Lapset läksi isälleen kolmeksi päiväksi. Välillä tulee haikea olo ja ikvävä heti, mutta tänään teki mieli heittää rintsikat kattolamppuun ja pistää musa soimaan täysillä. Usein teen etukäteen miljoonoa suunnittelmia siitä että mitä kaikkea näinä laspivapaina tekisin. Mitä enemmän suunnitelmia, sitä vähemmän saan ikinä mitään aikaan.

Nyt olenkin päättänyt ottaa vähän rennommin, paljon hommia on nytkin tiedossa, mutta jos en saa kaikkea tehtyä niin sitten en. Odottelen hyvää flowta, ja jos se ei tulekkaan en pode huonoa-omaatuntoa asiasta.

Duuniprojektien ja parin taapaamisen lisäksi ohjelmassa olisi ainakin ihan jäätävä pyykki -ja tiskivuori. Tahtoisin myös nähdä kavereita, lukea, hengailla kahvilassa, katsoa yömyöhään netflixiä, syödä yliannostuksen avocado-tomaatti-ruisleipiä sekä käydä katsomassa jonkun leffan jossa saa itkeä ja nauraa silmät päästään (suosituksia?). Nyt kuitenkin jatkan Muumi-marmelaadien syömistä ja facebookissa chättäilyä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista ja Pinterestistä.

Koko viikonloppu meni pitkästä aikaa ilman yhdessäkään omassa menossa juoksemista. Juostiin sitten ympäri keskustaa lasten kanssa. Nyt kun joulu lähestyy alkaa erilaisista tapahtumista olemaan lähes runsaudenpula. Se on yksi syy miksi rakastan Helsinkiä, enkä ainakaan nyt voisi kuvitella asuvani yli 15 minuutin ratikkamatan päästä keskustasta. Vaikka suurinosa kaikenmaailman joulumyyjäisistä ja pop-up kauppojen avajaisista jääkin käymättä, on jotenkin turvallista tietää että kaikkea tätä on tarjolla jos vain haluaa mennä. On ihana soittaa vaikka äidille ja sopia treffit puolen tunnin päästä keskustaan. Törmätä ravintolasta ulos tullessaan sattumalta kavereihin ja päättää lähteä porukalla leffaan. Syödä muikkuja torilla, nauttia katutaiteesta, käydä lämmittetemässä vaatekaupassa ja kun siltä tuntuu hilpaista hetkessä lähikaupan kautta kotiin. Myönnetään että kaksi perättäistä päivää ihmetyttäneellä valoimliöllä on osuutensa tähän positiiviseen mielentilaan.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista ja Pinterestistä.

Syksyn mittaan on blogissa vilahdelleet Kauneven kauniit villatuubihuivit. Nyt olisi ehkä aika kertoa huiveista vähän enemmän, kovasti niistä on nimittäin kommenttiboxissa kyselty.

Kotimaisen Kauneven takana on länsirannikon suunnalta tuleva tekstiilisuunnittelija Tiina Taivainen. Kaikki Kauneven tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa. Maateriaaleina käytetään luonnonmukaisia ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia villoja, kuten pehmeintä mahdollista luomumerinovillaa sekä ekologista merino-alpakkaa. Kauneven mallistosta löytyy kauniita, yksinkertaisia sekä iloisen raikkaita asusteita ja vaatteitta lapsille ja aikuisille.

Kauneven neuleet ovat ihanan pehmoisia ja hyvän tuntuisia. Neule on tekniikkana ainutlaatuinen, tuotteen pinta ja muoto syntyvät yhtä aikaa. Tuotteet neulotaan mahdollisimman pitkälle yhdestä kappaleesta ja lähes lopulliseen muotoonsa. Ommeltuja saumoja on siksi minimaalisesti. Viimeistely tehdään pääosin käsin, jolloin saumat ovat ohuita ja huomaamattomia. Muotoon neulominen on työläämpää ja hitaampaa, mutta siten minimoidaan hukkamateriaalin määrä.

Valitsin meille Kauneven mallistosta nuo hyvin kauniit ja yksinkertaiset kuplatuubit, joissa on nimensä veroisesti neulottottuja kuplia. Lämmin ja pehmeä villa hylkii myös yllätäävän hyvin likaa, vaikka nämä ovat olleet koko syksyn käytössä ei niitä ole tarvinnut pestä ollekaan. Yksiväristen tuubien lisäksi mallistossa on kauniita, usempia eri värisiä kuviollisia huiveja, pipoja ja säärystimiä. Tiinalta saa myös tilattua erilaisia tuotteita toiveiden mukaan. Itse haaveilen neulehuppareista..

Kauneven tuotteita saa tällä hetkellä tilattua ainakin Etsystä sekä ostettua Helsingistä Urbanstorystä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista ja Pinterestistä.