ASUINALUE

Lontoo on iso kaupunki ja oman reissun tunnelmaan vaikuttaa varmasti paljon se, miltä alueelta majoituksensa varaa. Lontoosta löytyy todella paljon hyvinkin eritasoista hotellitarjontaa, kuiten myös air bnb asuntoja. Hinnat ovat Helsinkiin verrattuna vieläkin korkeampia, mutta jos hotellin (ja aamupalan) suhteen ei ole niin nuuka, voi huoneen löytää toki myös edullisestikin.

Kysellessäni kavereilta suostuksia asuinalueesta, kaikki suosittelivat meille majoittumista Paddingtonissa, joten en sitten edes alkanut hirveästi tutkimaan muita. Paddington ei ole alueena halvimmasta päästä (ja useiden hotelleiden huoneet minipieniä), mutta maksan mieleläni vähän eksrtaa siitä, että hotelli ja huone oli viihtyisä, kauniilla kaduilla oli kiva kulkea myös myöhään illalla, joka kadunkulmasta löytyi paljon erilaisia ravintoloita, kahviloita ja kioskeja sekä että kulkuyhteydet tänne olivat myös erinoimaiset.

Paddingtonista löytyy kuuluisa juna-asema (Karhuherra Paddington löydettiin täältä ja asemalta löytyy myös hänestä tehty pronssipatsas) sekä metro, jonka kautta kulkee kaksi eri metrolinjaa. Tänne on siis kätevä kulkea lähes mistä päin Lontoota tahansa ja yhdeltä Lontoon isoimmalta juna-asemalta, Victoriasta (jonne myös junamme Gatwikin lentokentältä tuli) on tänne metrolla vain muutaman pysäkin matka. Kävelymatkan päästä löytyy myös Notting Hill sekä kuuluisa Hyde Park.

HARRY POTTER STUDIO

Meidän reissun yksi kohokohta ja etukäteen suunniteltu juttu oli vierailu Warner Bross Studiolla, jossa on kuvattu iso osa Harry Potter elokuvista. Vaikka itse en ole nähnyt kuin muutaman leffan, enkä lukenut yhtäkäään kirjaa, oli vierailu studiolla upea kokemus jopa minulle. Puhumattakaan lapsesta, joka taas on lukenut kirjoja, käsitellyt aihetta paljon koulussa sekä nähnyt kaikki leffat.

Liput studiolle pitää ostaa etukäteen netistä ja vierailuun kannattaa varata melkeimpä koko päivä, sillä matka sutudiolle kestää Lontoon kestustasta noin tunnin suuntaansa ja itse studiolla aikaa menee noin nelisen tuntia.

Me olimme varanneet ajan studiokierrokselle klo 11.30 ja koska matka julkisilla vaikutti hieman hankalalta, ajoimme sinne aamulla Uberilla. Matka autolla kesti aika tarkkaan 45min ja maksoi reilu 30 euroa. Takaisin tulimme julkisilla, studiolta lähti kaksikerroksinen bussi lähimmälle juna-asemalle jonka jälkeen sitten piti vielä vaihtaa asemaa ja metroon. Kokonaisuudessaan matka Studiolta takaisin hotellille kesti yli 1,5 tuntia.

Jos Harry Potter jutut kiinnostaa, mutta studiokierros kuulostaa liian suurelta ponnistukselta, kannattaa suunnata esimerkiksi King Cross -asemalle. Sieltä löytyy laituri 9 3/4 jossa voi ottaa kuvan kärryjen kanssa ja Harry Potter kaupasta löytyy iso valikoima erilaisia taikasauvoja ja muuta sälää. Netistä löytyy myös paljon erilaisia kävelykierroksia, jossa opas johdattaa turisteja Pottereista tuttuihin paikkoihin ympäri kaupungin.

ILTAPÄIVÄTEE

Mikä olisikaan Englantilaisempaa kuin kello viiden tee. Upeita iltapäivätee-paikkoja löytyy Lontoosta monia ja teetä sekä kerrostarjottimella tuotavia pikkusyötäviä saa yleensä jo lounasajasta eteenpäin. Suosituimpiin paikkoihin kannataa varata pöytä etukäteen.

Me menimme iltapäiväteelle Instagramista tuttuun taideravintolaan ja 2 Michelin-tähteä saaneeseen Sketchiin. Ravintolasta löytyy muutama erilainen sali, mutta iltapäivätee tarjoillaan paikan suosituimmassa ja kuuluisimmassa pinkissä huoneessa. Kaikki oli vimpan päälle hienostunutta ja jousikvartetti soitti niin klassisia kun tuttuja pop-kappaleitakin. Myös Sketchin vessat olivat elämys, vessakopit ovat nimittäin suuria munia.

MUSEOT

Lontoosta löytyy mielettömän paljon hienoja museoita, joista osa on täysin tai osittain ilmaisia. Maksullisiin museoihin voi olla järkevää hankkia liput etukäteen. Museot ovat usein myös hyvin suuria, joten niissä saa myös kulumaan aikaa. Kannattaa siis ottaa tämä huomioon museokierrosta suunnitellessa.

Me kävimme pikapiipahduksella Tate Britainissa, josta jatkoimme matkaa kätevästi museon edustavalta olevalta laiturilta veneellä suoraan Tate Modernin eteen. Samalla tuli nähtyä nähtävyyksiä joelta käsin, kuten rempassa oleva Big Ben sekä London eye. Suosittelen tätä komboa!

Tate Modernissa emme ehtineen enää sen päivän lipunmyyntiin haluamaani maksulliseen näyttelyyn, mutta jo pelkkä vanhan jättimäiseen teollisuushalliin perustetun museon ja sen ilmaisten osioiden, sekä parvekkeelta avautuvan näköalan kokeminen oli itsessään hienoa. Kannattaa myös jättää aikaa museon tuntumassa sekä Millenium bridgen yli käppäilemiseen.

Viimeisenä päivänä kävimme vielä myös Natural History Museossa, jota olin odottanut kovasti. Itse rakennus on henkeäsalpaavan upea ja sisääntuloaulan katossa roikkuvan sinivalaan luuranka vaikuttava. Näyttelyitä täälläkin on paljon erilaisia ja kokoelmat laajoja. Museossa on myös paljon eri dinosauruksien luita ja fossiileja. Täytyy kyllä silti sanoa, että esimerkisi meillä tällä Helsingin Luonnontieteellisen museon esillepano on kyllä mielestäni paljon parempi.

HYDE PARK

Suurkaupingin hälinää pääsee pakoon vehreässä Hyde Parkissa, joka on tunnettu puiston läpi virtaavasta Serpentine-joesta ja siinä uiskentelevista lukuisista joutsenista. Puistosta löytyy muutamia kahviloita ja ravintoloita, kiva lasten leikkipuisto sekä uimapaikka. Me kävimme myös Prinsessa Dianan muistoksi rakennetulla vesiaiheisella muistomerkillä, jossa voi lämpimänä päivänä kastaa varpaansa.

SHOPPAILU

En ole useampaan vuoteen enää halunnut shoppailla reissuillani, mutta kävimme me muutamassa kaupassa pyörähtämässä. Meidän oli tarkoitus käydä hakemassa tuliaisia isosta lelukaupasta, mutta jossain ajatushäiriössä luulin niitä olevan kaksi; Hamleys sekä oma jättiosasto Harrodsilla. Noh, näin ei kuitenkaan ollut, vaan jos lelukaupoille tahtoo, niin sunnata kannataa ehdottomasti ensimmäiseen, eli Hamleysille (löytyy muuten ihan tuon Sketchin vierestä). Siellä on seitsemän (!) kerrosta leluja, joten pelkkä käyminen ilman sen kummempaa ostelua on varmasti elämys itsessään.

Oxford Circuksen tienoilta löytynee muutenkin parhaat ostospaikat helposti yhdellä kertaa, jos sellaisille halajaa. Olin itse toivonut löytäväni pari kivaa vintage-kauppaa ja suunnittelin ostavani koko perheelle vanhat vintage-Martensit. Tällaisia paikkoja ei kuitenkaan sattunut vastaan, enkä ehtinyt niitä sitten sen kummemmin metsästämään. Tuliaisemme jäivät muutamaan Lego-pakkaukseen, suklaataikasauvaan ja teehen (mikä oli oikein hyvä, sillä olimme reissussa pelkillä käsimatkatavaroilla).

LIIKKUMINEN

Liikkuminen Lontoossa etenkin metrolla on todella kätevää. Metrokartta saattaa näyttää ensivilkaisulla hyvinkin sekavalta, mutta metroasemien opasteet ovat selkeitä ja itseasiassa niin on koko metroverkostokin – etenkin jos tietää millä linjalla kulkea. Tähän suurena apuna toimi ilmaiseksi puhelimeen ladattava Tube Map-appi, joka toimii reittioppaan tavoin. Huomasin tuolla reissussa, että myös Uber-sovellus näyttää miten kulkea julkisilla.

En suosittele ostamaan aiemmin kaikkien suosittelemaa Oyster-korttia, jonne ladataan etukäteen rahaa, sillä niin junat, metrot, bussit ja veneet toimivat nykyisin myös tavallisella pankkikortilla jossa on lähimaksuominaisuus. Myös sillä tavalla maksaminen on kaikista edullisinta. Kortti näytetään portilla lukijaan mentässä, että pois lähtiessä. Kortilta veloitetaan summa matkojen pituuden mukaan ja Lontoon keskusta-alueella liikkuessa veloitus päättyy 6,5 punnan hintakattoon – tämän jälkeen matkustaminen on keskustassa sen päivän osalta ilmaista.

Metrossa ja keskusta-alueella junalla matkustaminen on ilmaista lapsille (en tiedä busseista). Tällöin kannattaa kulkea lapsen kanssa yhdessä leveämmistä porteista, niin kumpikaan ei jää portin väliin… Asemilla on myös henkilökuntaa joka avaa tarvittessa portit – muista silloin myös näyttää korttiasi lähtiessä, muuten kortila veloitetaan maksimimatkan hinta! Lastenrattaiden kanssa en lähtisi metroon, sillä harvoilta asemilta löytyy hissi.

NÄHTÄVYYDET

Me emme sinällänsä käyneet erikseen katsomassa mitään nähtävyyksiä, sillä niitä tuli nähtyä ihan vain kaupungilla paikasta toiseen kulkiessamme. Taksilla tai bussilla liikkuessa näkee toki enemmän kun maan alla metrossa. Kaupungilla voi liikkua toki myös turisteille tarkoitetuilla Hop On/ Hop Off maisemabusseilla.

Olimme miettineet myös menevämme Sky Garneniin, joka on 35. kerroksessa / 155 metrissä oleva näköalapaikka. Pääsy on ilmainen, mutta liput täytyy varata etukäteen.

SYÖMINEN

Iltapäiväteetä lukuunottamatta emme varanneet mitään ruokapaikkoja etukäteen. Katsottiin aina vähän fiiliksen mukaan. Suosituimpiin ravintoloihin kannattaa ehdottomasti varata pöytä, mutta meille oli helpompaa mennä ilman liian tiukkoja aikatauluja. Hotellimme läheltä löytyi monta tosi kivaa ruokapaikkaa, joista kaikista järjestyi meille kahdelle helposti pöytä. Yhtenä iltana haettiin ruokaa mukaan hotelliin ja syötiin sängyssä leffaa katsoen.

Voisin vinkata kuitenkin yhtä ruokapaikkaa, vaikkapa jos ennen lentokentälle lähtöä täytyy syödä (ja lähdette Victorian asemalta). Victorian juna-asemaa vastapäätä on vanha kauppahalli, josta löytyy yli kymmenen eri ravintolaa, baari sekä kattoterassi. Tosi kiva ja viihtyisä paikka, jossa jokainen ruokalija voi käydä tilaamassa mistä vain ravintolasta. Kaapo otti pastaa, minä vegaanista currya ja koko homman kruunasi ihan mieletön jäätelöannos jätskibaarista.

Kauppahallin kattoterassilla käydessämme tajusin, että hitsi, minähän olen kävellyt juuri tuota vastapäistä tietä joskus 14-vuotiaana Lontoossa ensimmäistä kertaa ollessani.

LAPSEN KANSSA REISSUSSA

Vaikka nyt reissukumppanina oli jo 10 vuotias reipas matkakaveri, kannattaa silti muistaa muutama perusjuttu lasten kanssa matkustessa. Eli ei turhan tiukkoja aikatauluja, ei liikaa suunniteltua ohjelmaa yhdelle päivälle (2-3 ihan maksimi) ja muistakaa syödä säännöllisesti! Kokoajan joku smoothie jostain kiskasta, niin ei pääse ainakaan nälkäkiukku yllättämään. Suurkaupungissa kulkiessa askeleita kertyy paljon ja se on rankkaa niin aikuisille kun lapsillekin.

Isossa kaupungissa kannattaa muutenkin suunnitella menot vähän sen mukaan, että missä mikäkin paikka sijaitsee. Yhtenä päivänä yhdellä alueella, toisena toisella – näin säästää myös toki paljon aikaa, kun ei mene turhaa aikaa edestakaisin kulkemiseen.

Ladattiin myös Kaapolle lennolle oflineen muutama Lontooseen sijoittuva elokuva. Hän ehti katsoa niistä juurikin Paddingtonin ja oli ihana, miten hän niin tohkeissaan bongaili elokuvasta tuttuja paikkoja reissumme aikana. Tuntuu, että hän sai sen ansiosta vielä vähän enemmän reissusta irti.

Mitäs muita vinkkejä teillä olisi Lontooseen sinne matkaavaille?

Kuten viime postauksestakin saatoitte huomata, lähdimme synttärimatkalle Lontooseen. Vain minä ja muutaman päivän omien synttäreideni jälkeen pyöreät kymmenen täyttänyt esikoiseni.

Aloin jo kesällä miettimään, että mikä olisi sellainen vähän spesiaalimpi lahja täyttä kymppiä juhlistamaan. Meillä kun arki on aika hektistä ison lapsikatraan kanssa, aika pian mieleenkin pälkähti, että se voisi olla jotain kivaa yhdessä tekemistä – kahdenkeskistä aikaa.

Aina välillä Kaapo on toivonut vieressä nukkumista, ”ihan kuin silloin Thaimaassa hotellissa” ja olen joutunut kuitenkin kylmästi kieltätymään, sillä en ole halunnut enempää häiriötekijöitä öihini. Hän myös rakastaa teen litkimistä (ja pyysi sitä jopa synttärilahjaksi), jonka lisäksi Harry Potter on ollut aika paljon esillä jutuissa jo pitkään – joten aika pian mieleeni tulikin, mitäs jos lähtisimme kahdestaan Lontooseen.

Ja niin me sitten lähdimme! Ostin meille lentoliput jo muutama kuukausi sitten ja pidin koko homman visusti salaisuutena synttäripäivään asti. Viisi tuntia ennen koneen lähtöä annoin hänelle onnittelukortin, jossa luki ”Lähdetäänkö teelle?” ja alle olin piirtänyt Big Benin ja sen ympärillä lenetelevän Peter Panin, kaksikerroksisken bussin jota ajoi Padidngton, kyydissään Kuningatar ja katolla Harry Potter, sekä Buckinhamin vartija tarjoilemassa teetä.

Hetken aikaa hän ihmetteli korttia, kunnes pikkuhiljaa alkoi valkenemaan. Eihän hän aluksi meinannut millään uskoa, että lähdedemme NYT HETI. Kun hän vihdoin käsitti tuli pikku paniikki. Pian jännitys vaihtui kuitenkin innostukseen ja lähdimme vielä hakemaan kaupasta vähän evästä ennen lähtöä.

Kaupalla huomasin pankkikorttini kadonneen ja sitten vuorostani itku silmässä olin minä. Olin jo aika varma, ettemme pääsisikään lähtemään, sillä eihän ilman korttia voi matkustaa. Kaikki kuitenkin järjestyi, onneksi on Apple Pay puhelimessa ja käteinen. Etsittiin korttia kuitenkin sen verran kauan, että tuli vähän kiire lähteä kentälle. Kunnon jännitys loppuun asti siis.

Eikä jännitys vielä päättynyt koneeseen ehtimiseen, sillä ensimmäistä kertaa minulta nimittäin pyydettiin lapsen syntymätodistusta passin tarkaistuksessa Englannin päässä- eikä sellaista tietenkään tällä kertaa ollut. Ikinä ennen ole sitä pyydetty missään päin maailmaa, vaikka sellainen mukana onkin useilla reissuilla ollut. Meillä kun on eri sukunimet ja passivirkailija oli tiukkana siitä, että miten minä voin olla hänen äitinsä. Onneksi Kaapolta jo Englanti onnistuu ja hänen vakuuttelunsa ansiosta päästiin siitäkin tilanteesta. Onneksi tähän myös päättyivät matkan isommat kommellukset.

Lontoossa oltiin myöhään illalla ja heti päästiin testaamaan niin juna kun metrokin. Hotelliin chekkaamiseen jälkeen käytiin syömässä, jossa koko ravintola lauloi onnittelulaulun Kaapolle tarjoilijan tuodessa hänelle tähtisädetikuin koristellun järkiruoan.

Käytiin myös Harry Potter Studiolla, hienosti iltapäiväteellä, parissa museossa, Hyde Parkissa ja käppäiltiin ja ihmeteltiin muuten vain kaupungin menoa. Kaapo oli superia matkaseuraa (jälleen kerran) ja suunnisi ihan superhyvin myös sokkeloisessa metrossa. Myös sää helli meitä ihanasti.

Moni teistä onkin toivonyt Instan kautta vinkkejä Lontooseen ja yritän pian koostaa vielä jonkinlaisen kompaktin reissupostauksen tännekin. Toiveestanne pistän myös kaikki Lontoon ig-storyt profiilini kohokohtiin ihan pian!

Ehkä kuvista välittyykin, että meillä oli tosi ihana reissu, kolme yötä laatuaikaa vain kahdestaan. Nukuttiin vierekkäin saman peiton alla, juteltiin, ihmeteltiin, vähän riideltiin, herkuteltiin ja naurettiin ja nautittiin paljon.

En sanoisi välttämättä olevani mikään konkari pienen vauvan kanssa lentomatkustamisessa, mutta muutaman kerran on tullut kuitenkin alle vuoden ikäisen kanssa lennettyä – ja useamman kerran sitten vähän isompien vauvojen kanssa. Joten jonkinlainen kokemuspohja kuitenkin löytyy, jotta koen voivani antaa reissua helpottavia vinkkejä.

Alle kaksivuotiaasta, sylissä matkustavasta lapsesta ei yleensä tarvitse maksaa mitään tai jokin ihan pieni, alle muutaman kympin summa. Koko matkan ilman omaa paikkaa matkustava vauva asettaa toki omat haasteensa, mutta kyllä siitäkin selviää.

Kori vauvalle

Etenkin vähän pidemmille reittilennoille on mahdollista varata vauvalle vastapäiseen seinään kiinnitettävä kori / koppa. Korin voi kuitenkin yleensä kiinnittää vain muutamalle tietylle paikalle, joten varauksen kanssa kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä.

Vauvakopassa voi lennon aikana olla yleensä alle vuoden ikäinen ja alle 9 kiloinen vauva (vaihtelee toki lentoyhtiöittäin), mutta on hyvä huomioida, että seinään kiinnitetyssä kopassa ei saa esimerkiksi istua. Koppa toimii siis parhaiten ihan pienelle tai nukkuvalle lapselle.

Koppaa voi pitää myös lattialla jos jalkatila sen sallii eikä turvavyövalo pala. Tällöin koppaa voi hyödyntää vaikkapa lapsen leikkiessä tai syödessä, sillä silloin siinä ei ole lapsen pakko maata.

Oma koppa

Lennolle on mahdollista ottaa myös oma pehmeä koppa, jos sen saa taiteltua käsimatkatavaroiden vaatimaan kokoon. Voi olla helpompaa nukuttaa ja siirrellä nukkuvaa vauvaa kopassa, mutta ahtaiden tilojen vuoksi se voi myös olla ajoittain tiellä.

Extra jalkatila

Useissa koneissa on mahdollista varata paikka (lisämaksua varstaan) riviltä, jossa on normaalia enemmän jalkatilaa. Kuitenkin usein näillä paikoilla sijaitsee myös hätäpoistumistiet, jolloin niissä ei voi matkustaa lapsen kanssa. Tämä kannattaa siis tarkistaa etukäteen.

Jos varaat lennolle vauvakopan, siihen kuuluu käsittääkseni aina myös suurempi jalkatila.

Keskipaikka vapaaksi

Jos matkustat toisen aikuisen kanssa, voi paikkojen kanssa yrittää kikkailla niin, että sylissä matkustava vauva saa ilmaiseksi tyhjän paikan. Tämä on tosin aina riski, mutta onnistuessaan se auttaa todella paljon.

Eli paikkoja etukäteen varatessa voi jättää esim kolmipaikkaisessa rivissä keskipaikan tyhjäksi ja varata siis yksi paikka ikkunalta ja toinen käytävältä. Jos kone ei tule aivan täyteen, nämä paikat yleensä jäävät vapaaksi ja voit ottaa tyhjän paikan käyttöön vauvalle. Kun käsinojat nostaa ylös, mahtuu vauva hyvin nukkumaan poikittain vapaalla tuolilla. Oman kokemuksen mukaan myös mitä taaempaa konetta varaat paikat, sitä paremmin tämä kikkailu onnistuu.

Nousu ja lasku

Myös sylissä matkustavan vauvan täytyy olla vöissä kasvot menosuuntaan nousun, laskun sekä mahdollisen turbulenssin aikana, oli hän minkä ikäinen tahansa. Tähän tarkoitukseen penkillä odottaa yleensä valmiina vyö, joka liitetään omaan vyöhön kiinni.

Jotkut syöttävät vauvaa aina nousun ja laskun aikana, sillä se auttaa pitämään korvat auki ja vähentämään korvissa tuntuvaa painetta.

Matkarattaat ja turvaistuin

Helsinki-Vantaan kenttää lukuunottamatta, monilla kentillä on mahdollista ottaa matkarattaat kentälle mukaan, jolloin ne luovutetaan ruumaan vasta lentoneeseen mentäessä. Helsingin kentällä rattaita varten saa ison muovipussin, joka kannattaa säilyttää myös kotimatkaa varten. Rattaille voi myös vuokrata suojalaukun kentältä, jos pelkää niiden rikkoutuvan. Suojalaukkuun voi pakata myös muuta tavaraa, kuten vaikka vaippoja.

Vauvan kanssa matkustaessa niin rattaat kuin turvaistuin ovat yleensä ilmaisia ottaa mukaan, vaikka muuten matkatavarat eivät lippuun sisältyisikään. Jos rattaita ei voi ottaa koneeseen saakka, ne jätetään yleensä erikosmatkatavaraluukulle, kuten myös turvaistuin. Eli eri paikkaan kun muut laukut.

Turvatarkastus

Joillain lentokentillä pääsee lasten kanssa matkustaessa jonojen ohi tai heille on varattu kokonaan omat jonot ja portit. Tämä on aika ihana juttu, kun voi rauhassa säätää eikä tarvitse välittää niskaan huohottavista kiireisistä liikematkustajista. Myös Helsinki-vantaalta löytyy perheiden oma turvatarkastusportti.

Vauvan ruoat

Alle kaksivuotiaan kanssa matkustaessa voi koneeseen ottaa mukaan matkan aikana tarvittavan määrän vauvan ruokaa ja juomaa – ja vähän päälle. Eli tässä kohtaa nesterajoitukset eivät päde. Voit siis huoletta pakata käsimatkatavaroihin lähes rajoittamattoman määrän soseita, korviketta tai maitojauhetta, pillimehuja yms. Me olemme saaneet tarkistuksen läpi viedä jopa lämmintä vettä isossa termarissa.

Muista ottaa kaikki nesteet ja muut ruoat esille turvatarkastuksessa ja laittaa ne omaan laatikkoonsa ennen läpivalaisua.

Syöminen koneessa

Lentokoneissa vauvan ruoat lämmitetään yleensä kuumassa vesihauteessa, varaudu siis siihen, että lämmityksessä voi hieman kestää. Jos vauva syö pullosta, suosittelen ottamaan paljon pulloja mukaan, tällöin ei tarvitse miettiä niiden pesemistä.

Muista myös:

Passi vauvalle. Passia hakiessa paikalla pitää olla kaikki huoltajat tai kirjallinen suostumus toiselta sekä tietysti itse vauva.

Koneessa tulee usein kylmä, vauvalle kannattaa pakata lämmitä päälle sekä ottaa mukaan varmuudeksi myös oma peitto.

Vaihtovaatteet itselle. Lasten kanssa syntyy usein sotkua, joten käsmatkatavaroihin kannattaa pakata myös vaihtovaatteet itselleen.

Kantoreppu tai liina. Emme itse harrasta hirveästi kantamista, mutta koin kantorepun hyödylliseksi niin kentällä että koneessa. Vauvan voi esimerkiksi nukuttaa siihen koneessa ja saada näin omat kädet vapaaksi.

Pyydä apua. Lentoemmänniltä tai kanssamatkustajilta, ihan rohkeasti.

Haisevimmat vaipat kannattaa käydä vaihtamassa koneen vessassa, pienestä koostaan huolimatta niistä löytyy alas taitettavat vaipanvaihtoalustat. Muovipusseja saa lentoemänniltä.

Oma asenne. Lasten kanssa reissaaminen voi olla stressaavaa ja lapsi kyllä aistii jos sinua hermostuttaa. Yritä siis säilyttää mahdollisimman leppoisa asenne ja pidä huoli myös omasta verensokeritasostasi. Älä turhaan stressaa mitä muut kanssamatkustajat ovat mieltä mahdollisesti itkevästä lapsestasi – teillä on ihan yhtälainen oikeus matkustaa kun muillakin.

LUE MYÖS: 12 VINKKIÄ LASTEN KANSSA MATKUSTAMISEEN

Meidän kolmen viikon reissu alkaa olla takanapäin, huomenna aamulla ollaan jo takaisin kotona. Loma on ollut ihana, parasta reissuissa on aina nähdä lasten nauttivan ja pitävän hauskaa yhdessä. Vaikka Myy on vielä pieni, on hän ollut kovasti mukana isoveljien sekä serkkujen menoissa. Öisin hän on puolestaan tehnyt hampaita ja tankannut maitoa mikä ei ole päivisin maistunut, joten joku lepoloma meille vanhemmille kelpaisi tämän rupeaman jälkeen paremmin kun hyvin.

Kolme viikkoa meni todella nopeasti ja olisimme hyvin vielä voineet jatkaa lomailua täällä vielä vähän aikaa. Kotiinpaluu reissun jälkeen on kuitenkin myös aina ihanaa, etenkin kun Suomen kesä on yksi lempiasioistani.

Palaan Espanjan reissuumme varmasti vielä muutaman postauksen verran (muutama paikkasuositus sekä vinkkejä vauvan kanssa matkustamiseen), mutta tähän väliin tälliset pikaiset kuulumiset ja kuvapläjäys kännykän kuvavirrasta. Tänään meillä olisi ohjelmassa vielä pyykinpesua, pakkailua sekä koko talon siivoaminen. Toivottavasti ehditään kuitenkin vielä vähän altaalle uimaan ja loikoilemaan.

Vuosi sitten olimme babymoonillamme kaksistaan tällä samaisella rannalla. Paikka teki meihin viimeksi niin suuren vaikutuksen, että halusimme ehdottomasti käydä siellä nyt myös lasten kanssa.

Luonnonkaunis ranta on tunnettu muun muassa sitä ympäröivistä dyyneistä sekä surffausmahdollisuudestaan. Suurin osa rantaviivasta on myös pyhitetty naturisteille. Täysin nudistina auringon palvominen ei kuitenkaan ole edellytys rannalla olemiselle, vaan siellä voi puketua (tai olla pukeutumatta) juuri niin kuin tahtoo.

Verrattuna muihin täällä päin oleviin rantoihin, Cabopino on kuin piilossa oleva rauhallinen keidas. Se kun ei ole aivan suosituimpien turistikohteiden aivan välittömässä läheisyydessä, vaan sinne pääsy vaatii täältä auton. Matkaa Funegirolan täpötäysiltä rannoilta sinne on noin vartin ajomatkan verran.

Ainoastaan rannan alkupäässä on pieni rypäs vuokrattavia aurinkotuoleja ja vähän enemmän porukkaa, sen jälkeen alkavat dyynit sekä nudistialue. Joinain hetkinä voi tuntua, ettei rannalla ole ketään muita. Rantaviivan toisessa päässä utuisina siintävät vuoret tekevät paikasta entistä ainutlaatuisemman.

Ranta on paikoitellen hyvinkin matala mereen mentäessä, joten lasten kanssa on täällä helppo olla. Toisaalta taas tuulisena päivänä aallot saattavat olla isohkoja, kuten meillä tällä kertaa oli. Pidemmällä rannalla on ihanan rauhallista osittain siksi, ettei siellä ole mitään palveluita – ei siis myöskään rantavahteja / pelastajia. Tämä kannattaa pitää mielessä uimaan tai surffaamaan mennessä. Keltaisesta lipusta huolimatta me uskallauduimme mereen aaltoihin hyppimään ja voi vitsit, että se oli hauskaa. Hiekkaa oli uikkareissa sen jälkeen ehkä kilo.

Tämä rantakäynti oli myös ensimmäistä laatuaan Myylle. Vähän etukäteen jännitti, että miten menee kuumalla hiekalla vauvan kanssa, joka pistää suuhunsa kaiken. Mutta huomasin pian, että oikeastaan siellä olikin aika rentoa. Mitäs nyt jos vähän menee hiekkaa suuhun, se ei ainakaan takerru samalla tavalla kurkkuun kun kaikki kuivat lehdet, kukat ja kivet joita hän normaalisti yrittää syödä.

Toki kovin kauaa ei vauvan kanssa suojaavista vaatteista ja hatusta huolimatta voinut rannalla olla, siellä meillä ei ollut rattaita lukuunottamatta mitään varjoa mukana. Rattaista puheenollen, pitkälle rannalle pääsee kätevästi ja esteettömästi dyynjeä pitkin kulkevien pitkospuiden kautta. Ne kiemurtelevat hieman, mutta samalla saa ihailla upeaa luontoa ja maisemia.

Rannan toisesta päästä löytyy taas vähän palveluita, kuten symppis ravintola, josta saa ainakin hyvää kalaa, roseta ja jäätelöä.

Oliko teillä kiinnostusta kuulla muista meidän mielestä kivoista ja lapsiystävällisistä paikoista täällä aurinkorannikolla?