Mitäs tykkäsitte näistä muunneltavista lastenhuoneen kalusteista?

Ne kaikki ovat Virolaisen 1992 perustetun Suwemin valmistamia. Suwem on yksi Viron suurimmista yrityksistä, joka suunnittelee, valmistaa ja myy massiivimännystä valmistettuja lastenhuoneen huonekaluja sekä huonekaluja lastentarhoille ja majoitusyrityksille. Tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa kaapit, lipastot, kirjoitus -ja hoitopydät, erikorkuiset sängyt, kerrossängyt, patjat, lasten pöydät, tuolit, hyllyt, puulelut sekä tekstiilituotteet.

Minulta kysyttiin tahtoisinko tehdä yhteistyötä Suwemin kanssa. Yritys oli minulle valmiiksi tuttu, sillä olen miettinyt kerrossängykyä joko heiltä tai Ava Roomilta. Kun tämä yhteistyökysly tuli oli valinta selvä.

Enkä minä pelkästään tämän sängyn takia yhteistyöhön lähtenyt mukaan. Suwemin tuotteet vaikuttavat ihan oikeasti tosi tosi hyviltä ja pitkäikäisiltä. Ne valmistetaan Etelä-Virolaisesta massiivimännystä ja kaikki lakkaukset ja maalaukset tehdään vesiliukoisilla, turvallisllisilla ja ymäristöystävällisillä tuotteilla. Lujan tekonsa puolesta ne kestävät hyvin aikaa, mutta niitä voi myös jatkaa jolloin ne kasvavat yhdessä lapsen kanssa.

Kalusteita löytyy useassa mallissa joihin saa valittua vielä haluamansa värin 20 värisävyn joukosta. Sänkyihin saa myös erilaisia katoksia, mökkejä, tunneleita, torneja, likumäkiä sekä kuvioleikattuja erikoisturvalaitoja. Kätevää.

Meille on tulossa mallistosta pieni Liisa kerrossänky. Palvelu oli erinomaista ja tilaus helppoa. Sänky on valmiina varastolla joten sen pitäisi tulla pian. Tuotteet kuljetetetaan suoraan kotiin ja toimitusmaksu on aina 25 euroa. Palailen tähän sänkyasiaan heti kun se saapuu. En malta odottaa!

Kannattaa käydä tutustumassa Suwemin tuotevalikoimaan. Ja jos mielessä on ollut vaikka sängyn tai pikkupöydän hankkiminen nyt on siihen loistava hetki. Suwem tahtoo nimittäin antaa kaikille lukijoilleni -10% alennuksen tuotteistaan!

Tästä päivästä alkaen kahden viikon ajan teillä on siis mahdollisuus Suwem.fi verkkokaupasta ostamiinne tuotteisiin 10 prosentin alennus. Alennuskoodit ovat henkilökohtaisia ja alennuksen saa rekisteröitymällä verkkokauppaan ja lähettämällä sen jälkeen viestin tilaus@suwem.fi viestin, jossa mainitaan Mami go go – alennuksesta. Saatte paluuviestinä alennuskoodin joka syötetään tilaukseen kassavaiheessa jolloin se aktivoituu. Alennuskoodin voi käyttää vain kerran.

Minttu

Meitä haastateltiin hiljattain Kaksplus-lehteen. Juttu liittyi vanhempien parisuhteeseen ja yhtenä kysymyksenä oli että mikä toisessa on rakastettavaa? Se on asia jota ainakaan itse ole viimeaikoina hektisessä lapsiperhearjessa tullut paljoakaan edes ajatelleeksi. Se toinen on tuossa ja rakastan sitä, mutta miksi?

Mikä siinä toisessa sitten on rakastettavaa? No rehellisesti ihan kaikki. Vaikka ärsytyksen aiheitakin löytyy niin ne kuuluvat pakettiin, ovat osa sitä toista ja sen vuoksi myös rakastettavia piireteitä. Mielestäni kysymys on sellainen jota kaikkien tulisi aina välillä miettiä. Muistuttaa mieleen ne puolison ihanimmat piirteet, ne mihin silloin aikoinaan ihastui sekä ne joihin on vuosien varrella tutustunut.

Parisuhde on ainakin meillä lastensaannin jälleen ollut todella koetuksilla. Itse olen ollut tosi kiinni lapsissa, antanut heille kaikkeni ja jättänyt sen toisen hyvin vähälle huomiolle. Yhteistä aikuisten aikaa on ollut todella vähän. Kun aikaa sitten joskus on haluan usein olla itsekseni tai molemmat olemme niin väyneitä ettemme jaksa tehdä yhtään mitään. Väläillä sekin tosin on ihan mukavaa, mutta pidemmän päälle ei tee kovin hyvää parisuhteelle.

Kun kinastelua, tiuskimista ja kurttuisia naamoja alkaa olla enemmän kuin kauniita sanoja, hellää huomiomista tai viihtyisää yhdessä oleskelua, on selvää että jotain kannattaisi tehdä ennen kuin on liian myöhäistä. Siksi on hyvä välillä herätellä itseään ja miettiä miksi haluaa toisen kanssa olla, miksi silloin aikoinaan toiseen rakastui ja halusi lapsia. Yrittää olla välillä muutakin kuin äiti.

Me kaksi olemme tunteneet kohta 15 vuotta. Yhdessä pian 5 vuotta. Ihanaa on ollut, mutta välillä myös tosi rankkaa. Olen laiminlyönyt toista, olettanut että se jaksaa roikkua matkassa kun minä annan kaiken huomioni vain lapsille. Onneksi se kuitenkin on. Lastensa toiseen vanhempaan säilyy varmasti aina side, tapahtui mitä tahansa. Mutta tahdon enemmän. Haluan että minulla on se toinen vielä kun olen vanha ja ryppyinen ja lapset ovat muuttaneet kotoa pois. Me kaksi sovitaan ja kuulutaan yhteen. Luulen että monilla pienten lasten vanhemmilla on ajoittain vähän rankkaa eikä sitä toista aina muista ihan huomioida itsenään, ihmisenä jolla silläkin on tunteet ja tarpeet. Onko näin? Ja mikä siinä sinun toisessa on rakastettaavaa?

Kaksplus uudistuu ja kesäkuun numerossa alkaa uusi juttusarja minä sydän sinä. Joka numerossa haastatellaan tavallisia vanhempia. Ekana ollaan me kaksi. Äiti ja isi. Minttu ja Lasse.


Minttu

Seitsemänkuukauttavanha. Huh huh. Koen haikeutta, sillä niin nopeasti nämä päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet menevät eteenpäin. Tästä Elviksen vauva-ajasta on ollut jotenkin helpompi nauttia. Ei ole mikään kiire. Se nukkuu edelleen vauvakopassa, syö pääosin tissimaitoa ja ihan vanhingossa hiljattain huomasin että sehän osaa ryömiä jo ihan kunnolla.

Ryömimisen lisäksi Elvis pääsee muuamia askeleita eteenpäin myös kontaten. Karhukävely alkaa myös sujua. Isoveljen kanssa leikit ovat kokoajan parempia ja pojat viihtyvät hyvin keskenään. Kiinteät eivät edelleenkään oikein maistu. Niin ja se oppi taputtamaan. Ompa se muutaman kerran sanonut ihan selvästi myös ”äiti”. On, ihan varmasti on!

SYDÄN.

Tämä äiti lähtee nyt tyttöjen kanssa merelle seilaamaan ja palailen tänne varmaankin vasta viikonlopun jälkeen.
Joten oikein kivaa viikonloppua, siivouspäivää sekä äitienpäivää!

Minttu

Kuten viime postauksessa ohimennen mainitsinkin, olin eilen kaupungilla yksin. Ilman lapsia, vain minä ja minun tarpeeni. Eli jotain kivaa välillä itsellenikin, eikä aina vaan lapsille tai kotiin. Eikä tälläkertaa edes ostelu ollut se pääpointti, halusin vain hetkeksi rauhassa keskustaan pyörähtämään ja katsoa mitä kaikkea siellä on.

Yllättävän paljon kivaa löytikin. Kai se aina menee niin, kun ei mitään tiettyä etsi löytää vaikka mitä. En käynyt edes kuin muutamassa vaatekaupassa.

Ensimmäiseksi suuntasin Seppälään, uuden kivan vauvamalliston ja lukioiden suositusten innoittamana. Seppälä on liike johon minulla ei ole vuosikausiin ollut mitään asiaa. Ei siellä nytkään ollut mitään minulle, mutta päätin kuitenkin katsastaa vielä liikkeen yläkerran. Ja alusvaateosastolta löysinkin kaikkea söpöä. Tosi värikästä, pehmoista ja hauskaa. Tosi positiivista oli myös se, että mallistosta löytyi tällaiselle megatissille rintsikoita myös muissakin väreissä kuin mustassa, valkoisessa ja puuterinvärisinä. Neonpinkki ja turkoosi ovat paljon kivempia! Pehmoinen trikooaamutakki ja yöpaita olisivat vaikka kivoja äitinpävälahjoja. (vink vink) Sain itseasiaasa viime jouluna lahjaksi Seppälän vaahtokarkinvärisen ison flanelliyöpaidan ja se on ihan lempparini, mutta kesää kohden vähän liian kuuma jo.

Monki on liike josta tykkään, persoonallsia vaatteita (vaikka joka toisella kadulla tuleekin välillä vastaan) ja edulliset hinnat. Harmillisen usein vain viimeistään sovituskopissa selviää ettei yksikään itselleni ajattelluista vaatteista istu. Nyt oli toisin, löysin ihan hirveästi kaikkea ihanaa kesäksi. Melkein iski sellainen kauhea ahneus, että ihan pakkosaadanääjanääjanääjanäänjanääkolmessaeriväsrissäjatääkin.

Olisin voinut pyöriä rauhallisessa keskustassa vaikka koko aamupäivän, mutta tiesin että kotona kohta jo minua kaivattaisiin joten poikkesin vielä One Way:in. Se on hyvä liike, sillä yhdestä paikasta löytyy monta lempimerkkiäni. Siellä oli myös sesonkiale, paljon tuotteita -40%. Legginssejä lukuunottamatta kaikki muut ostokseni tein sieltä:

Tänä aamuna oli tarkoitus lähteä katsastamaan Polarn O. Pyretin uusi Itiksen liike ja sen jälkeen Ikeaan saranaostoksille. Molemmat kuitenkin jäivät sillä kaikenlaista muuta homma on jostain syystä nyt ihan hirveästi! Mietin vielä alkuillasta joskus lähtisin kauppojen yöhön. Mutta ääh. Jäätelöä ja True Blood, siitä on mun torstai-ilta tehty.

Mitäs muut ovat shoppaileet viimeaikoina itselleen? Ei siis lapsille. Ja onko muilla sama, kun jotain tiettyä etsii, ei sitä löydy millään. Mutta kun muuten vaan menee kauppoihin pyörimään voisi ostaa vaikka puolet koko liikkeesta?

Tai no, en mä iiiihan ilman syytä tahtonut istelleni jotain uutta vaattetta. Lähden nimittäin huomenna 24 tunnin bileristeilylle!! IIIIk, apua! Ja siinnehän tietysti olisi kiva laittaa jotain puhdasta, virttymätöntä ja jotain jossa ei voisi imettää!

Nyt sitä jäätelöä…

Minttu

Muutaman muun bloggarin lisäksi minua pyydettiin mukaan agentiksi Invaliidiliiton ja sen yhteistyökumppaneiden kanssa järjetettyyn toiminnalliseen Helppo liikkua? – kampanjaan. Otin tehtävän mielelläni vastaan sillä kampanjassa esiin nostetut kysymykset ja ajatukset ovat myös useasti mielessäni.

Kampanjan tavoitteena on siis koota ylös paikkoja joissa on helppo tai vaikea liikkua vaikka lastenvaunujen, pyörätuolin, korkokenkien tai suurten kantamusten kanssa. Se antaa aihetta ajatteluun toivottavasti ihan kaikille. Kampanjan tarkoituksena on tehdä jokaisen elämä askel askeleelta helpompi ja sujuvampi. Olipa se sitten julkisissa kulkuvälineissä, kaupassa, kadulla tai kotona. Helpoista paikoista jaetaan kiitosta ja hankalille paikoille yritetään keksiä jotain yhdessä. Sillä asioita voi laittaa kuntoon varsinkin jos mahdollisimman moni on mukana siinä työssä. Hyödymme kaikki siitä että elämä on esteetöntä.

Jo ennen lasten saamista olen useasti miettinyt vaikka ravintolassa tai ratikassa miten pyörätuolilla kulkeva ylipäätään pääsisi paikkaan sisään tai siellä liikkumaan. Tuulikaapeissa jossa on ritilalattia olen miettinyt miten korkokenkien kanssa siitä voi kävellä. Rappusia, esteitä, ahtaita paikkoija, raskaita ovia, kapeita käytäviä.. Niitä tulee kaupungilla liikkuen vastaan kokoajan. Miten tämänpäiväinen shoppailureissu olisikaan sujunut jos kulkisinkin pyörätuolilla tai vaikka kainalosauvojen kanssa?

Nyt kohta kolme vuotta vaunujen kanssa liikkuneena tunnen keskustan joka ikisen liuskan ja hissin. Tiedän mistä kannattaa tai pitää mennä jos johinkin haluaa päästä tai pääseekö sinne ylipäätään. Kokemusta on karttunut sekä kapeilla että eritysen leveiden rattaiden kanssa menemisestä. Aluksi se oli haastavaa. Aina oli etsittävä se hissi tai liuska tai kierrettävä jotain ihan toista kautta. Joskus vaunut on jätettävä kokonaan ulkopuolelle. Tai kiertotielle onkin parkeerattu auto tai siihen on ilmestynyt rakennustyömaa.

Näitä paikkoja ja tilanteita tulen nyt helppo liikkua-agenttina kirjaamaan kartalle sekä kampanjan Facebook sivulle. Vaikeille tai ärsyttäväille paikoille voidaan toivon mukaan tehdä parannuksia ja paikat joissa liikkumisasiat ovat jo hyvin saavat kiitosta. Liike tai palvelu voi myös hakea virallista Helppo liikkua tunnusta. Tulen kirjoittamaan aiheesta uudelleen vielä täällä blogin puolella, juttuja kyllä riittää pelkästään julkisilla kahden lapsen kanssa kulkevalta kaupunkilaiselta!

Haastankin nyt teidät kaikki ajattelemaan näitä asoita sekä kirjaamaan havantojanne kampanjan sivuille, kartalle tai facebookkiin! Tottakai myös tänne blogiin voi kirjoittaa ajatuksiaan ja huomioitaan.
Näin äitienpäivän alla kampanja keskittyy eritysesti äitien ja ruuhkavuosiaan elävien naisten kokemuksiin. Kerro siis pääsitkö sisään kivaan kauppaan, oliko sinne portaat, automaattiovi, löytyikö lastenhoitohuonetta, miten siellä pystyi liikkumaan, mahduitko hissiin. Voit myös miettiä miten liikkuminen sujuisi joltain muulta. Mite itsellesi tuttu, yleinsä sujuva shoppailu/leffakäynti/työmatka sujuisi vaikka pyörätuolilla tai yksin liikkuvan lapsen näkökulmasta. Toivottavasti moni lähtee mukaan!

Minttu