PELASTUKSENI, PIHKAVOIDE

28/10/2017

Törmäsin ensimmäistä kertaa pihkavoiteeseen kesämarkkinoilla, jossa torikauppiaan puheet voiteen tehosta kuulostivat kaikkine ylistyssanoineen olevan kun suoraan ostos tv:stä. Tuote kuulosti siis liian hyvältä ollakseen totta, joten jätin sen lopulta ostamatta. Kuitenkin kun leikkaushaavasta kertovaan postaukseen teistä moni suositteli pihkavoidetta, aloin uskoa että ehkä se tosiaan voisikin toimia.

Marssin suoraan ensimmäiseen vastaan tulleeseen luontaistuoteliikkeesseen ja ostin sieltä männynpihkavoidetta. Kuusen pihkasta valmistettu tehty voide olisi kuulemma ollut vieläkin tehokkaampaa, mutta se oli valitettavasti kuulemma kaikkialta loppu.

Leikkauksetani tulee ensi viikolla kaksi kuukautta, mutta eräs pahassa risteyskohdassa ollut haava ei umpeutunut millään. Jouduin käymään kerran viikossa haavanhoitajalla ja hoitamaan siinä välissä itse haavaa kotona. Erittävävä haava oli onneksi melko pinnallinen, mutta jostain syystä se ei vaan mennyt millään umpeen. Sairaalassa tehdyn haavanhoidon ansiosta se ei onneksi kuitenkaan pahentunut. Haavasta otetut bakteerinäytteet katosivat matkalla laboratorioon ja lopulta lääkäri määräsi minulle varmuudeksi antibiottikuurin. Olin kuitenkin syönyt juuri edellisellä viikolla antibiottia toiseen vaivaan, joten en halunnut syödä heti uutta kuuria putkeen.

En tiedä oliko ajoituksella myös osuutta asiaan, mutta pihkavoiteen käytön jälkeen viikkokausia auki ollut haava umpeutui yllättäen alle viikossa. Ihan mieletöntä! Tutkimusten mukaan tuo pihka edistääkin haavojen parantumista, sillä siinä on antibakteerinen vaikutus. Tämän lisäksi on näyttöä siitä, että pihka itseasiassa edistää haavan ihon umpeutumista – minäkin sen todistin!

Kiitos siis paljon vinkistä kokeilla voidetta haavaan, jopa tällä vähemmän vaikkutavalla mäntypihkalla oli todella merkittävä vaikitus – haluan vielä joskus testata tuota kuusenpihkaa. Onko teillä muilla yhtä hyviä kokemuksia tästä voiteesta?


TÄITÄ? LUONNOLLINEN JA PARAS TAPA PÄÄSTÄ NIISTÄ EROON

23/10/2017

Vuosi sitten koulujen alkamisen jälkeen perhettämme alkoi piinaamaan ikävä vaiva, täit. Olin pitänyt niitä aina hyvin kiusallisina ja todella ällöttävinä. Omien muistojeni mukaan olen oman koulutaipaleeni aikana säästynyt niiltä, eikä lapsillanikaan ollut ikinä aiemmin ollut näitä ällötyksiä. Kunnes perheessämme alkoi viime syksynä hermoja raastava täikierre. Tässä kohtaa aika montaa teistä alkoi varmaan kutittamaan päästä? Niin minuakin – taas.

Viime syksy ja talvi ja kevät meni meillä niin, että häädöistä huolimatta täitä tuli aina jostain uudestaan. Kahden kodin jatkuva puunaaminen, monien satojen eurojen täishampoot, uudet peitot ja tyynyt, tuntikaisien hiusten kampaamiset ja jatkuva kutina kuluttivat henkisiä voimavaroja ihan hirveästi. Välillä oltiin muutama viikko ilman täitä, kunnes niitä taas jostain ilmestyi. Yhdessä vaiheessa uhkasin opettajille etten päästäisi lastani kouluun, ennen kun henkilökunta on tarkistanut kaikkien lasten päät.

Aina kun luulin että nyt vihdoin pääsimme näistä pikkupaskiaisista eroon, niitä tuli taas. Lopulta leikkasimme jopa lastenkin hiukset. Mutta eihän sekään auttanut, kun emme ihan lyhyeksi siiliksi niitä vetäneet.

Täit ovat kiusallinen vaiva ja alkuun ällötyksen lisäksi minua nolotti ne myös tosi paljon. Ja ovathan ne edelleen ihan hemmetin ällöjä. Nykyään osaan kuitenkin suhtautua niihin sillä mentaliteetilla, että täitä voi tulla ihan kenelle tahansa. Se ei ole merkki huolimattomuudesta tai likaisuudesta. Nolona ja kiusallisina pidän nykyään ainostaan vanhempia jotka eivät ilmoita kouluun tai hoitopaikkaan täistä tai eivät hoida niitä pois heti kun täitä havaitsevat.

Minusta onkin tullut tässä vuoden aikana aika hyvä täi-expertti, joten ajattelin jakaa vinkkejä tehokkaseen täihäätöön. Tärkein neuvo kuitenkin on unohtaa ne apteekin kalliit ja nykyisin valitettavan tehottomat myrkkyshampoot. Ainakin meilläpäin elelevät täit ovat selkeästi kehittäneet vastustuskyvyn kyseisiin aineisiin. Täiden ehkäisy on toki tässä hommassa ehkäpä se ykköshomma, eli pipot ja muut aina takin hihaan, reppuun tai muovipussiin! Täihääädön jälkeen yhtä tärkeä homma on täikammalla kampaaminen kaksi kertaa päivässä parin viikon ajan. Nimittäin jos hiuksiin jää yksikin elävä saivare, alkaa koko show alusta.

Täit kuolevat parhaiten tukehduttamalla ja tähän hommaan sopii parhaiten jokin kasvisöljy. Kookosöljyn epäillään toimivan parhaiten, mutta itse myös rypsi -ja oliiviölyn testanneena en ole huomannut tehoissa eroa. Kaikki öljyt saavat myös hiukset tuntumaan hyvältä ja rypsiöljyn joukkoon voi vaikkapa tipauttaa muutaman tipan eteeristä öljyä (oma suosikkini on appelsiini), jolloin ne myös tuoksuvat hyvältä. Teepuuöljyn on myös kerrottu toimivan täiden ehkäisyssä voimakkaan tuoksunsa ansiosta.

KASVISÖLJY JA TUNNOLLINEN KAMPAAMINEN

Ennen öljyn levittämistä hiukset kammataan kauttaaltaan tähän tarkoitukseen tehdyllä tiheäpiikkisellä täikammalla. Hiukset ja päänahka käydään läpi pieni osio osiolta. Tämä kannattaa tehdä vaikkapa lavuaarin päällä tai valkoinen pyyhe hartioilla, jolloin putoavat täit näkee parhaiten. Muista pestä ja keittää kampa aina kaikkien käyttäjien välissä.

Öjy on mielestäni helpoin levittää kotihiusvärin mukana tulevalla purkilla, mutta myös vaikka tyhjä shamppoopullo toimii. Kookosöljyä käyytäeesä tulee öljy ensin sulattaa juoksevaksi vaikkapa vesihauteessa. Öljyä levitetään tarkkaan koko päänahkaan sekä hiuksiin. Pään ympäri laitetaan tiiviisti muovipussi tai elmukemua. Tapanani on tehdä vessapaperista koko pään ympäri mevenä nauha/panta hiusrajan kohdalle, jotta öljyä ei valuisi kasvoille tai niskaan ja sitten vielä toinen pussi päälle. Öljyn annetaan vaikuttaa ainakin muutama tunti, mielellään kuitenkin yön yli.

Ennen pesua hiukset kammataan uudestaan täikammalla. Saivareita voi olla vaikea huomata, mutta mielestäni ne saa parhaiten irti juuri kosteista tai öljyisistä hiuksista. Saivareet ovat siis nitä pieniä vaaleita munia, jotka ovat kiinnityneet hiukseen yleensä noin sentin päästä päänahasta. Saivareita on joskus vaikea saada irti edes kammalla, jolloin ne täytyy vetää yksi kerrallaan pois kynsillä. Näiden postaminen onkin se kriittisin vaihe, sillä munista syntyy aina uusia täitä.

Öljyn jälkeen hiukset pestään normaaliin tapaan shampoolla. Moni on kertonut saaneensa apua täikierteeseen pajunkuorishampoosta. Se ei tapa jo olemassa olevia täitä ja saivareita, mutta hajunsa ansiosta estää niiden uudelleen tulemista.

SAIVAREET KUOLEVAT MYÖS KUUMASTA

Saivareisiin toimii kampauksen ja nyppimisen lisäksi kuuma. Eli hiukset kannattaa föönata mahdollisimman kuumalla, pieni jakaus kerrallaan. Lasten kanssa tämä ei tosin välttämättä onnistu, mutta oma pää kannattaa föönata sekä vetää vielä vaikka suosistusraudalla huolillisesti läpi.

Öljyhoidosta ei ole hiuksille mitään haittaa, päin vastoin, joten ölyhoito kannattaakin toistaa viikon päästä. Samalla koko perheen voi hyvin öljyttää varmuudeksi, toisin kun apteekin myrkyillä. Kaikan a ja ö on kuitenkin kampaaminen, kampaaminen, ja kampaaminen!

MUISTA TEKSTIILIT

Täi elää pään ulkopuoella, esimerkiksi tekstiileissä, vain muutaman päivän. Joten mitään jättimäisiä siivousoperaatiota ei tarvitse suorittaa. Riittää kun petivaatteet, pyyhkeet, hatut ja huivit pesee vähintään 60 asteessa. Myös pakastaminen on kätevää, meillä on tapana laittaa pipot, takit, huivit, reput ja tyynyjen suojapäälliset pakkaseen yön yli. Pehmolelut kannattaa sulkea muovipusseihin vaikkapa viikoksi. Sohvalle, matoille ja patjoille riittää imurointi ja sohvan päälle voi laittaa vaikka suojaksi lakanan. Jos mahdollista, peitot ja tyynyt voi myös saunottaa kuumassa tai tunkea sinne pakastimeen.

KERRO MUILLE

Tärkeää on myös kertoa täihavannoistaan kouluun, hoito -tai kyläpaikkaan. Aina täitä ei huomaa ja silloin ne pääsevät leviämään tehokkaammin. Kun täi havainto on tehty pitää tarkistaa koko perheen päät, valitettavan todennäköisesti niitä löytyy usein muiltakin. Kasvisöljy on onneksi luonnollinen ja turvallinen vaihtoehto ja sitä voi käyttää ihan varmuden vuoksikin.

Onko teillä lisää hyviä vinkkejä täiden ehkäisyyn tai häätöön?


PIENET OPPIJAT JA APUA KESKITTYMISEEN

13/10/2017

Kaupallinen yhteistyö – Minisun Omega Junior

Tiedättekö miksi kutsutaan D-vitaamiinia? No aurinkovitamiiniksi! Entäs, miksi kutsutaan Omega-3 vitamiinia? Tietysti aivovitamiiniksi! Entä arvaattekos miksi kutsutaan vitamiinia jossa on näitä molempia samassa? No, aivoauringoksi! Ainakin jos meidän pojilta kysytään.

Lasten keksimä aivoaurinko onkin hyvin kuvaava nimi tälle oranssin geelipalan muodossa olevalle Vermanin Minisun Omega Juniorille, joka sisältää 10 mikrogrammaa D3- vitamiinia sekä 600 mg korkealaatuista kalaöljyä. Pureskeltava geelipala on valmistettu kestävän kehityksen periaattein tuotetusta kalaöljystä ja se maistuu appelsiinille, vadelmalle ja sitruunalle.

Miksi tällaisia vitamiineja meillä sitten syödään? Tänä syksynä havahduin yllättäen siihen, ettei perheessämme ole enää yhtäkään päiväkoti-ikäistä lasta. Esikoinen meni toiselle luokalle ja kuopus aloitti esikoulun. Muutos on ollut valtava.

Eskari vaihtuikin lennosta paikkaa päivän varoitusajalla tutussa päiväkodissa tapahtuneen vesivahingon takia läheisen koulun tiloihin, joten uuden opettelu alkoi jo heti siinä. Kaikki paikat, tavaroiden järjestys ja rutiinit piti oppia uudestaan – niin eskarilaisten kun henkilökunnankin. Toki myös suurin osa kavereista oli uusia. Eskarilaisten pitää myös huolehtia itse kaikista tavaroistaan, kantaa reppua kaikkialle mukaan – naulakko pitää tyhjentää kokonaan aina ulos mentäessä.

Uutena juttuna eskarissa ton tietysti myös tehtävät. Esikoulussa harjoitellaan numeroita, kirjaimia, kirjoittamista, lukemista ja kaikkia muita tärkeitä taitoja. Vastapainona tälle kaikelle eskarissa harjoitellaan myös mindfulnessia. Väritetään hiirenhiljaa mandalaa ja harjoitellaan sisäistä rauhaa. Silti oppiminen ja keskittyminen kaipaavat tukea myös muualtakin, jota Minisun Omega Junior tuo. Rasvahapot tukevat tutkitusti oppimista, sillä ne tehostavat ja tukevat aivojen toimintaa.

Entäs sitten toinen luokka! Voi jestas mikä harppaus on taas tapahtunut vuodessa. Koulureppu painaa jo monta kiloa, kirjoja ja vihkoja on vaikka kuinka monta ja läksyjä välillä niin paljon että olen itsekin ihan poikki niiden tekemisen jälkeen. Nolottaa ehkä vähän myöntää, mutta tarkistaessani Kaapon matikanläksyjä pitää minun itse turvautua välillä lunttaamiseen – niin vaikeita ne ovat jo nyt!

Kaapo on luonteeltaan todella rauhallinen tyyppi, mutta hänellä on taipumusta välillä uppotua omaan mielikuvitusmaailmaansa. Olemme siitä onnekkaita, että myös tällaista oppilastyyppiä osataan koulumaailmassa nykyään arvostaa ja kaikille oppilaille pyritään löytämään ne ovat toimivat tavat oppia. Uskon että monipuolinen ruokavalio ja oppimista tulevat vitamiinit auttavat myös rauhallista lasta keskittymään olennaiseen.

Lapset ottavat oikein mielellään aivoaurinkonsa joka aamu ja he muistuttavat kyllä jos minä meinaan unohtaa antaa sen! Kätevää on se, että molemmat tärkeät vitamiinit löytyvät yhdestä samasta palasta, joita riittää yksi päivässä. Syön itsekin välillä itse geelipalan, ne maistuvat oikeasti hyvältä!  D-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja kalaöljyn sisältämä DHA-rasvahappo ylläpitää normaalia aivotoimintaa ja näkökykyä. Vitamiineja voi ostaa apteekista.

Mihin asioihin lapsesi kaipaa erityistä apua keskittymisen osalta? Vastaa alle ja voita vuoden vitamiinit! Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Minisun Junior – vitamiinipaketin, jonka arvo on 60 euroa. Arvonta päättyy 20.10.