Nyt kun meidän vauvavuosi on takana päin, onkin oiva hetki toteuttaa yksi jo pitkään mielessä ollut postaus: kuinka paljon vauva maksaa?

Lapsen saaminen käy kukkarolle ja jotkut lykkäävätkin perheen perustamista taloudellisista syistä. Lapsen saamisessa ei toki maksa vain materia, vaan silloin usein myös omat tulot laskevat, pitkällä tähtäimellä myös oma eläke. Lisäksi jo odotusaikana monelle tulee ylimäärisiä kuluja esimerkiksi lääkärikäynneistä tai sairauslomasta.

Vauvan tarvitsemiin tavaroihin saa halutessaan uppoamaan todella suuret summat rahaa, mutta myös pienemmällä budjetilla voi pärjätä – etenkin jos on valmis vähän näkemään vaivaa, eikä ole aina kovin nuuka tai tarkka vaikka juuri oikeiden värien suhteen.

Siltikin, Tilastokeskus ja Stakesin laskelmien perustella lapsen kasvattaminen täysi-ikäiseksi maksaa yhteensä noin 130 000 euroa. Tämä laskekelma on tosin jo muutaman vuoden vanha, joten nykyisin hintojen nousetessa jatkuvasti, summa on varmasti jo paljon suurempi.

Tässä postauksessa keskityn itse kuitenkin vain tähän ensimmäiseen ikävuoteen ja paljonko se meille teki. Monelle muulle summa on varmasti ihan toinen – suuntaan ja toiseen.

Koska vauvat kasvavat hyvin nopeasti, jäävät myös vaatteet nopeasti pieneksi. Siksi ne kannattaakin ehdottomasti ostaa käytettynä. Vauvanvaatteet kestävät usein uudenveroisina vauvalta toiselle, sillä käyttökertoja ja kulutusta niille tulee vähän. Itse panostan myös vauvanvaatteissa laatuun, joka toki näkyy myös hinnassa – myös käytettyjen vaatteiden osalta.

Mielestäni huomionarvoista on kuitenkin se, että jälleenmyyntiarvo pysyy näissä vaatteissa hyvänä, eli jos vaatteet haluaa myöhemmin myydä, saa niistä takaisin melkeimpä saman summan mitä itse maksoi. 10, jopa lähemmäs 20 euroa käytetystä bodystä voi kuulostaa paljolta, mutta kokemukseni mukaan nämä vaatteet kestävät myös pesuja ja aikaa, sekä menevät kyllä sitten taas seuraavillekin käyttäjille lähes samoilla hinnoilla.

Me myös koimme, ettemme halua vauvan joutuvan olemaan väärän kokoisissa vaatteissa. Liian isot vaatteet jättävät ikäviä ryppyjä ja painaumia paljon paikallaan makaavaan vauvaan. Liian kireissä vaatteissakaan ei ole mukava olla. Toki järkihankitojen lisäksi tuli myös ostettua muutamia vaatteita, ihan vain siksi kun ne olivat niin söpöjä.

Vaatteiden lisäksi laatua arvostan myös muissa vauvan tarvikkeissa, kuten vaunuissa. Vaunut olisin silti hyvin voinut ostaa käytettynä, mutta löysinkin juuri hauamani mallin postomyynnistä halvempana uutena kuin käytettynä.

Hormoneista voi sitten syyttää hieman hölmömpiä ratkaisuja. Kuten sitä, että halusin juuri tietyn värisen uutuussitterin, vaikka olisin saanut siitä vanhemman mallin toisessa värissä kymmenen kertaa halvemmalla käytettynä.

Jotkut hankinnat jäävät myös täysin turhiksi, vaikka jollakin toiseella perheellä se sama tavara on taas ollut kullan arvoinen. Itse myös jouduin esimekiksi testaamaan kolme eri rintapumppua, ennen kun löysin itselleni sopivan, joten näistäkin tulee lisää kuluja.

Jonkin verran myös tavaoita on hävinnut tai mennyt rikki, kuten tutteja ja tuttipulloja, jolloin pn pitänyt ostaa samoja juttuja useaan otteeseen. Hankimme myös mummoloihin, keittiöön + isomman ruokapöydän äärelle omat syöttötuolinsa sekä sängyt.

Koska en ole pitänyt tarkkaa kirjaa vauvavuoden menoista, listasta varmasti myös puuttuu asioita. Muutamia tavaroita olemme saaneet lahjaksi tai blogin kautta, mutta lasken silti ne nyt tässä kaikki yhteen, sillä isoimman osan hankinnoosta olemme kuitenkin tehneet itse. Tällöin listasta on myös helppo katsoa, mitä tarvikkeita tulevalle vauvalle voisikaan tarvita ja kuinka paljon. Olen myös pyöristänyt hinnat noin suunnilleen euron tarkkuuteen.

Toiveestanne, laskin mukaan myös jo raskausaikana syntyneet kulut äitiysvaatteista sekä lääkärikuluista. Päätin kuitenkin jättää pois laskuista ristäisiin menneet rahat, kiinteät ruoat sekä 1v synttärit koska niitä oli näin jälkikäteen liian hankala arvioida.

Koska imetys ei meillä valitettavasti onnistunut ja jouduimme ostamaan tavallisen äidinmaitokorvikkeen lisäksi kallista erikoiskorviketta, lisäsin ne laskelmiin. Huomioitavaa siis, että tästä tuli aika paljon reippaasti kuluja lisää.

Exel -ja graafiset taitoni ovat hieman ruosteessa, joten pahoittelut ei niin visuaaliseti kauniista taulukosta, tässä kuitenkin laskelmat, mitä vauvan ensimmäinen vuosi (+ raskausaika) meille maksoi:

11 736 euroa. Summa kuulostaa hurjalta ja sitä se onkin. Toisaalta kuten sanottu, monet vauvan vaaatteet ja tavarat lähtevät aikanaan eteenpäin ja veikkaan, että ainakin yksi kolmasosa siitä tulee takaisin. Joidenkin tavaroiden ja vaatteiden kohdalla olisi voinut harkita tarkemmin tai etsiä kärsivällisemmin käytettyä / edullisempaa, mutta toisaalta useat hankinnat olivat rahan arvoisia. Ajattelen usein niin, että myös aika on rahaa, enkä aina jakaisi säätää jotain halvempaa tavaraa toiselta puolen Suomea saakka.

Jollekin toiselle perheelle summa vauvavuodesta on paljon pienempi, toisille taas suurempi. Meillä ei ollut mitään vauvatavaroita tallessa, vaan jouduimme hommamaan kaiken. Kolmannen lapsen kohdalla, talous vähän paremmalla toallla kun ensimmäisen kohdalla, sitä myös halusi panostaa ja ehkä jopa vähän hemmotella itseään osalla hankinnoista. Päätin jo raskausaikana, etten osta tai ota vastaan mitään tavaroita joista en pidä vain siksi että ne ovat halpoja tai ilmaisia.

Raskausaikana ja vauvavuotena säästöä tuli taas siitä, että en hirveästi ostellut itselleni mitään, eikä rahaa mennyt esimerkiksi juhlimiseen ja ulkona käymiseen. Emme myöskään joutuneet laittamaan vaikkapa autoa vaihtoon (kun ei sellaista ole). Isompaan asuntoon muutimme kylläkin, joten asumismenojakin tuli muutama sata euroa lisää kuussa.

Emme harrastaneet vauvan kanssa myöskään mitään maksullista, kuten vauvauintia. Matkustimme kerran laivalla ja kerran lentokoneella mökkireissujen lisäksi, mutta vauvasta ei tullut juurikaan mitään lisäkuluja.

Sitten taas lääkärikuluja meille tuli paljon vauvan allergioiden vuoksi, mutta onneksi vakuutus korvasi niistä suurimman osan. Kuitenkin erikoiskorvikkeet jouduimme tosiaan lopulta maksamaan itse, samoin kun yhden allergia-altistuksen. Laskin silti, että vakuutuksen ansiosta jäimme voitolle lääkärikäyntien osalta.

Vauvan vaatteet ovat meillä olleet hyvässä kierrossa ja määrä on ollut minusta ihan hyvä. Noista suurimman koon vaatteisa iso osa on edelleen käytössä varmasti vielä talvenkin yli, sillä enää lapsi ei kasva yhtä nopeasti. Jatkossa ei siis tarvitse hommata tavaraa onneksi samalla tahdilla, vaan enemmänkin laittaa sitä kiertoon.

Osaako joku muu arvoida, kuinka paljon vauva ja raskausaika on teille maksanut? Miltä meidän summa kuulostaa?

Raskausaikana päätin, että tälle tulevalle vauvalle ei hankita mitään riemunkirjavia ja rumia leluja. Muutama simppeli puinen lelu ja pehmo saa riittää. Tähän väliin räkänaurua.

Muistin poikien lapsuudesta sen, että pikkuhiljaa sitä värikästä roinaa vaan alkoi kerääntymään lelukorien pohjalle. Lelukorit olivat pohjattomia, toinen toistaan värikkäämpiä, raidallisempia, vilkkuvampia ja rapisevampia sammioita. Lasten mielestä parhaat lelut kun olivatkin se jostain ilmaiseksi väkisin mukaan tungettu ja hirveää meteliä pitävä (ehkä juuri siksi) puna-viher-kelta-turkoosi-pinkki muovihärpäke, limenvihreät rikkinäiset uimalasit sekä vanha kaukosädin.

Mitään näistä ei kuitenkaan saanut tai edes kannattanut heittää pois, sillä lapset rakastivat levittää ne ympäriinsä ja pitää itsensä tyytyväisinä ja paikoillaan niiden äärellä.

Kolmannen lapsen kanssa kuitenkin päätin, että nyt teen toisin. Ensinnäkään lapsi ei edes kovin montaa lelua tarvitse ja hän kyllä tyytyy niihin mitä on. Kolmen-neljän kuukauden ikäisenä vauva alkoi kiinnostumaan kunnolla leluistaan. Aluksi hänelle tosiaan riitti se omasta mielestäni kaunis kokoharmaa desigpehmoleijona imeskeltäväksi, mutta jossain vaiheessa innostus omiin leluihin alkoi hiipumaan. Yhtäkkiä lelukorista löytyi isän vanha nahkavyö, jotain punaista narua, vihreä soppakauha ja sinisiä muovisia tuttipullon korkkeja.

Olinpa jossain vaiheessa äitiyttä väsymykseni kanssa siinä pisteessä, että ostin ihan omatoimisesti muutaman muovisen, soivan ja vilkkuvan lelun. Kellarista käytiin hakemassa poikien vanhoja VÄRIKKÄITÄ junia ja kirjoja. Sitä räikeää leikkimattoa kaarineen meille ei sentään tullut, vaikka myönnän, että muutamana heikkona hetkenä sellaistakin mietin.

Ja mikäs siinä, lapset pitävät väreistä, kontrasteista, äänistä ja valoista. Varmaan juuri siksi niin moni lapsille suunnattu lelu mukailee näitä mieltymyksiä. Itse en kuitenkaan koe, että lapset tarvitsevat hirveää virikkeiden tulvaa myös kaikista leluistaan ja että neutraalit värit myös leluissa kun muuallakin kotona ovat ok. Lapsi ei kärsi, jää paitsi tai kehity väärin jos ympärillä ei ole jatkuva räiske ja värien ilotulitus.

Enkä sano ettei värejä saisi olla, tottakai saa ja meilläkin on. Tykkään väreistä, mutta myös niiden harmoniasta. Monissa lasten leluissa minua ehkä juuri häritseekin se, että niissä on ihan liikaa kaikkea kun vähemmälläkin pärjäisi.

Välillä tuntuu, että lapsi menee ihan ylivilliksi jos lelussa on liikaa härpäkkeitä, värejä ja toimintoja. Monia tällaisia leluja markkinoidaan kehittävinä, mutta itseni on vaikea nähdä että mitä osaa aivoissa kehittää viisivärinen, helisevä ja rapiseva naurava ampiainen, jonka pyllystä tulee muoviputki jossa pyörii kymmenittäin erivärisiä helmiä. Voisiko kehittävämpää kuitenkin olla vaikkapa oman mielikuvituksen käyttäminen puisten rakennuspalikoiden parissa tai kiipeily keinuvan tasapainolaudan päällä?

Kuten sanottu, epämääräisen (mutta ah niin tärkeän) sälän lisäksi Myyn pienestä lelukorista löytyy sopivassa suhteessa niitä omaa silmää miellyttäviä leluja, sekä sitten niitä vilkkuvia rumiluksia, joilla saa takan rappauksista tai isän harvinaisesta lp:levystä liian kiinnostuneen vauvan huomion muualle. Silti, vaikka vauva on vasta alle yhdeksän kuukautta, haaveilen jo nyt hävittäväni 80% tämän hetkisistä leluistaan.

Ja vaikka vauva vasta pieni onkin, on muutamasta lelusta tullut jo ihan selvästi suosikit, jotka hän etsii ja kaivaa vaikka korin pohjalta saakka. Ehdoton lemppari on Brion simpukkapuhelin. Se on värikäs, mutta onneksi puinen, hahah. Toisaalta, tällä hetkellä Myy tykkää eniten tavaroiden viskomisesta sekä pudottelusta, ja tähän leikkiin soveltuu oikeastaan mikä vain esine.

Myös seisominen, kiipeäminen ja kävelytreeni kiinnostaa kovasti ja siihen hommaan isoveljien vanhat toiminnalliset bOblesit ovat olleet ihan parhaat. Saatiin hiljattain myös noita uusia, vähän hillitympiä uutuusvärejä blogilahjuksena lisää. Omaan silmääni ne ovat paljon kivempia kun nuo räikeän raidalliset, vaikka muu perhe saattaa pitääkin valitsemiani uusia värejä jopa vähän tylsinä. Joka tapauksessa bOblesit ovat meillä kokoajan esillä, sillä vauvan lisäksi myös koko muukin perhe käyttää ja leikkii niillä päivittäin. Krokotiili bObles sopii myös aivan täydellisesti takkamme eteen vauvaportiksi, jossa se tulee todennäköisesesti täyttämään virkaansa seuraavat pari vuotta.

Rakkaudesta tavaroiden jatkuvaan karsimiseen sekä minimalistiseen tyyliin – ja ihan vain sen vuoksi, ettei Myyllä ole omaa huonetta missä leluja säilyttää, todella toivon, että hän tykkää postissa pian saapuvasta saarnipuusta valmistetusta päärynänmuotoisesta palikkatornista. Sillä joku rumilus saa lähteä sen alta. Sori!

Mitkä ovat teidän pienten suosikkeleluja ja löytyyö niiden joukosta sellaisia, jotka itse mielummin pistäisit jo kiertoon? Entä lelukopan ulkopuolelta, mikä esine on paras? Kenties avaimet, kenkälusikka tai jokin hyvin kielletty asia kuten vessaharja?

Esikoiseni oli ehkä noin vuoden ikäinen, kun muovien sisältämistä ftalaateista sekä Bisfenoli A:sta, eli BPA:sta alettiin puhumaan laajemmin. Siihen asti olin elänyt sinisilmäisesti siinä uskossa, että tottakai kaikki kaikille lapsille myytävä, kuten tuttipullot, lelut ja astiat ovat turvallisia. Näin ei valitettavasti kuitenkaan ole – ei vieläkään.

Oli tuolloin järkyttävää tajuta, minkälaisen kemikaalikuorman sitä oli mahdollisesti saanut jo niin pienelle ihmiselle tuotettua vain ruokaluvälineiden ja lelujen kautta.

Ftalaatit toimivat muoveissa pehmentäjäjänä ja niiden tehtävä on lisätä muuten hauraiden muovien taipuisuutta, läpinäkyvyyttä ja kestävyyttä. BPA sen sijaan toimii muovituotteissa rakennusaineena.

Miksi näitä tulisi sitten välttää?

Suuret BPA-annokset ovat eläinkokeissa todettu haitallisiksi munuaisille ja maksalle sekä mahdollisesti maitorauhaselle. Arvioiden mukaan on hyvin mahdollista, että BPA vaikuttaa haitallisesti lisääntymiseen, hermostoon, immuunijärjestelmään, verenkiertojärjestelmään ja syövän muodostumiseen.

Nykyään BPA:n käyttö on kielletty koko EU:ssa polykarbonaatista valmistetuissa tuttipulloissa sekä niiden tuttiosassa. Tammikuusta 2018 lähtien BPA:n käyttö on kielletty myös muovipulloissa ja pakkauksissa, jotka sisältävät vauvoille ja alle kolmivuotiaille tarkoitettuja elintarvikkeita. Muissa elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa materiaaleissa BPA:n käyttö on sallittu, mutta BPA:ta saa vapautua vain tietty määrä. Silti joka vuosi Eviran ja Tullin haaviin jää pistotarkastuksista esimerkiksi leluja, joissa nämä pitoisuudet ovat aivan liian korkeita.

Myöskään tuote jonka on BPA-vapaa, ei ole välttämättä turvallinen, sillä jotkut valmistajat korvaavat tämän yhdisteen toisella samanlaisella, BPS:llä, joka näyttää uusimmissa tutkimuksissa toimivan samanlaisena estrogeenin kaltaisena hormonihäirikkönä kuin BPA:kin.

Lapset saavat BPA:ta pääosin suoraan suun kautta, mutta sen vapautumista kiihdyttää esimerkiksi mikrokuumennus, muovituotteen säilyttäminen suorassa auringonvalossa tai jos niissä säilytetään happamia juomia, kuten limua.

Muovin laadusta ja kunnosta riippuen ftalaatteja voi vapautua helposti ympäristöön. Myös useiden ftalaattien epäillään häiritsevän hormonitoimintaa. Tutkimuksissa on havaittu, että ftalaateille altistuminen saattaa olla yhteydessä lisääntymisjärjestelmän häiriöihin, kohonneeseen keskivartalolihavuuteen ja rintasyöpäriskiin, insuliiniresistenssiin, astmaan, autismiin, joihinkin allergioihin sekä käyttäytymishäiriöihin.

Näistä aineista, tutkimuksista ja muista löydöksistä voisi kirjoittaa vaikka kuinka ja googlaamalla löytyykin paljon asiallisia kirjoituksia. Ehdottomasti kannattaa perehtyä aiheeseen paremmin jos sitä ei vielä ole tehnyt!

Kokonaan näiltä kemikaalteilta emme kuitenkaan voi välttyä. Me nimittäin altistumme näille päivittäin muunmuassa hengitysilman, elintarvikkeiden sekä pölyn kautta. Oman ja lasten kemikaalikuormaa voi kuitenkin vähentää helposti – eli karsimalla turhan muovin pois.

Me vaihdoimme jo tuolloin esikoisen aikaan juoma -ja tuttipullot lasisiin, lasten astiat keraamisiin, emme laittaneet mitään muovista mikroon, säilytimme ruoantähteet pääosin lasisissa purkeissa, vältimme muovisten limupullojen uudelleenkäyttöä, suosimme luonnonmateriaaleista valmistettuja leluja ja muita kodin esineitä. Helppoa!

Tuolloin, lähes kymmenen vuotta sitten, lasten lasisia pulloja löytyi onneksi helpoksi, ja monelle tuttu Lifefacory nousi ainakin omassa äiti-porukassani ihan trendituotteeksi. Mutta muuten lasten muovisille astioille ei löynyt korvaajia. (Yllättävän hyvin keramiset Arabiat ja Ikeat kuitenkin pystyivät ehjänä kahden pienen lapsen perheessä)

Nykyään tilanne on onneksi jo ihan toinen. Markkinoilla on toinen toistaan ihanempia, luonnonmateriaaleista valmistettuja ja jopa biohajovia astioita perheen pienimmille. Kuten nämä kuvissa näkyvät (Mini Aisling kaupasta saadut) Cinkin astiat jotka on valmistettu syömäpuikkotuotannosta ylijääneestä ekologisesta luomubambusta.

Tosin ensi-innostukseni jälkeen huomasin, ettei nämä olekaan biohajoavia (yhden rikkoutuneen mukin ehdin jo bioriskiin laittaa ja mikrossa käyttää), vaan näissä on mukana pieni määrä maissitärkkelyksen kanssa sekoitettua (100%:n elintarviketurvallista) melamiinisidosainetta.

Cinkin astiat ovat kuitenkin väriaineita myöten turvallisia ja itse olen juurikin ihastunut niiden murrettuihin sävyihin sekä lähes keraamiselta näyttävään muotoiluun sekä pintaan.

Kokonaan bioahoaja astiasarja taas löytyy ainkin eKoalalta. Heidän tuotteittensa materiaalina on BIOmuovi, joka on valmistettu käyttäen luonnonmukaisia raaka-aineita kuten maissia, punajuurta ja hirssiä ja tuotteet ovat siis 100% biohajoavaa. eKoalan jälleenmyyjät löytyvät täältä.

Lasiset tuttipullot meillä on ollut käytössä nyt koko ajan ja niiden kemikaalittomuuden lisäksi tykkään siitä, miten lasinen pullo tuntuu olevan myös muovista hygienisempi. Lasi materiaania ei ime itseensä mitään ja se puhdistuu tehokkaammin. Meillä tuttipulloina on toiminut Lifefactoryn sekä Hevean lasipullot.

Kun näitä muovi ja kemiaaliasioista miettii, voi helposti tulla vähintäänkin pienimutoinen ahdistus, sillä kemikaaleja on k a i k k i a l l a ja esimerkiksi syöpien määrä vain kasvaa ja kasvaa. En itse kiihota tässä muovi-asiassa(kaan) mihinkään äärimmäisyyksiin, mutta riskit on hyvä tiedostaa ja pienillä teoilla tehdä oma ja lasten elinympäistö edes hitusen puhtaammaksi ja turvallisemmaksi.

Jos tiedätte lisää jotain hyviä ja myrkyttömiä, pääosin ainakin luonnonmateriaaleista valmistettuja lasten ruokailuvälineitä – ja miksei vaikka lelujakin, niin laittakaa ihmeessä kommentteihin suosituksia!

Vitsailin jokin aika sitten instassa, että puheliaasta miehestä on välillä hyötyäkin – hän hommasi meille nimittäin ihan omaksi tämän sairaalasängyn. Ja eihän se mitään vitsailua edes ollut, ihana että on sosiaalinen mies joka tarttuu tuumasta toimeen, lähes vastakohtani.

Olimme siis synnytyksen jälkeisellä kontrollikäynnillä sairaalassa, muutama päivä koitutumisen jälkeen. Istuimme käytävällä odottamassa laboratorio-tuloksia kun ohitsemme käveli muutama hoitaja. Itse en kiinnittänyt heihin huomiota, mutta yhtäkkiä huomasin mieheni liittyneen keskusteluun heidän kanssaan.

Hän oli kuullut hoitajien puhuneen tämän kyseisen, ilmeisesti sairaalakäyttöön liian vanhan, sängyn hävittämisestä, eli kaatopaikalle heittämisestä. Lupaa viedä sänky mukaamme käytiin kysymässä vielä ylemmältä taholta ja saimme vielä oiken lupalapun sekä vastuuvapautuksen sairaalalta. Ja niin me kärräsimme vaunujen lisäksi reissulta mukaan sängyn.

Olimme jo aiemmin miettineet samanlaisen sängyn vuokraamista, mutta lopulta päädyimme keinujaloilla olevaan kori-kehtoon. Vaikka vauva nukkuukin pääosin minun vieressäni, on myös pyörillä liikkuva sänky kätevä kun sitä voi kuljettaa helposti huoneesta toiseen. Usein vauva nukkuukin tässä päiväuninaan tai on joskus mukana kun käyn itse suihkussa.

Pieni kuluneisusuus sängyssä ei haittaa, vaan sopii itseasissa siihen oikein mainiosti. Kaikessa yksinkertaisuudessaan metallinen sairaalasänky on mielestäni tosi kaunis. Kovin pitkäikäinen sänky ei ole, vain muutamia kuukausia, kunnes vauva alkaa liikkumaan enemmän. Luulen että tämä sänky jää meille kuitenkin säästöön, muistoksi ja perinnöksi mahdollisille lapsenlapsille sitten joskus.

Kuvissa näkyvä Leo Leo soittorasia saatu Mini Aislingista. Sieltä saa muuten myös noita ihania Bibsin tutteja! 

Yhteistyö – Joutsen

Yhteistyö – Joutsen – Untuvapussi ja peitto saatu

Muutama vuosi sitten kaverini tuli meille kylään vauvansa kanssa. Oli keskitalvi, ulkona reippaasti pakkasta ja narskuvat kinokset. Vauva oli pakattuna vaunukoppaansa ja siellä olleeseen makuupussiin. Päiväunilta heräilevä vauva nostettiin pussista ja yllätyksekseni hän oli myssyä lukuunottamatta pelkissä sisävaatteisa – ja silti aivan lämpöinen. Mietin, että miten kätevää, ettei vauvaa tarvitse joka kerta ulos lähtiessä pukea ulkovaatteisiin. Silloin päätin, että jos saisin vielä joskus vauvan, hankkisin hänelle samanlaisen makuupussin.

Ja sellainen meillä nyt on, nimittäin kotimaisen Joutsenen ihana untuvamakuupussi. Vielä ulkona ei onneksi ole niin kylmä, että pussi olisi meillä vaunuissa käytössä. Sen sijaan vauva saa nukkua ihania pehmoisia päiväuniaan siinä kotona. Olen huomannut, että vauva nukkuu parhaiten juurikin vähän pakattuna, lämpöisessä ja suojaisassa pesässä. Eikä ihme, se varmasti tuntuu turvalliselta ja tutulta niin.

Joutsen on varmasti kaikille tuttu, pitkän linjan perheyritys joka sijaitsee nykyään Riihimäellä. Joutsen valmistaa untuvatuotteita, petivaatteita ja takkeja vuosikymmenten ammattitaidolla ja luontoa kunnioittaen. Vuosien saatossa Joutsen on kehittänyt uniikin jalostus -ja puhdistusprosessin, jonka ansiosta kaikki Joutsenen tuotteet ovat saaneet myös Allergia-, Iho- ja Astmaliiton myöntämän osoituksen tuotteiden puhtaudesta ja sopivuudesta myös allergikoille. Tuplapölynpoisto tapahtuu Joutsenen omassa höyhenjalostamossa ja prosessin aikana  raaka-aineesta poistetaan kaikki pöly, hilse, rasva sekä eläinperäiset valkuaisaineet, jotka yleisesti voivat aiheuttaa allergiaa.

Joutsen untuvapeittoja käytetään jopa sairaaloiden keskoloissa, missä luonnollisesti vain puhtain ja lämpimin voi olla kyllin hyvää pikkuisille. Ja kyllähän itsekin tiedän, että parhaat unet nukun lämpimän, mutta hengittävän untuvapeiton alla.  Puhtauden lisäksi untuvatuotteet ovatkin oiva valinta myös vauvoille juurikin untuvan ominaisuuksien vuoksi, se sitoo lämpöä mutta ei hiosta. Myös peittojen puuvillapäällinen on ihanan sileää ja hengittävää.

Meillä kotona untuvapussi on käytössä päivittäin. Vauvan kehdossa se toimii osittain avattuna ja reunat käännettynä unipesän tavoin. Pussin voi myös avata kokonaan, jolloin se toimii alustana tai leikkimattona. Olen itse kokenut pussukan käteväksi myös silloin, kun vauva vaikka nukahtaa sen päälle ja hänet täytyisi saada siirrettyä herättämättä toiseen paikkaan – pussissa vauvaa on helppo kuljettaa niin että hän makaa siellä ikäänkuin riippukeinussa. Vielä vauva ei hirveästi unissaan pyöri, mutta kun se aika koittaa, voi makuupussi olla silloin kätevämpi kun tavallinen peitto, sillä se ei suljettuna putoa pyörivänkään lapsen päältä.

Toki meillä on vauvalle makuupussin lisäksi myös vauvan untuvapeitto, onhan hänellä myös useampi sänky ja makuupussi tulee talven tullen vaunuihin käyttöön. Lisäksi perhepedissä nukkuessa on turvallisinta, että vauvalla on ihan oma peitto päällään.

Makuupussi tai peitto ovat muuten myös aivan ihania vauvalahjoja, vaikka babyshowereihin tai ristiäislahjaksi. Joutsen-untuvatuotteet kestävät myös aikaa ja melkein kyynel silmässä jo mietin sitä hetkeä, kun nään lapsenlapseni nukkuvan tässä samassa pussukassa.

Untuvatuotteista puhuessa mieleen tulee toki myös aina niiden eettisyys. Joutsenen untuvat hankitaan valikoiduilta eurooppalaisilta kumppanitiloilta, joissa vesilinnun untuvat kehittyvät hyvissä, luonnollisissa elinolosuhteissa. Käytettävä untuva on aina lihantuotannon ylijäämätuotetta, eikä Joutsen ole koskaan käyttänyt eläviltä linnuilta nypittyä untuvaa. Vuodevaatteissa käytetään pieneltä osin myös suomalaista hanhenuntuvaa ja saaristosta kertättyö, pesintäkauden jälkeen linnuilta irronnutta haahkanuntuvaa.

Koska untuva on uusiutuva luonnontuote, se toki myös hajoaa aikanaan takaisin luonnon kiertokulkuun. Pitkäikäisyytensä ja tuotannon vähäisen ympäristökuormituksen ansiosta untuvatuotteiden hiilijalanjälki on myös verrattain pieni. Vauvaa varten tulee tehtyä paljon uusia hankintoja ja mielestäni on tärkeää miettiä myös niiden ekologisuutta – ja tarpeellisuutta. Nämä untuvatuotteet ovat ajattomia, tulevat päivittäiseen käyttöön pitkäksi aikaa ja sen jälkeenkin ne ovat edelleen hyviä seuraaville käyttäjille. 

Joutsenen vauvatuotteita voi ostaa suoraan Joutsenen verkkokaupasta. Vielä kun saisin itselleni tuollaisen kokonaan suljettavan untuvamakuupussin aikuisten koossa! Minkälaisia nukkumisratkaisuja ja peitteitä teillä muuten on vauvoille?