RÄYH!

23/08/2015

RÄYH 1RÄYH 18RÄYH 12RÄYH 17RÄYH 16RÄYH 8RÄYH 15RÄYH 14RÄYH 13RÄYH 11RÄYH 10RÄYH 9RÄYH 7RÄYH 3RÄYH 5RÄYH 4RÄYH 2

Jos synttärikutsussa lukee RÄYH! VIHREÄ ON UUSI MUSTA, ei jää paljoakaan arvailuden varaan, että millä teemalla bileet vedetään. Etenkin kun synttärisankari on ehkä suurin tietämäni Hevisaurusfani.

Pojat ovat tietysti innoissaan, sillä tämä syksy (kuten kevät oli) on yhtä kaverisynttäreiden sumaa. Oikeastaan joka viikonlopulle tuntuu olevan jonkun kaverin synttärit. Välillä useammat päällekkäin. Eikä mene enää kauaa, kun saan alkaa valmistelemaan poikien synttäreitä. Huh – siinä onkin taas urakkaa. Omat synttärinikin sattuvat tänä vuonna viikonlopulle, joten mietinkin että pitäisikö niitä pitkästä aikaa juhlistaa? Vuoden päästä suunnataan parhaan ystäväni kanssa sitten kahdestaan kolmekymppismatkalle jonnekkin lämpimään.

Lauantaina tosiaan kuitenkin juhlittiin 4-vuotiasta Valoa. Tutustuin Valon äitiin Miian jo vuosia sitten, silloisen poikaystäväni kautta. Meidän juttu on kuollut ja kuopattu myös vuosia sitten, mutta ystävyys Miian kanssa jäi onneksi elämään. Oikeastaan kuitenkin lähennyttiin paremmin vasta neljä vuotta sitten kesällä, kun molemmat tuskastelimme isojen vauvamahojemme kanssa. Siitä saakka ollaan tavattu vauvojemme kanssa – jotka eivät tosiaan enää olekkaan mitään ihan vauvoja! Ollaan oltu Valon kaikilla synttäreillä mukana ja siinä missä tuntuu hullulta, että omat lapset kasvavat, tuntuu se yhtä hullulta (ellei jopa hullummalta) myös kavereiden lasten kohdalla. Hauska nähdä sivusta millainen, ihan erilainen, persoona ystävän lapsesta on kehittynyt.

Mutta tosiaan, näiden bileiden jälkeen tajusin sen, että pian pitää alkaa miettimään poikienkin synttäreitä. Koska moelmmilla on synttäripäivä kuukauden päästä toisistaan ollaan tähän saakka vedetty yhdet yhteiset kaverisynttärit. Viime vuonna samoihin pirskeisiin kustuttiin myös sukulaiset ja kummit, joten kaikki oli (onneksi) ohi kerralla. Nyt kuitenkin pojilla alkaa olemaan paljon niitä ihan omia ja tärkeitä kavereita, joten ekan kerran nyt tosissaan mietin myös, että pitäisikö heille pitää myös ihan omat juhlat? On tässä vielä viikko-pari aikaa miettiä. MUTTA MITÄÄN TEEMAJUTTUJA (askartelua) EN KYLLÄ ALA.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

FLOW FIILIS

22/08/2015

FLOW FESTIVAL 2015 35FLOW FESTIVAL 2015 34FLOW FESTIVAL 2015 33FLOW FESTIVAL 2015 36FLOW FESTIVAL 2015 32FLOW FESTIVAL 2015 31FLOW FESTIVAL 2015 30FLOW FESTIVAL 2015 28FLOW FESTIVAL 2015 21FLOW FESTIVAL 2015 29FLOW FESTIVAL 2015 23FLOW FESTIVAL 2015 27FLOW FESTIVAL 2015 24FLOW FESTIVAL 2015 26FLOW FESTIVAL 2015 22FLOW FESTIVAL 2015 19FLOW FESTIVAL 2015 14FLOW FESTIVAL 2015 18FLOW FESTIVAL 2015 12FLOW FESTIVAL 2015 17FLOW FESTIVAL 2015 16FLOW FESTIVAL 2015 11FLOW FESTIVAL 2015 13FLOW FESTIVAL 2015 10FLOW FESTIVAL 2015 9FLOW FESTIVAL 2015 8FLOW FESTIVAL 2015 6FLOW FESTIVAL 2015 3FLOW FESTIVAL 2015 1FLOW FESTIVAL 2015 2

”Näin unta että olin Flowssa. Sitten heräsin ja masennuin”

Näin kirjoitti tänään kaverini, kun sattumalta samaan aikaan katselin näitä viime viikonlopun kuvia läpi. Täytyy sanoa, että itsellänikin oli melko samat fiilikset. Mutta niinhän se on, että kaikki kiva loppuu aikanaan. Flow vaan on niin suuremmoisen upeasti järkätty festari, ettei haittaisi jos se tulevaisuudessa kestäisi vaikka koko viikon. Niin paljon nähtävää ja koettavaa jäi tänäkin vuonna välistä. Vaikka ei sillä, etteikö kolmen päivän festarirupeaman aikana olisi nähnyt ja kokenut vaikka mitä, mutta kaikenlaista ohjelmaa, ruokatarjontaa ja viihtyisiä hengailumestoja oli enemmän kun mitä ehdittiin koluta. Tänä vuonna en juossut keikalta keikalle kello kaulassa, vaan keskityttiin enemmän fiilistelyyn ja hengailuun. Toki mahtavia keikkoja tuli nähtyä, mutta onnekseni kukaan kaveriporukastani ei myöskään jaksanut stressata jos ei ehditty eturiviin tai nähty ekoja tai vikoja biisejä. Fiilispohjalla mentiin ja fiilis oli hurjan hyvä.

Itse haen festareilta myös muuta kun niitä bändejä. Toki hyvät esiintyjät ovat vetonaula ja eikä tunnelma olisi mitään ilman niitä. Haluan kyllä ensisijaisesti käydä musiikkifestareilla, mutta muusiikin lisäksi itselleni on tärkeää että järjestelyt toimii ja visuaaliseen ilmeeseen ja palveluihin on myös panostettu. En tykkää rämpiä mudassa jossain ankealla hiekkakentällä omaa taskumattia tyhjentäen. Vaan haluan siistin ja viihtyisän ympäristön, johon on ajatuksella panostettu, sekä laadukkaat ruoka -ja juomatarjonnat. Ja kaikista parasta on tietenkin kömpiä omaan sänkyyn yöksi.

Flow ei siis pettänyt tänäkään vuonna. Oikeastaan voisi sanoa, että järjestelyiden puolesta festarit vaan paranevat vuosi vuodelta. Oikein jännityksellä odotan myös, mitä huikeita juttuja visualistitiimi keksii taas ensi vuodeksi. Nuo kaikkialla olevat jättimäiset diskopallot kyllä toivat ihan oman fiiliksensä tänä vuonna, etenkin illan hämärtyessä. Sunnuntaina istuimme varmaan useamman tunnin skeittiparkilla vain välkehteleviä valoja ihaillen ja viimeisiä tunnelmia itseemme imien. Mikä ihana päätös kesälle. Kiitos Flow 2015!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

KAKSI VIIKKOA ARKEA

21/08/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Äitiysneuvolasta saakka toitototetaan, kuinka rutiinit ovat tärkeitä lapsille. Ne tuovat elämään turvallisuutta ja pysyvyyttä. Kaikki sujuu paremmin on on tietyt ruutinit, kellonajat ja tavat asioiden tekemiseen. Mutta ovat ne rutiinit tärkeitä aikuisillekkin!

Itse olen sellainen huithaapeli ja tietynlainen taitelijaluonne, joka haluisi touhuta yöt ja nukkua päivät. Mutta koska haluan olla myös kuulainen kansalainen, tuottaa epäsäännöllinen elämänrytmini omantunnon tuskia. Kotona työskentely asettaa myös lisähaastetta. Univelkoja on ihan liian helppo paikata keskellä työpäivää, kuten tänään.

Olen pitkän lomailun jälkeen aika iloinen, että arki taas koitti. Toki minua hirvitti ajatus siitä, että nyt eskarin alakessa täytyy viedä lapset kahteen eri paikkaan aamulla – ja vielä tiettyyn aikaan! Mutta hommahan on sujunut paremmin kun hyvin. Taitaa tuo eskari jännittää minuakin siinä mielessä, että pomppaan edelleen aamuisin salamana sängystä ylös.

Syksyn tullessa myös harrastukset ovat alkaneet. Hirveää säätöähän se on yrittää ehtiä päiväkotipäivän jälkeen kotiin syömään ja siitä ajoissa tanssitunnille, mutta kyllä se siitä. Ihan niin hyvin että seuraavana on luvassa jalkapallokoulun valinta.

Arki tuo tullessaan myös sen, että viikonloppuisin sitä haluaa sitten käpertyä perheen kanssa vaan viettämään yhteistä aikaa. Tämän illan suunnitelmissa on tehdä itse pizzaa ja katsoa leffa. Meinasin myös kysyä naapureilta, josksos jollain olisi tänään vapaana vielä saunavuoroa. Toki blockfestit ja kaverin kolmikymmpisetkin kiinnostavat, mutta kesän rientojen jälkeen sitä mielummin nyt lataileekin akkuja.

Tai siis, eihän oma elämäni mitenkän kovin säännöllistä ole. Maanantain palauduin Flowsta. Eilen riekuin yömyöhään Pure Wasten näytöksessä, johon olin suunnitellut asun. Vaikka tiistaisen 18 tunnin Tallinan reissun väsymys vielä painoi päälle. Säädimme niin äitini kun poikien isän kanssa tanssikouluun viemisestä ja illan hoidoista ja lopuksi vielä kaverinikin oli meillä yötä. Mutta varmaan tämäkin on pieni aikuiseksi tulemisen merkki, kun huomaa nauttivansa niistä aikatauluista ja rutiineista. Nytkin katselen malttamattomana kelloa, että voin puolen tunnin päästä huristella pyörällä hakemaan pojat ja käydä yhdessä ruokakaupassa. Ihana arki!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

FLOW TYYLIT

19/08/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Edellisessä Flow-postauksessa vilahtelikin hiusten lisäksi toinen toistaan makeempia tyylejä ja yksityiskohtia, tässä vielä kuitenkin muutama lisää! Yleisesti oma huonio kiinnittyi siihen, ettei ihan hurjan näyttäviä ja totaalisen kreisejä asuja ollut yhtään niin paljoa mitä edellisvuosina. Sen sijaan jo jonkin aikaa pinnalla ollut Nu Lad-tyyli näkyi. Tai siis niin paljon kun se näkyä voi. Maailman taloustilanne vaikuttaa selkeästi myös muodin kehittymiseen. Veikkaisinkin nu lad suuntauksen muokkautuvan vieläkin entistä taviksempaan suuntaan. Kolmiraitaverkkarit vaihtuvat kahteen raitaan, t-paidat kulahtaneisiin mainospaitoihin, jalkineet kirpparilta ostettuihin vaelluskenkiin ja laukku Siwan muovipussiin. Saas nähdä!

Omaa silmää mielyttää hurjasti omasta nuoruudesta muistuttavat 90 -ja 2000-luvun alun tutut trendit. Alaspäin levenevät pitsihousut, napapaidat, nutturasaparot ja letit, ylhäälle kaulalle tulevat nimikorut, poskiglitteri – niin kauheita ja samalla niiiiin ihania!

Flowsta tuli otettua ihan hirveästi kuvia ja varmaan on pakko tehdä ainakin yksi fiilistelypostaus vielä itse festareista. Se oli tänäkin vuonna vaan niin u p e a. Mutta siitä enemmän sitten!

Huomenna Taiteiden Yönä kannattaa muuten suunnata Bottalle Waste Side Story-muotinäytökseen! Siellä esitelläään 40 eri suunnittelijan näkemys Pure Wasten vaatteista ja yksi näistä suunnittelijoista olen minä! Muokkasin valitsemistani vaatteista oman näköisen kokonaisuuden hyödyntämällä valokuvaprinttausta. Voin jo etukäteen sanoa, että näytöksessä tullaan näkemään huikaisevan hienoja asuja. Kannattaa siis tulla, pääsy on vapaa! TÄÄLTÄ lisää!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

ELÄMÄSTÄ PUUTTUU JOTAIN

18/08/2015

imageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimage

Pitkään on tuntunut, että se jokin puuttuu. Onhan tässä tultu oltua ilman jo aika pitkään. Kaipaan sitä että on joku jolle jutella. Joku jonka viereen käpertyä iltaisin sohvalla ja jonka päätä rapsuttaa. En halua tehdä yksin asioita vaan jakaa arkeni toisen kanssa. Käydä yhdessä lenkillä ja kävelyllä. Herätä aamulla toisen lämpöön. Haluan jonkun jolle kertoa kaikki muerheeni. Joka ymmärtää ja tukee, on aina läsnä. Jonkun joka innostuu hassuista ideoistani ja lähtee spontaniisti niihin mukaan. Olisi ihanaa tehdä kaikkea kivaa kahdestaan ja koko perheen kesken. Haluan vierelleni luotettavan kumppanin. Viimeaikoina olenkin nähnyt sellaisia pareja paljon. Nuoria ja vanhoja. Ja tuntenut kateutta. Tiedän että sellainen olisi itsellekkin mahdollista löytää. Mutta kriteerit täyttäviä on vaan niin vähän. Enkä minäkään välttämättä kaikille kelpaa. Vielä en ole kuitenkaan juurikaan tehnyt asialle mitään, mutta olen miettinyt tätä asiaa kovasti. Tiedän että se oikea on tuolla jossain. MÄ HALUAN KOIRAN !!!!!!!!!!!!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.