Niille jotka eivät vielä tiedä, tänään satoi lunta. Taitaa sataa edelleen. Ja paljon. Pyrytti ehkä 1000 metriä sekunnissa. Vaakatasossa. 10 minutin kävelymatkaan meni 90 minuuttia. Lapsi nautti (toinen nukkui rattaissa) ja itseänikin välillä vähän nauratti.

Me&I arvonnan voittaja on nyt selvillä! Lähes 300 arvan joukosta löytyi yksi onnekas, -Tiina-. Voittajalle on ilmoitettu myös sähköpostilla.Kiitos paljon kaikille arvontaan osallistuneille! Eiköhän pian tule taas jotain uutta kivaa arvontaa!

Kiitos kovasti myös kaikille Marimekon pikkujouluarvontaan osallistuneille! Indieidays ilmoitta kahdelle lahjakortin voittajalle!

Me lähdetään Elviksen kanssa uhmaamaan vaakatasossa täysillä tulevaa lumipyryä. Kaapo lähti edeltä pulkan kyydissä kerhoon, oli kuulemma aikamoinen reissu. Kaikki ihan kaaoksessa, autot sutivat, tööttäilevät ja julkiset myöhässä. Meidän ikkunan alla aurattiin aamulla, siinä on nyt samankokoinen kinos kun viimevuonna lopputalvesta. Kääks! Tänään ostan myös glögiä, leivotaan ekat piparit ja kaivetaan joulukoristeet esiin!

Viime kesänä tuli eteen pinnasängyn hankinta. Siihen saakka Elvis oli nukkunut riippukeinussa tai meidän välissä. Kaapon vanhan pinnasängyn sai muutettua jatkettavaksi sängyksi, ja se oli siis hänellä edelleen käytössä. Kellarissa kyllä pölyyntyi Brion peruspinnis, mutta joka oli taas ihan hirveän iso ja ruman värinen.

Rupesin etsimään mahdollisimman edullista tai jopa ilmaista, valkoista pinnasänkyä nettikirppiksiltä ja vaihtedaan/annetaan palstoilta. Koska kellarissa odotti aivan hyvä ja toimiva sänky patjoineen, ei hyviä perusteluita uudelle sängylle, etenkään hintavalle, oikein ollut.

Toiveita uudelle sängylle oli siis valkoinen väri, pieni koko ja joku persoonallinen juttu. Omasta lapsuudesta tuttu pallo-pinnasänky, eli se retro missä parissa pinnassa on sellainen puinen pallo lapselle leluksi, siinti haaveissa. Pian huomasin että moni muukin haaveili samaisesta joten hyväkuntoisten sänkyjen hinnat menivät reippaasti kipurajani yli. Ja se kipuraja oli siis 30 euroa.

Sitten tärppäsi. Muutaman kilometrin päästä kotoamme löytyi pienikokoinen Muuramen valkoinen pinnasänky. Muutoin se oli aivan tavallinen, mutta edellinen omistaja oli liimannut siihen myyrätarroja. En ollut aluksi ihan varma tarroista, mutta muutaman päivän mietinnän jälkeen olin jo aivan ihastunut sänkyyn tarroineen ja ostin sen meille.

Muuramen vanha pinnasänky on nähnyt elämää, mutta silti edelleen hyväkuntoinen ja tukeva. Myyjä kertoi ostaneensa sen käytettynä, muistaakseni ainakin kahden lapsen perheestä. Sen jälkeen siinä ovat nukkuneet hänen kaikki neljä lastansa.

Pienen koon lisäksi sängyssä parasta on jaloissa olevat pyörät. Sänkyä on helppo liikutella tarvittaessa huoneesta toiseen sekä heijata lapsi uneen. Harmi ettei tätä enään valmisteta. Toisaalta huutiksessa näytti nyt tälläkin hetkellä olevan muutama kappale sänkyjä myynnissä.

Kaikki nuo myyräpehmot pojat ovat saaneet lahjaksi tai tuliaisiksi. Ne ovat mielestäni ihania, tosi retroja mutta sopivan hillittyjä. Lapsellisia, mutta eivät liian lällyjä.

Sitten kun tuo vielä ymmärtäisi, että kuinka kivaa tuolla sängyssä olisi nukkua. Mielummin kuin äidin vieresä ja tississä…

Aamupäivällä Helsinkiin satoi lunta. Aika säälittävän vähän, lunta näkyy lähinnä vain mukulakivien välissä, mutta kumminkin. Sää on kylmä ja viima kova. Viikonloppuna ulkoiltiin kuitenkin vielä kurassa ja plussakelissä.

En ole suuri kuravaatteiden ystävä, mutta joskus jonkun meidänkin jengistä saattaa sellaisessa nähdä. Viimeisimpänä siis Elvis.

Välikausihaalari on jäänyt pieneksi, eikä talvihaalaria viitsi pukea kurasäähän, kaikki muut ulkovaatteet ovatkin villaa niin vaihtoehtoja ei juurikaan jää. Kurikset kevyttopan ja villahaarain kanssa osoittautuivatkin aika mainioksi yhdistelmäksi. Eikä lapsikaan tuntunut hiostuneen kumiasuunsa.

Mainioiksi nuo kurahousut osoittautuivat ensinnäkin sen takia, ettei Elvis juurikaan pysy pystyssä vielä ulkona. Tuollakin ulkoilukerralla hän oikeastaan makasi maassa kokoajan, konttasi vesilätäköltä toiselle ja siinä välissä pyöri hiekassa ja mudassa. Kun lähdön aika koitti kurahousut vain pois jalasta ja poika rattaisiin lämpöpussiin. Kätevää.

Kivaa noissa kuravaatteissa on myös värit. Ne ovat kirkkaita, ihania ja ne saa helposti puhtaiksi. Kuravaatteet ovat edullisia, käytettynä niitä löytyy paljon vielä edullisempaan hintaan, siksi niitä raaskii ostaa jopa parit eri väriset ihan vain vaihtelun vuoksi.

Meillä ei kylläkään löydy noiden keltaisen kurahousujen lisäksi kuin pari kippiseltä ostettua sadetakkia (ihanien värien takia ostettu) sekä kurahanskat. Mutta tästä positiivisesta kuravaatekokemuksesta oppineena ehkä keväällä puen lapsiani useamminkin näihin, monen mielestä aivan liian hirveisiin ja hiostaviin, kura-asuihin. Sitä ennen paljon lunta, pulkkamäkeä, lumiukkoja -ja enkeleitä. Tulisipa lisää lunta pian!

Kirjoittelin aiemmin lasten vaiheista, ja tunnustettakoon että minullakin meneillään tällä hetkellä eräs kausi. Nimittäin talviuni.

Olen aina ollut kova nukkumaan ja pystynkin helposti nukkumaan yhtämittaa 12 – tai jopa 14 tuntia. Olen useammankin kerran nukkunut jopa vuorokauden ympäri. Pystyn nukahtamaan lähes minne tahansa enkä välttämättä herää kovin helposti. Aamuisin ylösnouseminen on ollut aina enemmän tai vähemmän tuskallisen vaikeaa. Alle kymmenen tunnin yöunet ovat mielestäni liian lyhyet.

Viime kuukausina (tai vuosina) yöunet ovat usein jääneet melko lyhyiksi ja sitäkin enemmän katkonaisiksi. Ja se näkyy naaman lisäksi aika monessa muussakin jutussa. Yleisenä ärtymyksenä, hajamielisyytenä, kiinnostuksen puutteena ja tietenkin väsymyksenä.

Lisääntynyt pimeys ja harmaus ovat yhdessä väsymyksen kanssa aiheuttanut sen, että viime päivinä en ole voinut muuta kuin nukkua. Silmät eivät yksinkertaisesti pysy auki. Öisin on tullut heräiltyä, mutta aamulla olen voinut onneksi ottaa sen takaisin. Parhaimmassa tapauksessa olen nukkunut muutaman tunnin heräämisen jälkeen ensimmäiset tunnin-parin tirsat ja myöhemmin iltapäivällä toiset. Näiden välillä haahuilen yöpaidassa silmät puoliummessa. Illalla, kun normaalit ihmiset menisivät nukkumaan, minä olen pirteimmilläni ja valvon. Ja kierre on valmis. Lisätään tähän vielä minimaalinen ulkoilu ja sitäkin vähäisempi liikunta. Mitä enemmän nukun sitä väsyneempi olen.

Huomisesta alkaen etelään on luvattu lunta. Se taas tarkoittaa enemmän valoa ja kivempia ulkoilusäitä. Ja se taas tarkoittaa sitä, että pystyn toivottavasti heräämän tästä koomastani. Ainakin tänään melkein koko päivä liikkeessä ja metsässä vietetty päivä tuntui antavan paljon energiaa. Ja ihan ilman päiväunia.