PIINAPÄIVÄT

14/08/2018

Optimistisesti tosiaan päivät, vaikka voihan tässä perjatteessa mennä vielä pari viikkoakin ennen kun vauva syntyy. Näin uudelleensynnyttäjänä olin aivan varma siitä, että tämä kolmas lapsi kyllä syntyisi hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa. Tiedän tottakai sen, että lapsi syntyy kun syntyy, eikä siihen mitkään poppaskonstit auta – mutta mikä ihme kestää!?

Viimeisen reilun viikon kroppani on sanonut minulle, että ihan kohta. Selvästi vähän kipeämpiä supistuksia ja polttoja on tullut, mutta hyvin satunnaisesti. Olen ollut ihan järjettömän huonolla tuulella – joka enteilee kuulemma lähestyvää synnytystä. Minua on oksentanut – joka enteilee kuulemma lähestyvää synnytystä. Olen nukkunut huonosti – joka enteilee kuulemma lähestyvää synnytystä. Ja olen nukkunut myös hyvin – joka sekin kuulemma enteilee lähestyvää synnytystä. On bongaitu limpatulppaa ja jopa käyty sairaalassa käyrillä vauvan liikkeiden vähentymisen vuoksi – kaikki nämäkin enteilevät muuten sitä synnytystä! (mikä on tosi jännä juttu, kun laskettu aika on kahden päivän päästä)

Piinavaksi tilanteen tekee juuri se, kun en pysty itse saamaan asiaa pois mielestäni. Kokoaja sitä kuulostelee omaa kroppaansa ja olojaan. On jatkuvasti vähän varpaillaan, että joko nyt? Ja samaan aikaan olen ihan luovuttanut että tämä syntyisi ikinä täältä. Siinä ei paljoa kohduta muiden lohkaisut siitä, miten ”kukaan ole ikinä jäänyt sinne asumaan, eh heh”. Molemmat pojat ovat syntyneet neljä päivää ennen laskettua aikaa, miksi tämä ei?

Pikku lisästressi on myös vauvan koosta. Kerroinkin että sain vasta muutama viikko kuulla raskausdiabeteksestäni ja että minulta mitattiin nyt vasta ensi kertaa myös sf-mitta, joka nykyään huitelee jossain ihan pilvissä. Silti en saa neuvolasta lähetettä painokontrolliin, en edes diabeteshoitajalle. Ja viime neuvolakäynnilläni terkkakin oli sitä mieltä, että ei se sokereiden mittailu nyt niin tarkkaa ole jos menee vähän yli. Ja kun kerta olen jo aiemmin synnyttänyt niin hyvin sieltä mahtuu vähän isompikin vauva tulemaan. Tämä on varmaan ihan totta, mutta halusin siti tietää ja varautua jos näin on. Lisäksi myös raskaudiabetes voi käsittääkseni vaikuttaa istukan toimintaan, joten olisi mieltä helpottavaa jos nämä asiat edes tarkistettaisiin. On myös kummallista miten paljon käytännöt vaihtelevat nevoloittain ja sairaaloittain. Jossain muualla raskautta ei edes päästettäisi yliaikaiseksi minun tilanteessani, nyt vaan mennään ja katsotaan kuinka käy.

Toisaalta meillä ei vieläkään ole todellakaan asiat täällä valmiina vauvaa varten. Ei ole vaippoja tai pakattua sairaalakassia, saatika mitään hoitopöytiä tai vimosen päälle sisustettua vauvan nurkkausta. Ehkä tämä tyyppi onkin sitten vähän vaativampi tapaus, eikä meinaakkaan tulla ennen kun mobile kiikkuu katosta ja sänky on pedattuna.

Kuten mainitsinkin, näihin piinapäiviin kuuluu ilmeisen yleisesti tuo huonotuulisuus. On ihan käsittämätöntä miten kärttyinen voinkaan olla. Äsken huusin radiolle (joka olin itse hetkeä aiemmin laittanut päälle), että OLE JO HILJAA! Meni vähän myös tunteisiin, kun lapsi yksi päivä kysyi että ”äiti, miksi olet niin vihainen”, kun räpätin siitä MITEN NE LEGOT KUULUU SIIVOTA (he kuitenkin sentään siivosivat)! Onneksi saan nämä viimeiset päivät viettää ihan yksinäni kotona, voin rauhassa raivota ärsyttävälle itsestään päälle menevälle liesituulettimelle ja paskalle pussilakanalle jossa ei ole käsiaukkoja.

Piiiii-naaaaaa-vaaaaa.


VALMISTAUDUTAAN VAUVAA VARTEN

9/07/2018

Tein alkukeväästä listaa hankinnoista, jota vauvaa varten kannattaa tehdä. Omaa kokemusta itselläni on jo kahden lapsen verran ja on aina kiinnostavaa huomata, miten vaikka joku meille itsestäänselvä ja paljon  käytetty tavara on jollekin toiselle aivan täysi turhake – ja toisinpäin.

Nyt kun vauva saattaa saapua maailmaan ihan mikä lähiviikko tahansa, otin tarvikelistan uudelleen esille. Vauvahan nyt sinänsä pärjää alkuun, ainakin perjaatteessa, ihan vain tissillä ja muutamalla vaatteella. Mutta kun arkea alkaa alkaa tarkemmin miettimään, niin kyllähän moni asia helpottaa sitä aika paljon. Ensimmäiset päivät haluan myös muhia ihan rauhassa vain kotona vauvan kanssa, joten on kivempi myös hankkia mahdollisiman moni asia etukäteen eikä sitten säntäillä heti kaupoille.


Tämä yhdeksän kuukautta on mennyt todella nopeasti, vaikka alkuvuodesta vielä tuskailin sen hirveän pahoinvoinnin kanssa ja olin aivan varma, etten tulisi ikinä selviämään siitä. Tässä sitä kuitenkin ollaan vauva lähestulkoon valmiina, joten korkea aika myös aloittaa täällä kotona valmistelut.

Innostuin myös ajatuksena kasvivärjäyksestä, mutta en ole tehnyt asian eteen mitään. Kassillinen harsoja siis odottaa tuolla myös vielä värjäystään. En ole myöskään osannut päättää, että minkä värisiksi peppuharsot haluan ylipäätään värjätä.

Myöskään tutin käytöstä emme vielä ole ihan päässeet Oskun kanssa yhteisymmärykseen. Itse koen tutin hyvänä juttuna, kunhan sitä tarjoaa vauvalle vasta kun imuote on muuten kunnossa. Tiedän myös sen, etteivät kaikki vauvat edes huoli tuttia. Mutta jos huolii, on se mielestäni hyvä rauhoittaja silloin kun vauvalla ei oikeasti ole nälkä, mutta hän tarvitsee turvaa imeemisestä. Ymmärrän samalla myös sen kannan, että ei tuttia vauvalle.

Myöskään imetyksen onnistumisesta ei ole mitään takeita, etenkin kun minulle tehtiin viime syksynä rintojen piennnnysleikkaus, jossa myös osa rinnan hermoista ilmeisesti vaurioitui. Mietin aiemmin myös sitä, että haluanko edes leikatuilla rinnoilla yrittää imetystä, sillä jokainen imettänyt tietää ettei sen jälkeen paluuta entiseen terhakkuuten ole. Päätin kuitenkin, että yritän kyllä ja jos maitoa ei vaikka riitä, mikä on yleistä leikkauksen jälkeen, niin yritän ainakin osaimettää ja pumpata niin paljon kun mahdollista. Nämä ovat asioita joihin ei ihan hirveästi voi vaikuttaa, ainakaan näin etukäteen, mutta helpottaa kovasti jos kotoa löytyy varmuudeksi sitten tarvittavat välineet kuten se rintapumppu tai tuttipullo.

Itse olen varautunut muutamilla imetysrintsikoilla sekä liivinsuojuksilla. Lakanoita myös omaan sänkyyn voisi vielä ostaa ehkä yhdet, sillä muistelisin että perhepedissä niiden vaihtoväli etenkin aluksi on melko tiheä. Itseasiassa olen miettinyt myös koko sängyn päivittämistä hieman leveämpään, mutta tykkään niin paljon tuosta vanhasta että ehkä mennään nyt ainakin aluksi vielä sillä.

Kuten sanottu, vauva pärjää oikeasti hyvin pienellä määrällä mitään, mutta omaa arkea vauvan kanssa helpottaakseen monet näistä tarvikkeista ovat ainakin itselleni tärkeitä. Vauva ei myöskään välitä kodin muusta sisustuksesta, mutta silti minulla on kuitenkin paineet vielä saada pari seinää maalattua, laittetua lamppuja kattoon, hankkia sälekaihtimet, päiviettyä niin sohva kun ruokapöytäkin sekä saada vihdoin ja viimein makuuhuoneen vaatesäilytys kuntoon sekä poikien huoneen hyllyt seinälle.

Hommaa siis riittää vielä, virallinen äitiysloma alkaa muutaman päivän päästä!

Fabelabin tuotteet saatu Gerffer Groupilta


MITÄ TAVAROITA VAUVA TARVITSEE

4/03/2018

Ihan käsittämätöntä, että muutaman viikon päästä raskauteni on jo puolessa välissä. Ihan muutamia vaatehankintoja lukuunottamatta, meillä ei ole vauvalle vielä oikeastaan mitään. Sanon aina ettei pieni vauva tarvitse paljoakaan, mutta kun aloin listaamaan asioita mitä mielestäni olisi jo kätevä löytyä kotoa valmiina kun vauva syntyy, oli lista sittenkin melkoisen pitkä. Aion itse ottaa äitiysavustuksen pakkauksen sijasta, eikä minulla ole poikien vauva-ajasta tallessa oikein mitään – joten kaikki pitää hankkia itse sukista ja lakanoista lähtien. Vaikka äitiyspakkaus on minusta ihan mieletön ja hieno juttu, haluan mielummin hankkia sellaista meidän näköistä tavaraa joka sitten varmasti tulee myös käyttöön.

Isoimpia hankintoja vauvalle yleensä on vaunut sekä nukkumispaikka. Vaikka vauva tulee varmasti nukkumaan suurimmaksi osaksi vieressäni, ajattelin nyt ensimmäistä kertaa testata pinnasängystä tehtävää sivuvaunua oman sängyn viereen. Näin sitä saa varmaan itsekin nukuttua ehkä vähän paremmin ja vauvan siitä viereen kuitenkin nousematta. Pinnasängyn lisäksi päiväasikaan käytettäväksi voisi olla pyörillä liikuteltava sänky tai kantokahvallinen kori. Lisäksi sitteri on mielestäni ihan edoton, sen avulla valveilla olevan vauvan voi helposti ottaa vaikkapa keittiön pöydälle katselemaan kun itse tekee ruokaa tai mukaan suihkuun.

En ole vielä ihan varma että millaisen pinnasängyn tahtoisin. Joko sellainen ihan mahdollisimman simppelin, perinteisen tai sellaisen retron (jollainen itsellänikin oli pienenä) missä on muutamassa pinnassa isot pyörivät puuhelmet vai sellaisen jota voi myöhemmin jatkaa isomman lapsen sängyksi. Sängyssä pitää kuitenkin olla mahdollisuus säätää korkeutta sekä irroittaa toinen laita. Minkälaisia pinnasänkyjä teillä on?

Yhdet ihanat pellavaiset vauvalakanat meiltä jo löytyy, mutta kokemukseni mukaan lakanoita kannattaa kyllä olla useammat. Pari vauvanpeittoa meiltä muuten taitaa poikien jäljiltä vielä löytyä, ne ovat varmaan ainoa vauvakama mitä on enää tallessa. Ajattelin myös, että pikkuinen vauva voisi tuntea olonsa turvallisemmaksi ja nukkua paremmin unipesässä. Myös kapalointi toimi ainakin aiemmin meidän pojilla hyvin, mutta sellaiseen käy nyt melkein mikä vaan ohut peitto.

Vaunu-asia minulle on melko selvä, sillä olen uskollinen Bugaboo-käyttäjä ja sellaisena aijon pysyä jatkossakin. Tälläkertaa kuitenkin vähän isompipyöräinen Buffalo-malli kiinnostaa eniten – kokomustana tietysti. Meidön talossa ei ole hissiä, joten parvekkeelle täytyy myös keksiä jotkut toiset vaunut tai mahdollisesti joku vähän huonokuntoisempi Buffaloiden runko, johon kopan voi kiinnittää parvepäikkäreiden ajaksi. Emme tuskin tule paljoa autolla liikkumaan, mutta turvakaukalo pitää silti olla. Kätevin ehkä sellainen joka saa myös rattaisiin kiinni ja ehkä sellainen missä olisi pieni kuomu suojana.

Vaatteita ajattelin ostella pääosin kirppiksisltä, heti kun saan tietää vavan sukupuolen. Vaikka tykkään muutenkin sukupuolineutraaleista vaatteista, helpottaa tieto vähän hankitojen tekoa. Muutenkin ajattelin etsiä mahdollisimman paljon käyetettynä tavaraa, nuo vauvakamat kun yleensä ovat käytössä vain hetken ja siksi pysyvät hyväkuntoisina myös seuraaville käyttäjille.

Toivon että vauvan hoitopöytä saadaan sijoitettua kylppäriin, vaikkapa pesukoneen päälle, lähelle vesipistettä. Se minusta kätevin ratkaisu, eikä meidän makkariin muutenkaan pinnasängyn lisäksi taida enää mahtua muuta.

Näiden isompien juttujen lisäksi ostoslistalla on ihan hirveä määrä pientä ja vähän isompaa sälää kynsisaksista kylpyammeeseen. Ihan meinaan hengästyä kun luen tuota allaolevaa listaani.

Rintaleikkaukseni takia ei voi yhtään tietää, että onnistuuko imetys vai ei. Aijon nyt kuitenkin olla optimistinen sen suhteen ja varautua niin, että se tulisi onnistumaan. Vaikka imetys onnistuisi toivon että vauva oppii myös juomaan pullosta, myös tuttia ajotaan tarjota jossain vaiheessa.

– pinnasänky
– liikuteltava sänky tai kehto
– unipesä
– petivaatteita
– peitto
– kapaloliina
– pinnasängyn reunapehmuste

– kantoliina tai reppu
– vaunut
– lämpopussi vaunuihin
– turvakaukalo
– sitteri

– tutti
– tuttiketju
– tuttipullo
– rintapumppu
– nännivoide
– liivinsuojukset
– imetystyyny

– hoitoalusta / hoitopöytä
– harsoja
– hiusharja
– vaippoja
– pyyhe
– kylpyamme
– lämpömittari
– nenäfrida

– tumput
– sukkia
– kietaisubodyja
– housuja
– sukkahousuja
– yöpukuja
– myssyjä
– villavaatteita
– haalari

– leikkimatto / lelukaari
– leluja
– mobile

Puuttuuko listasta vielä mielestänne jotain oleellista? Mitkä tarvikkeet teillä olivat ihan must ja mitkä taas aivan turhia?

Kuvat: lämpöpussi Elodie Details, mobile Ferm Linving, lelukaari Simply Child, sänky Sebra, korisänky Numero 74, vaunut Bugaboo, turvaistuin Britax, sitteri Baby Björn, tuttiketju Raskauskeiju, pinnasängyn pehmuste Numero 74, unipesä Vanilla Copenhagen, lelu Sebra, tutti Naturesutten, villasukat Roerstromsk, imetystyyny NG Baby, myssy Rouheaknits, pyyhe Badcape Baby, tuttipullo Lifefactory, villa-asu Roerstromsk, lelu Kongessloejd, harja Bebe Jou, taitettava amme Stokke.