HYVÄN OLON NOPEA & HELPPO KASVISWOK

22/12/2021

Toteutettu kaupallisessa yhteistyössä HETKI kanssa

Varmaankin monelle teistä, kuten itsellenikin, ovat tuttuja kaupan hyllyiltä löytyvät kotimaisen Hetki-tuoteperheen erilaiset salaatit. Tiesitkö, että sarjaan kuuluu myös laaja valikoima tuoreita wokmixejä, eli erilaisia wokkivihannes-sekoituksia pusseissa. Niistä saa hetkessä loihdittua hyvää tekeviä ja helppoja ruokia.

Siis ihan oikeasti niin helppoja, että meidän kolmevuotias teki lähes kokonaan itse meille lounaaksi tämän rapean tofu-nuudeliwokin. Kaikki työvaiheet pääset katsomaan videon muodossa Instagram storystäni. Ruoasta tuli niin hyvää, että laitan sen ohjeen myös tämän postauksen loppuun!

Me olemme maistaneet Hetki wokmixeistä kolme eri tuotetta, kaikissa niissä yhdistyy tuoreus ja laadukkaat, maistuvat & kotimaiset raaka-aineet. Wokmixit sisältävät valmiiksi pestyjä ja pilkottuja kasviksia, kuten lehtikaalia, punakaalia, porkkanaa, purjoa, tatsoita, paprikaa – eri pusseissa on eri mixit. Pusseja on myös muutamaa eri kokoa, mikä on minusta kiva ja fiksu ajatus ruokahävikin kannalta. Ja jos ei millään keksi, mitä tänään syötäisiin, pussin takaa löytyy myös resepti!

Helppoa ja nopeaa ruoanlaitosta tekee tosiaan se, ettei mitään tarvitse pestä, kuoria tai pilkkoa. Pussi vain pannulle tai vaikka sellaisenaan salaatin joukkoon, niin ruoka on jo melkein valmis. Tuoreet vihannekset pysyvät pannullakin paistamisen jälkeen ihanan rapsakoina, toisin kun vaikka pakasteet. Näiden pussien avulla on helppo lisätä kasvisten syömistä ja sen myötä parantaa omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.

Nopea tofu-nuudeliwok (4 isoa annosta)

1 pussi Hetki Värikäs wokmix (sis porkkana, punakaali, purjosipuli, lehtikaali, tatsoi)
1 paketti marinoitua tofua
200 g lasi/riisinuudelia
Korianteria

Paras wokkikastike

3 rkl seesaminsiemeniä
3 rkl limen mehua
4 rkl soijakastiketta
3 rkl riisiviinietikkaa
1 tl siirappia

1. Halkaise tofu ja kuivaa se hyvin painelemalla talouspaperilla 2. Pilko tofu kuutioiksi ja paista öljyssä kuumalla pannulla rapeaksi 3. Tee wokkikastike sekoittamalla kaikki ainekset yhteen pieneen kulhoon 4. Keitä nuudeli ohjeen mukaan 5. Heitä wokvihannespussin sisältö pannulle tofujen kanssa ja paista hetki 6. Halutessasi pyöräytä nuudelit pannulla mukana tai kasaa erikseen lautaselle annokseksi 7. Lisää päälle kastiketta ja korianteria.

Vinkki! Sama ruoka toimii tosi hyvin myös salaattina, tällöin anna nuudeleiden jäähtyä hetki kylmän veden alla ja lisää joukkoon haluamaasi salattia, pinaattia ja kurkkua! Loistava ateria-idea nyt joulun kiireiden keskelle. Tästä pääset vielä tutustumaan kaikkiin Hetki -tuotesarjan tuoreisiin tuotteisiin.


TESTISSÄ VEGME + VEGAANISET TACOT

26/01/2020

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarket & Indieplace kanssa

Minusta on ollut ihana huomata, miten kauppojen valikoimiin tulee jatkuvasti uusia kasvisvaihtoehtoja ja kasviperäisiä tuotteita. Proteiinihyllyn kasviperäisten tuotteiden kasvuun olen kiinnittänyt jo jonkin aikaa sitten huomiota ja ne tuntuvat vain valtaavaan kokoajan entistä enemmän tilaa.

Omalla kauppareissulla tulee harvemmin kuljettua eineshyllyn kautta, mutta joskus sieltäkin tulee napattua jotain nopeaa ja helpposti lämmitettävää välipalaa lasten harrastuspäiville. Nyt kuitenkin kävin lähi K-Supermarkettimme valmisruokahyllyn oikein ajatuksella läpi ja hymy nousi huulilleni. Valmiita kasvis -että täysin vegaanisia ateriakokonaisuuksia oli siellä ihan todella paljon. Niin tutuilta vanhoilta merkeiltä, että ihan pelkästään kasvipohjaiseen ruokaan panostavilta uutuuksilta.

Yksi näistä uusista tuttavuuksista on VegMe, joita saa vain K-ruokakaupoista. VegMe-sarjaan kuuluu erilaisia poikkeuksellisen maistuvia kasviproteiineja että valmisruokia ja -kastikkeita. VegMen tuotekehityksen taustalla onkin ajatus muuttaa ihmisten mielipiteitä kasvisruoasta ja tarjota herkullisia ja maukkaita vegaanisia proteiinivaihtoehtoja ruokapöytään – ihan kaikille.

Ei ole enää mitenkään erikoista, että myös sekasyöjät vaihtavat osan käyttämästään proteiinista kasviperäisiin tuotteisiin – ja sehän on aivan mahtavaa! Hienoa, että uusia, helppokäyttöisiä ja hyvän makuisia sekä koostumukseltaan erilaisia tuotteita löytyy pikkuhiljaa ihan pienimmistäkin lähikaupoista.

VegMe-kasviproteiineihin kuuluu rouhe, palat sekä pikkupullat, valmiista vegaanisista VegMe-aterioista löytyy pullat&muussi, tikka masala sekä thaipannu. Näiden lisäksi sarjaan kuuluu erilaisia kastikkeita. Tuotteet valmistetaan soijaproteiinista ihan erityisellä menetelmällä, jossa kasviproteiini maustetaan savustetun veden ja savustetun luomurypsiöljyn avulla. Prosessin ansiosta tuotteet saavat mehukkaan ja lihamaisen rakenteen. VegMen soija on vastuullisesti tuotettua ja peräisin valvotuilta tiloilta Euroopasta, joten tuotteiden koko toimitusketju tunnetaan viljelmille asti.

Me olemme maistaneet uutuuksista nyt sekä VegMe-pikkupullia että rustiikkisia paloja – jauhisrouhe myytiin kaupastamme heti loppuun. Nuo pikkupullat ovat ihan superhelppoja vaikkapa pastakastikkeeseen. Ne ovat maistuvia, pehmeitä ja todella mehukkaita. Meillä taapero syö niitä ihan sellaisenaan lämmitettynä.

Vegan bitesit eli rustiikkiset palat ovat myös todella ”lihaisia” ja maukkaita. Uskon että näistä tulee monen muunkin suosikki! Paloilla voi korvata lihaa ja broileria erilaisissa kastikkeissa ja padoissa, mutta maistuvat ne kylmänäkin vaikka salaatissa. Palat säilyvät sisältä ihanan mehukkaina vaikka niitä paistaisikin pannulla pitkään, koostumus muistuttaa mielestäni paljon kanaa.

Tällä kertaa me laitoimme rustiikkipaloja tacojen väliin. Meillä tulee syötyä tacoja aika usein. Ne ovat niin meidän aikuisten kun lastenkin mieleen, kun jokainen voi laittaa juuri niitä omia lempitäytteitään. Kuitenkin pitkään aina saman kaavan ja täytteiden mukaan mennessä alkoi tuntumaan, että kaipaamme jo vähän vaihtelua. K-Supermarketin sivuilta löytyikin aivan ihana, vähän erilainen resepti vegaanisiin tacoihin.

Tässä todella helpossa ja nopeassa ohjeessa VegMe-palat paistetaan pannulla chilin kanssa ja tehdään teryaki-kastikkeesta, limestä, soijasta ja seesaminsiemenistä sille ihana kastike. Reseptissä käytettävän punakaalin rapeus yhdistettynä pehmeään avocadoon teki tästä yhden tämän hetken lemppariruoistani. Ja lapsetkin tykkäsivät, etenkin juuri noista paloista, vaikkakin ohjeella aika tulisia olivatkin. Alkuperäinen resepti löytyy siis täältä

Lisää muita nopeita arkireseptejä löytyy K-Supermarketin sivuilta. Oletteko jo ehtineet tutustua uusiin VegMe-tuotteisiin? 


MIKSI MEILLÄ EI JUODA MAITOA

3/10/2019

Minulla on ollut tämä postaus luonnoksissa jo hyvän aikaa. Maidon juonti jakaa mielipiteitä ja siihen liittyy myös paljon tunteita, onhan maito kuulunut vahvasti meidän Suomalaisten ruokajuomaksi jo vuosikausia. Siksi myös siitä kirjoittaminen julkisesti vähän hirvittää.

Viime vuosina maidon juontia ja sen terveyshyötyjä ollaan katsasteltu myös entistä kriittisemmin – mikä on omasta mielestäni hyvä. Nämä keskustelut ja tutkimukset ovat myös avanneet omia silmiäni, ja siksi meillä ei ole kotona tarjottu maitoa ruokajuomana enää moneen vuoteen.

Ketään sen enempää syyllistämättä tai valintoja arvostelematta, kerron siis vain miksi meillä ei enää juoda maitoa. En kuitenkaan lähde hurskastelemaan, sillä muut maitotuotteet kuten juustot ja voi kuuluvat edelleen osana ruokavalioomme. Osittain tämän jutun kirjoittaminen myös pistää pohtimaan omia kulutusvalintoja entistä kriittisemmin. En siis paasaa tai syyllistä, vaan esitän muutaman oman huomion – enkä edes sano, että esimerkiksi muu perheeni olisi kanssani täysin samaa mieltä.

Maitoon ja maidontuotantoon liittyy monia ongelmia eettisyydestä ympäristövaikutuksiin sekä terveyteen. Äidinmaito on välttämätöntä imeväisikäiselle vauvalle, mutta ihminen ei myöhemmin tarvitse toisen nisäkkään maitoa ravinnokseen. On myös huomattu, että suurimalle osalle maailman ihmisistä kehittyy lapsuuden jälkeen laktoosi-intoleranssi, eli keho ei enää pysty pilkkomaan maidon sokeria. Tämäkin mielestäni kertoo aika konkreettisesti sen, ettei nisäkkään maito kuulu aikuisen ruokavalioon.

Maidon terveyshyödyiksi sanotaan olevan kalsium sekä D-vitaamiini. Kuitenkin paljon ja hyvin imeytyvää kalsiumia saa myös monesta muustakin, kuten vihreistä vihanneksista, manteleista, tofusta tai vaikkapa merilevästä. Maidossa ei ole luontaisesti juurikaan D-vitamiinia, vaan se on lisätty siihen muun prosessoinnin yhteydessä. Yhtä hyvin D-vitamiininsa voi popsia siis purkista.

Suomessa juodaan huomattavasti eniten maitoa koko maailmassa. Maito on osa kansallista identiteettiämme ja se taas on markkinoinnin ja maitopropagandan tulos. Kaikki varmasti muistavat koulujen ja ruokaloiden käytävillä olevat maitomainokset? Niitä näkee edelleen ja mainokset liittyvät koulumaitotukeen. Tuen saaminen edellyttää, että koulut ja päiväkodit ripustavat koulumaitojulisteen näkyvälle paikalle. Tällöin koulut voivat ostaa maitotuotteita alennuksella, ja erotus maksetaan suoraan toimittajalle. Ja lapset oppivat pienestä pitäen siihen, että maitoa kuuluu juoda.

Suuresta maidonkulutuksesta huolimatta Suomalaiset kärsivät kuitenkin eniten myös osteoporoosista – vaikka maidon sanotaakin vahvistan luustoa. Miksi? Tämä on ehkäpä (sekä Suomessa myös vallitsevan suuren laktoosi-intorelanssisten määrän lisäksi) kiistellyin aihe. Monesti olen kuullut sanottavan, ettei tutkimuksia kuitenkaan aiheesta ole, oman googlailuni mukaan taas on – mutta hyvin ristiriitaista.

Ei käy kieltäminen, etteikö maidossa kalsiumia olisi. Luin kuitenkin useasta paikasta myös seuraavaa: Maidon sisältämät proteiinit happamoittavat pitkällä aikavälillä elimistöä, josta taas seuraa kivennäisaineiden, kuten kalsiumin vähenemistä kehossa (?). Lisäksi noin joka neljäs Suomalainen kärsii laktoosi-intoleransissta – osa tietämättään. Tällöin maitotuotteiden (laktoosin) nauttiminen vahingoittaa suoliston terveyttä ja ärsyttää sitä – jos suoli menee huonoon kuntoon tai tulehtuu, huonontaa se ravintoaineiden (kuten kalsiumin) imeytymistä.

Itse olen näistä väitteistä itse aika ristiriitaisin mielin, sillä ensinnäkään en pysty arvioimaan näiden löytämieni lähteiden varmuutta täysin. Siitäkin huolimatta koen, että maidon eettinen puoli ja ympäristöhaitat ovat niin suuria, että jätän maidon litkimisen mieluiten vasikoille – joille se kuuluukin. Ihminen pärjää oikein hyvin ilmankin, oli maidosta terveyshaittaa/hyötyä tai ei.

Itse olen kuitenkin aikanaan huomannut nimenomaan maidon juomisen lisäävän niin itselläni kun lapsillanikin limaisuutta. Useampi lääkäri on myös neuvonut lopettamaan maitotuotteiden, etenkin maidon juonnin eritysesti silloin kun lapsi sairastaa. Niin tehdessäni huomasin maidon juonnin pitävän esikoisen kohdalla korvatulehduskierrettä ainakin osittain yllä ja lopettaminen taas tuntui lyhentävän myös flunssan kestoa ja vähentävän ylipäätään sairastamista. Tämä on siis myös yksi syy perheemme maidon juomisen loppumiseen. Kuten monessa muussakin, tässäkin lima-asiassa tutkimukset ovat puolesta ja vastaan – ja kerronkin vain asiasta oman kokemuksen kautta.

Sitten ne eettiset ongelmat. Kuten sanottu, en itsekään ole pyhimys, mutta koen että maitotuotteiden vähentäminen on askel parempaan suuntaan. Maitotuotanto pitää kokoajan yllä myös lihatuotantoa ja 90 prosenttia naudanlihasta tulee maitotiloilta. Lehmä lypsää maitoa vain, jos se pidetään jatkuvasti poikimassa. Lypsylehmät laitetaan poikimaan noin kerran vuodessa ja ne elävät keskimääräisesti noin viisi vuotta – lehmän luonnollinen elinikä on noin 20 vuotta.

Lypsylehmät eivät yleensä saa hoitaa omia jälkeläisiään, vaan emo ja vasikka erotetaan viimeistään pari vuorokautta poikimisen jälkeen. Sekä emä että vasikka kärsivät erottamisesta. Emällä on synnytyksen jälkeen voimakas tarve hoitaa vasikkaansa ja vasikalla puolestaan tarve imeä emäänsä ja olla sen seurassa. Tämä vain jotta ihminen voisi juoda hänelle kuulumatonta lehmänmaitoa. Itse äitinä tämä kolahtaa jonnekkin syvälle.

Ilmastokatastrofin ollessa käsillä ihan oikeasti nyt, on myös syytä miettiä radikaaleja keinoja sellaiselle pikkujutulle, kuten maapallomme elinkelpoisena säilymiselle. Eläinperäisistä tuotteista luopuminen on yksi iso ja tehokas askel. Tuotetusta eläinperäisestä ravinnosta naudanliha sekä maitotuotteet kuormittavat ilmastoa eniten. Meidän Suomalaisten kannattaisi kasviperäisiä tuotteita valitessamme suosia (kotimaisia) kaurapohjaisia tuotteita, sillä niiden tuottaminen tapahtuu lähellä.

Meidän lapsilta ei ole maidon juomista kielletty, mutta kotiin sen ostaminen tosiaan loppui jo useampi vuosi sitten. Olen kyllä aikoinaan ihan suoraan sanonut lapsille, että toivoisin heidän juovan mielummin koulussa vettä ja ollaan näistä maidon eri ongelmista juteltu monesti yhdessä. Maidonjuontia koulussa tai kaverilla ei siis ole kielletty tai siitä toruta, mutta pikkuhiljaa myös lapset ovat siirtyneet kokonaan veden juomiseen. Joskus harvoin kotona he pyytävät juomaksi kauramaitoa.

Myös itse vaihdoin tuolloin kahvimaidon kauramaitoon. Aluksi se vaati pientä totuttelua ja jonkin aikaa join itseasiassa kahvini ihan mustana. Nykyään olen niin tottunut ja tykästynyt kauramaidon makuun kahvissani, että lehmänmaito ei maistu ollekaan ja tuntuu suussa jopa ikävältä. Moni muu, kuten isäni, sanoo samaa. Olemme ottaneet myös isoja harppauksia maustamattomaan kaurajogurtiin totuttelussa.

Nyt kun perheemme nuorimmainen ja samalla maitoproteiiniallerginen on alkanut syömään pääosin samaa ruokaa muun perheen kanssa, on maitotuotteiden käyttäminen ruoanlaitossa vähentynyt entisestään. Ja miksi ihmeessä sitä ei opettaisi myös muille ei-allergisille lapsille, että leivän päällä voi kovaa rasvaa sisältävän voin ja juuston sijaan syödä vaikkapa paljon terveellisempää ja ympäristön kannalta parempaa hummusta tai vastaavaa.

Nämä ovat oikeasti vain tottumiskysymyksiä, joita on loppupeleissä aika helppo omassa arjessa muuttaa. ps. apua miten esillä tuo viinipullo näyttää olevan osassa kuvia. Kuvitelkaa että se on vesikannu 😀

Artikkeleita ja lähteitä maidon terveyshyödyistä, maitopropagandasta, eettisyydestä ja ympäristövaikutuksista:

Maidon terveysvaikutukset suurennuslasin alla / YLE
Ihana kamala maito / terve.fi
Miksi Suomalaiset juovat maitoa enemmän kuin yksikään toinen kansa / IMAGE
Tuotantoeläimet – Lypsylehmä / Animalia
Tuotantoeläimet – Lihanaudat / Animalia
Ruuan matka pellolta pöytään – Lypsykarja / Ruokatieto
Naudanlihalla ja maitotuotteila suuri hiilijalanjälki / WWF Ruokaopas
Mikä on Suomalaisen maidon hiilijalanjälki / Apu


TOFU-SALAATTI-TORTILLAT TOMAATTISALSALLA

14/05/2018

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ – SO FINE 

Olen itse mieltänyt pitkään tofun sellaiseksi vähän vaikeahkoksi raaka-aineeksi, joka jäi helposti mauttomaksi ja koostumukseltaan nahkeaksi. Tofua on tultu syötyä paljon etenkin aasialaisissa ruoissa, joissa se harvoin valitettavasti pääsee oikeuksiinsa. Mutta itseasiassa tofun valmistaminen hyväksi ja rapeksi on hyvin yksinkertaista, kun muistaa vaan muutaman vinkin. Tofu toimii hienosti niin kasvisruokailijoiden kun sekasyöjienkin kesken. Se on kätevä, terveellinen, proteiinirikas ja edullinen tapa korvata liha ja sopii hyvin vanhojen tuttujen ruokien joukkoon.

Mitkä sitten ovat ne vinkit, joilla tofusta saa maukasta ja rapeaa? No, kuivaaminen ja maustaminen. Minä itseasiassa tykkään suosia valmiiksi maustettuja tofuja, joten jäljelle jää vain se kuivaaminen. Nykyään saa myös tofuja joiden mukana tulee valmis marinaadi. SoFineltä löytyy nykyään tosi hyvä valikoima tofuja, niin valmiita kuutioita, kun palatofuakin, maustettuna, maustamatonta sekä valmiin marinaadin kanssa.  SoFine tofut on valmistettu luomu soijapavuista ja soijapapujen kasvattaminen on erittäin valvottua ja koko valmistusprosessi läpinäkyvä.

Ennen paistamista tofu kannattaa siis kuivata hyvin talouspaperin avulla. Paloiteltu tofu levitään talouspaperin päälle ja painellaan vielä paperilla, niin kauan ettei siitä enää irtoa nestettä. Tofu paistetaan pannulla pienessä määrässä öljyä. Valmiiksi maustettua tofua ei tarvitse sen kummemmin enää maustaa, mutta päälle voi ripotella vielä vähän suolaa. Mahdollinen marinaadi lisätään vasta paistamisen jälkeen. Näin tofu saa ihanan rapsakan pinnan ja maistuu paljon herkullisemmalta. Ei siis kovin vaikeaa!

Kuten sanottu, tofulla saa helposti korvattua lihan ja maustettuja tofuja käyttämällä saa uutta twistiä ja makuja vanhoihin tuttuihin ruokiin. Itse käytin tällä kertaa savun makuista, valmiiksi kuutioitua luomutofua kesäpäiviin ihanasti sopiviin salaatinlehtiin tehtäviin tortilloihin.

TOFU-SALAATTI-TORTILLAT TOMAATTISALSALLA 

1 paketti SoFine luomu savutofupaloja
isolehtistä salaattia, kuten cosmopolitan -tai keräsalaattia
4 tomaattia
1 nippu korianteria
kevätsipulia
1-2 limeä
2 punaista chiliä

tarjoiluun:

1 avocado
creme freshiä
korianteria
jalapenoja
sriracha-kastiketta

Kuvaa tofut talouspaperin avulla ja jätä vielä hetkeksi kahden paperin väliin kuivumaan. Leikkaa tomaatit ensin puoliksi ja poista niistä kannat sekä perhmeä sisällys, kuutioi sitten tomaatit kulhoon. Lisää joukkoon limen mehu, silputtu korianteri ja kevätsipuli sekä pilkottu chili. Kuutioi avocado valmiiksi. Paista tofut öljyssä kullanruskeiksi, lisää lopuksi ripaus suolaa. Kokoa halamasi annos lisukkeiden kanssa salaatinlehden päälle, rullaa ja nauti!

ps. Ylijääneitä tomaatteja voi käyttää vaikkapa tomaattikeiton tekoon. Myös keiton kanssa nämä savutofupalat sopivat ihanasti! 

ARVONTA! Mikä on teidän suosikkitofuresepti tai paras vinkki tofun valmistukseen? Osallistu Keskon 50 euron lahjakortin arvontaan kertomalla se kommenteissa.  Arvonta päättyy 21.5.


VEGAANISET PIKKUJOULUT

12/12/2016

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

En usko, että monikaan teistä on voinut olla huomaamatta tämän joulun vegaanihittiä porkkalaa, eli kylmäsavulohta jäljittelevää porkkanaa. Ympäri suomen mediaa levinneen reseptivideon takana ovat ihanat ystäväni Minni ja Paju, eli tuttavallisemmin PS Olen Vegaani. Tytöt järkkäsivät meille ihanat pikkujoulut, johon loihtivat itse toinen toistaan maistuvampia jouluruokia, täysin vegaanisesti.

En itse ole täysin vegaani, mutta tahtoisin pian jättää myös kalan ruokavaliostani. Tulevaisuudessa se voikin käydä melko kivuttomasti, nimittäin juurikin porkkalan ansiosta. Graavattu ja kylmäsavustettu lohi kun on aivan lemppariani, eikä sille ole ollut mitään korviketta aiemmin.

Odotinkin innolla pikkujouluja, sillä tiesin pääseväni maistamaan ensi kerran tätä paljon hehkutettua herkkua. Ja tiedättekös mitä, se oli juuri sellaista kun olinkin kuvitellut. Saaristolaisleivän päällä, vegaanisen smetanan, sipulin, tillin ja sitruunan kanssa olisin mennyt ihan lankaan, jollen olisi tiennyt mitä se oikeasti oli. Jopa porkkanan koostumus on tässä suolahauteessa kypsytetyssä ja savuaromissa marinoidussa porkkanassa sama kun kalassa.

Itse aion syödä porkkalaa jatkossa myös ainakin uuniperunan kanssa, salaatissa, pastakastikkeessa – you name it!

Porkkalan lisäksi vegaanisissa pikkujouluissa pöytä notkui muistakin herkuista, kuten seitan-kinkusta, omena-kaurakermakastikkeesta, levämätileivistä, perunalaatikosta, sienisalaatista, banaani-taatelikakusta, luumurahkasta, vegaanisesta savujuustosta ja viikunoista…

Oli ihana viettää rauhallista joulutunnelmaa sunnuntai-aamupäivästä ystävien kanssa. Ensi viikonloppuna mennään sitten vähän menevimmissä tunnelmissa BASSOxTallinkin pikkujouluristeilyllä. Huh jo valmiiksi 😀

Tässäpä vielä tuon kuuluisan porkkalan videoresepti:

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.