopulta tulisi mitään.

Nyt minulla olisi kuitenkin mahdollisuus ottaa yksi pihamme viljelylaatikoista omaan hoitooni. Kuinka ihanan idyllinen ajatus. Aurinko, kesä ja oman kasvimaan tuoreet kasvikset. Todellisuus voisi kuitenkin olla jotain ihan muuta. Kuten laatikoillinen kuihtuneita salaatteja sekä rikkakasveja.

Nyt tarvitisinkin vähän tietävämpien apua. Olisi ihana nostaa omaa satoa pitkin kesää, mutta onko se edelliset asiat huomioonottaen totaalisen huono ajatus? Eniten kiinnostaisi kasvattaa ehkä jotain muutamaa helppoa yrttiä, salaattia ja kenties kesäkurpistaa. Miltä tämä kuulostaa?

Toiseksi, kuinka kauan kestää että satoa alkaa tulemaan? Laitanko sinne siemeniä vai taimia? Kuinka usein niitä pitää kastella? Entä pitääkö niille tehdä jotain muuta, tuholaistorjuntaa, lannoista, miten? Vinkkejä ja kokemuksia siis kaivetaan kipeästi!

PS. Kiitos todella mielenkiintoisesta keskustelusta mielipide-postauksen kommenttiosiossa lihansyönnistä. Tosi hyviä ajatuksia, yritän palata kunnolla ajan kanssa niihin ihan pian!


STRÖSSELIÄ STRÖSSELIÄ!

8/05/2017


Kaupallinen yhteistyö Törsleffsin kanssa

Leipominen voi kuulemma olla tosi hauskaa ja helppoa. En tiedä tästä mitään, sillä en itse ole yhtään leipojatyyppiä. En siis ollenkaan. Saatan noin kerran kolmessa vuodessa paistaa uunissa pannukakun, mutta sekin on jo aika erikoisluokan tapahtuma silloin. Ihailen suunnattomasti muiden leipomuksia, etenkin sellaisia joiden koristeluun on nähty selkeästi vaivaa. Kaupassa jäin ennen kaihoisasti ihastelemaan kaikkia hienoja leivontaan tarkoitteuja koristeita, kunnes kerran oivalsin, että myös kaltaiseni keittiön kauhu voi käyttää niitä omalla tavallani.

Kakkukoristeita ja strösseleitä voi nimittäin laittaa niin valmiisiin leivonnaisiin ja kakkuihin, jäätelön joukkoon ja ompas stösseileiden avulla saatu pari pikkupoikaakin syömään myös aamupuuronsa.

Kauppojen leivontahyllyihin on tullut (ja tulossa) hiljattain uutuuksia, kun Tanskalainen Törsleffs laajensi nyt Suomessakin leivontatuotteisiin ja nimenomaan niiden koristeluun. Tuotteisiin kuuluu erilaisia strösseleitä, isompia sokerikoristeita ja maku-uutteita. Koristeiden käytöllä on tosiaan vain mielikuvitus rajana ja luontaisista aromeista valmistetuilla maku-uutteilla voit maustaa myös juomia. Koristekuviot valmistetaan käsityönä Thaimaassa ja Smiley-tuotteista lahjoitetaan osa tuotoista hyväntekeväisyyteen.

Otettiin poikien kanssa koristeet mukaan kylään ja tehtiin jäätelöannokset Törsleffsin uusilla sokerikoristeilla. Lapset olivat innoissaan kun saivat tehdä juuri omannäiköisensä annokset. Oikeastaan meillä aikuisillakin oli aika hauskaa, kun päätettiin että tässä tapauksessa enemmän on enemmän. Lapset tykästyivät erityisesti hassuihin naamoihin sekä dinosaurus-stösseliin.

Olisi hauska kuulla, että mihin muuhun kuin perinteiseen kakkuun te käyttäisitte Törsleffsin tuotteita? Kommentoikaa alle ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan iso tuotepaketti. Arvonta päättyy 14.5. ja tarkemmat säännöt täällä