HUONEKALUJEN UUSI ELÄMÄ

4/03/2019

Postaus sisältää saatuja tai alennuksella ostettuja tuotteita*

Kun meidän ruokapöytämme meni vihdoin viikonloppuna vaihtoon, huomasin etteivät vanhat (matalat, lasten mallliset) tuolit enää käyneet uuden korkeamman pöydän kanssa. Tuttuun tapaani suuntasinkin niitä ensitöikseni etsimään nettikirppikseltä. Siinä pöydän äärellä istuessani, ympärilleni katsellessa, sainkin ajatuksen tähän postaukseen. Nimittäin uutta pöytää (jota muuten etsittiin pitkään myös ensin kirppiksiltä) ja sohvaa lukuunottamatta, oikeastaan suurin osa huonekaluistamme ovat todella vanhoja tai käytettynä ostettuja.

Jotkut teistä ehkä muistavat entisen kotimme keittiössä astiakaappina olleen, itse valkoiseksi maalatun Lundia-hyllyn? Nykyään se toimii järjestyksensäilyttäjänä kellarissamme, mutta olkkarissa meillä on melkein samalainen, Oskun vanha hylly. Se oli myös alunperin puunvärinen ja ollut itseasiassa Oskulla vuosikausia, lapsesta saakka hänen huoneessaan.

Hylly on mitoiltaan ihan loistava säilytysratkaisu levyille ja muunneltavuutensa ansiostan saatiin se myös mahdutettua uuden kotimme olohuoneeseen. Alunperin se oli siis leveämpi. Lundian hyllyt ovatkin ihan loistavia juuri siksi, kun niitä voi tilanteen ja tarpeiden mukaan muunnella helposti. Eri kokoisia tikaksia ja hyllyjä löytyy yleensä tosi hyvin myös käytettyinä kirppareilta ja kierrätyskeskuksista. Vuosien saatossa hieman kellastunut mänty riiteli lattiamme sävyn kanssa, joten ihana anoppini maalasi tämänkin hyllyn valkoiseksi. Levyt itsessään tuovat hyllyyn väriä ja eloa. Pienet levyt ovat noissa harmaissa Lundian System-vanerilaatikoissa, joihin saa kannen päälle – mikä on kätevää pölyn kannalta.

Olen nähnyt viime aikoina myös paljon kokonaisuuksia, joissa osa hyllystä on vanhaa ja osa, kuten vaikka ovet, sitten uudistuotantoa. Vaikka omaan kotiimme vanhat puunväriset hyllyt eivät oikein sovi, näyttävät ne mielestäni tosi ihanilta vaikkapa sitten taas valkoisen lattian kanssa.

Uuden elämän uudessa kodissa sai myös vanha työpisteeni. Koska tarvitsimme kipeästi säilytystilaa etenkin kaikelle pienelle sälälle, päädyimme laittamaan avohyllyjen sijaan toiseen hyllykköön seitsemän laatikkoa. Lipasto sulkee sisäänsä vaikka mitä, kuten kaikkien aurinkolasit, avaimet, heijastimet, patterit, kuulokkeet, verensokerimittarin, voodoo-nuken(?), avaamattomat kirjeet ja kuitit – kaiken sellaisen jonka haluaa pois silmistä, mutta mitä kuitenkin tarvitsee lähes päivittäin. Lipasto oli meillä aiemmin eteisessä, mutta siirtyi sieltä ihan hiljattain tuonne olohuoneen nurkkaan, mihin se sopii mielestäni tosi kivasti olemalla samalla jotenkin tarpeeksi huomaamaton.

Myös tosiaan nuo pöydän äärellä olevat Artekin 65 tuolit ovat vanhoja ja kirppiksisltä ostettu. Kaksi tuolesta oli valmiiksi itse valkoiseksi maalattuja. Kolmannessa puun värisessä tuolissa näkyy jo vuodet, mutta itseasiassa tykkään aika paljon siitä juuri siksi. Myös Myyn Stokken TripTrap syöttötuoli on vanha. Hiotutimme sen hiljattain ja se olisi tarkoitus käsitellä vielä kuultomaalilla. Nurkassa viimeistä silausta odottaa myös Domus-tuoli, joka on kokenut aikamoisen muutoksen alkuperäisestä kunnostaan, mutta jossain vaiheessa minulla vain loppui puhti sen homman loppuun saattamisessa.

Paljon kyselytä vuosien mittaan olen saanut myös tuosta valkoisesta liukuovellisesta senkistä. Se on täyttä puuta ja merkiltään Laatu-Kaluste, jostain 40-50 luvulta. Alunperinhän sekin oli koivuinen mustilla metallijaloilla, mutta muutama vuosi sitten maalasin myös sen (myönnän, minulla on ollut kova valkoisen buumi, joka kylläkin on viimeaikoina ihan pikkuisen rauhoittunut). Muuttojen yhteydessä liukuovista on murtunut muutamia palasia, mutta se ei ole itseäni paljoakaan haitannut. Senkki siirrettiin tuohon paikalle väliaikaisesti ja saa nähdä kuinka moneksi vuodeksi tuo väliaikaisuus sitten jää. Senkissä säilytän työhöni liittyviä juttuja, kuten kameratarvikkeita ja tärkeitä papereita. Se on toiminut aiemmin myös lasten lelukaappina.

Myös sohvan vierellä oleva pöytä on facebook-kirppislöytö muutamien vuosien takaa. Ostin sen alunperin sohvapöydäksi vanhaan kotiini, mutta se ei ikinä oikein sopinut sinne. En kuitenkaan raaskinut myöskään luopua pöydästä, joten se on kulkenut mukana myöskin väliaikaisratkaisuna, odotellessaan että mitähän sille keksisin. Pitkään mietin, että sahaisin jalkoja vähän lyhyemmäksi, jolloin se sopisi paremmin sohvan eteen pöydäksi, mutta… en tiedä. Myös tuo jalkojen vihreä väri vihastuttaa, mutta samalla jollain tapaa myös ihastuttaa.

Sisustuksessa tykkään selkeistä ja vaaleista linjoista sekä modernista muotoilusta. Mieltäni rauhoittaa kun ympärillä ei ole liikaa sälää ja ärsykkeitä. Se ei silti poissulje sitä, etteikö sisustusta voisi hankkia käytettynä. Usein kirppissiustus kun saatetaan mieltää sellaiseksi mummolamaiseksi. Itse ajattelen, että jos joku huonekalu tai vaikka matto voi saada uuden elämän kierrätyksen kautta, kertoo se tuotteen olevan laadukas ja myös sen vuoksi hyvä hankinta.

Huonekalujen lisäksi meiltäkin löytyy kierrätettynä ostettuja mattoja kun sisustustyynyjäkin, ne ovat myös siitä ihania, ettei ihan kaikilla tule heti samoja vastaan.

Myös muuten nuo takan päällä olevat viherkasvit ovat vanhoja – en muista ihan tarkkaan, koska ne ovat mieheni, mutta jos muistan edes vähän oikein, niin yhden niistä hänen teini-ikäinen lapsensa on saanut 1-vuotislahaksi ja siitä kasvista on sitten juurruttettu aina uusia pistokkaita. Aika ihana juttu! Myös minä olen saanut kaksi niistä kasveista sitten lajaksi – kirppikseltä ostetuissa Arabian ruukuissa.

Löytyykö teiltä kotoa paljon kierrätettyjä huonekaluja, etsittekö jotain juttua yleensä ensin käytettynä ennen kun suuntaatte kaupoille?

*Postauksessa näkyvät Lundian laatikot sekä Philips Hue valaisimet saatu, ruokapöytä ja sohva ostettu alennuksella.


KODIN ÄLYKÄS VALAISTUS

11/02/2019


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Philips Hue kanssa

Olen niin innoissani, etten edes tiedä mistä aloittaisin. Asiaa on nimittäin niin paljon. Aloitetaan kuitenkin kertomalla, että vuoden 2019 toimin uusien Philps Hue älyvalaisimien ambassadorina. Huen mahdollisuudet ovat loputtomat ja tämä ensimmäinen postaus tuleekin olemaan vain pintaraapaisu, jossa kerron systeemistä yleisesti. Vuoden mittaan ilmestyvissä postauksissa keskitytään sitten vielä syvemmin sen erilaisiin ominaisuuksiin.

Philips Hue on älykäs ja langaton valojärjestelmä, johon kuuluu erilaisia lamppuja ja valaisimia. Valoja voi ohjailla niin puhelimella, kaukosäätimellä että puheellakin. Se on siis paljon enemmän kun pelkkä valaistus. Kaikesta huolimatta Hue on todella helppokäyttöinen. Ja uskokaa, se oikeasti on, jos minäkin olen sitä mieltä.

Kun minua kysyttiin Philipsiltä mukaan yhteistyöhön, puntaroin pitkään, että olenko minä varmasti oikea henkilö kun kyseessä on kuitenkin tekninen järjestelmä. Itse älyvalaisimet ja kaikki niiden mahdollisuudet kuulostivat todella kiinnostavilta, mutta pelkäsin koko homman kaatuvan heti siihen, etten osaisi käyttää sitä. Saatika asentaa sitä itse.

Minulle kuitenkin vaakutettiin, ettei järjestelmän asennus vaadi yhtään teknistä osaamista, ainoastaan ladataan puhelimeen appi ja liitetään Hue-alotuspakkauksesta tuleva yhteys-silta wifiboksiin. Sen jälkeen kaikki hoituisi lähes itsestään. Kaikesta vakuuttelusta huolimatta epäilin silti homman toimivan muka niin helposti, mutta lopulta siinä kävi juurikin niin. Noh, tällä hetkellä sähkökaapistamme roikkuu tökerösti pari piuhaa, mutta se johtuu vain siitä, että sähkökaapin ulostulo on ainoa paikka mistä osaamme laittaa wifin toimimaan. Lähituleivaisuudessa saamme toivottavasti vaihdettua sen paikkaa.

Me aloitimme Huen käytön siis aloituspakkauksella, johon kuuluu wifin ja valaisemien välisen yhteyden luovan sillan lisäksi kolme polttimoa sekä kaukosäädin. Näiden lisäksi otimme pikkuhiljaa käyttöön lisää yksittäisiä polttimoita meillä jo valmiiksi oleviin valaisimiin.

Kaikki meillä tällä hetkellä olevat lamput ovat värillisiä, eli niihin voi valita valkoisten sävyjen lisäksi yhteensä 16 miljoonaa eri värisävyä. Värin lämmön ja sävyn lisäksi myös jokaisen lampun kirkkautta voi säätää erikseen – tai yhdessä. Halutessaan lamppuja voi käyttää myös ihan normaaliin tapaan valokatkaisijasta. Yhteen siltaan voi liittää yhteensä 50 lamppua, joista jokaisen voi nimetä erikseen sekä tehdä ryhmiä huoneiden mukaan. Polttimoiden lisäksi sarjaan kuuluu paljon erilaisia valaisimia, valolistoja sekä ulkovaloja. Valot ovat ympäristöystävällisiä LED-lamppuja, joiden käyttöaika on 25 000 tuntia.

Hue yhdistää huvin ja hyödyn. Ja aluksi me vain hulluttelimme sillä. Pyysin poikia laittamaan silmät kiinni ja sanovan jonkin värin. He olivat aivan ihmeissään kun koko huone yhtäkkiä muuttui punaiseksi. Tätä leikkiä jatkoimme kauan, kutsuimme naapuritkin ihmettelemään. Sitten keksimme, että valoja voi säätää myös ääniohjauksella. Ihan kun jostain tieteiselokuvasta! Valot voi myös synkronoida liikkumaan elokuvan, tietokonepelin tai musiikin tahtiin ja mukailevan niiden värimaailmaa.

Sitten aloin ymmärtää, miten paljon ihan arjessa hyödyllisiä ominaisuuksia siinä on myös huvin lisäksi. Valaisimiin voi asettaa erilaisia rutiineja ja ajastuksia, kuten arkiaamuille pikkuhiljaa päälle menevät ja kirkastuvat valot herätysvalon tapaan. Tai sama juttu, mutta toisin päin, iltaisin. Sen lisäksi, että valoja voi säätää miljooniin eri sävyihin, voi eri asetukset tallentaa myöhempää käyttöä varten. Makuuhuoneeseen voi asettaa vaikka pehmeän ja lämpimän iltavalaistuksen, jossa näkee kuitenkin vielä lukea iltasadun, tai lapsille turvallisen yövalaistuksen, jossa osa valoista menee kokonaan pois päältä ja yksi himmeä jää yöksi, tai siihen saakka että aamu alkaa sarastaa, päälle.

Valoihin voi liittää myös liikkeentunnistimen, vaikkapa kylpyhuoneeseen, sekä säätää sen kirkkautta ja sävyä kellonajan mukaan. Valoja voi toki myös säädellä vaikkei olisi itse kotona. Tämä on hyvä mahdollisuus vaikka silloin kun on itse matkoilla, muttei halua ulkopuolisten tietävän, että talo on tyhjänä. Huen voi liittää myös wifillä varustettuihin palohälyyttymiin, jolloin hälytyksen tullen kaikki valot muuttuvat punaiseksi. Punaisessa valossa näkee parhaiten savunkin seassa, jonka lisäksi palokunnan on helpompi löytää paikalle.

Värivalojen lisäksi valkoisten sävyjen valikoima on hyvin laaja, aina hyisen kylmän sinertävästä lämpimään keltaoranssiin. Vietämme paljon aikaa kotona, jonka lisäksi myös työskentelen täällä, joten kunnon valaistus on aina ollut minulle tärkeää. Valoilla voi tuoda ihanasti eri tunnelmia, mutta oikeanlainen valo antaa energiaa ja auttaa myös suoriutumaan askareista tehokkaammin. Myös valokuvaaminen talven pimeinä kuukausina on helpompaa, kun lamput saa säädettyä luonnonvaloa mukailevaksi.

On todella vaikea nimetä yhtä suosikkiominaisuutta Huesta, sillä siinä on joka tilanteeseen siinä omat hyvät juttunsa. Hue on valo jota en tätä ennen tiennyt tarvitsevani. On aika luksusta illalla sänkyyn kömpimisen jälkeen sammuttaa koko kodin kaikki valot yhdellä napin painalluksella (tai äänikomennolla) ja herätä helmikuiseen pakkasaamuun lempeästi pikkuhiljaa kirkastuvien valojen avulla. On ihana hullutella yhdessä perheen kesken, pitää diskoa sekä tehdä varjoeläimiä sinälle ja sitten rauhoittua pehmeään valoon iltasatua lukien. Olen pitänyt iltaisin meidän makuuhuoneessa sellaista kaunista persikkaisen väristä himmeää valoa, se tuo nukkumaan valmistautuessa ihanan utuisen tunnelman.

Kuten alussa sanottu, olen aivan mahdottoman innoissani tästä tulevasta vuodesta Hue älyvalaisimien kanssa – ja niin on koko perheenikin. Tosi hauskaa päästä testaamaan ja kertomaan näistä teille. Meillä on suunnitelmissa ainakin jo pitää illalliskutsut, kotibileet sekä puutahrhajuhlat, joihin luodaan tunnelmaa näillä valoilla. Kiinnostavaa on myös nähdä miten paljon arjessa älyvalaistus on mukana ja kuinka suuri merkitys sillä tulee olemaan osana jokapäiväistä elämää. Tullaan koko perheen voimin raportoimaan meille merkityksellisimpiä juttuja, niitä jotka toimivat tai mahdollisesti eivät.

Mitä vaan kysyttävää teille tulee Hueen liittyen, niin laittakaa kommenttia! Minä autan mielelläni tai selvittelen, jos en osaa vielä kaikkeen heti vastata. Kurkatkaa myös huomisen Instagram-storyistä videota valojen käytöstä!


SOHVA LAPSIPERHEESSÄ

4/02/2019

Toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Kuusilinnan kanssa / Sohvasta saatu alennus

Kun perheemme kasvoi nopeasti kolmesta kuudeksi ja koti vaihtui, tuli meille myös tarve uudelle sohvalle. Mietimme uuden sohvan ostamista pitkään, vertailimme ja pähkäilimme eri valmistajien eri malleja ja eri mahdollisuuksia. Monen kuukauden etsinnän jälkeen päädyimme ostamaan sohvan uutena, kotimaiselta perheyritykseltä Kuusilinnalta.

Kuusilinnan Ilma-sohva on sirolta, hieman 50-lukulaiselta ulkonäöltään juuri sitä mitä olimme hakeneet. Sohvaa on saatavilla erikokoisina, levyisinä, divaanilla sekä näitä yhdistelemällä kulmasohvana, jonka avulla saimmekin suunniteltua juuri meidän olohuoneen nurkkaan sopivan kokonaisuuden. Joka sitten valmistettiin meille käsityönä Lahdessa.

Sohva on kirjaimellisesti iso ja pitkäaikainen hankinta, jossa ei halua mennä vikaan. En ole sohvasiantuntija, mutta oman kokemuksen kautta syntyneitä vinkkejä löytyy senkin edestä. Jos teillä on uusi sohva mietinnässä nyt, tai joskus tulevaisuudessa, kannattaa ainakin miettiä näitä:

KÄYTTÖTARKOITUS

Meillä ei ole olohuoneessa telkkaria ja aiemmin hengailtiinkin yhdessä pääosin ruokapöydän ääressä. Pitkään ajateltiinkin, että otetaan pieni sohva ja muutama nojatuoli sen kanssa – siinä voisi sitten etenkin vieraiden kanssa kivasti seurustella.

Fakta on kuitenkin se, että tässä arjen oravanpyörässä meillä harvemmin vieraita käy ja sohvalta toivomme ehkä kuitenkin ennemmin löhöily- kun seurustelumahdollisuutta. Itselläni siinsi mielessä myös jo tulevat imetysmaratoonit pian syntyvän vauvan kanssa, ja mikä siihen olisikaan parempi paikka kun sohvannurkka. Näin ollen ajatus pienestä sirosta sohvasta muuttui siroksi kulmasohvaksi.

Lopulta päädyimme kuitenkin ottamamaan huomattavasti suuremman sohvan, mitä olimme alunperin ajatelleet, mutta onneksi otimme. On ihanaa, kun kaikilla on oikeasti kunnolla tilaa löhöillä sohvalla. Ja siroudestaan huolimatta, tämä tosiaan on kunnon löhöilysohva.

Halusin, että istunsyvyys on tarpeeksi syvä, jotta sohvalla voi olla mukavasti myös jalat ylhäällä. Sohvan piti sopia myös satunnaiseen nukkumiseen. Itse kun harrastan päikkäreitä sohvalla, mutta myös vauvan vuoksi on hyvä, että kotona on paikka jonne toinen vanhempi voi tarvittessa paeta nukkumaan rauhassa.

PESTÄVÄT PÄÄLLISET

Etenkin lapsiperheessä, mutta toki myös muutenkin, ehdoton juttu sohvassa on irrotettavat päälliset, jotka voi itse pesukoeessa pestä. Irrotettavat päälliset pidentävät sohvan käyttöikää myös siksi, että ne voi vaihtaa uusiin ennemin kun koko sohvan. Tai vaikka käyttää vuorotellen kaksia erilaisia jos pitää vaihtelusta.

Niin kauan kun muistan, olen haaveillut pellavaisista sohvakankaista. Se toive minulla oli edelleen, vaikkakin olin valmis joustamaan siitä, jos muuten täydellinen sohva tulisi eteen jollain muulla luonnonmateriaalia olevalla kankaalla. Toinen asia mistä olin haaveillut, olivat Tanskalaistyyliset tereet, eli koristesaumat sohvatyynyissä. Ja tiedättekö mitä, sain molemmat!

Kuusilinnan sohviin on valittavana huikea määrä erilaisia laadukkaita kankaita aina sameteista, pellavaan, villaan ja nahkaan. Me päädyimme lopulta tähän pehmeään pellavaan ja eläväiseen harmaaseen, josta vaaleudestaan huolimatta ei toivottavasti näy ihan heti kaikki lika.

KÄÄNNETTÄVÄT TYYNYT

Muutaman sohvan aiemmin omistaneena ja ystäväperheiltä kokemuksia kysellessä, yksi iso juttu sohvaa valitessa on se, että voiko istuimia ja tyynyjä sekä päällisiä käännellä ja pitää eripäin. Kun sohvalla istutaan paljon, alkaa se pepun kuva oikeasti näkymään siinä tyynyssä. Pöyhiminen toki auttaa vähän, mutta vielä enemmän ilmettä kohentaa se, jos tyynyt voi välillä kääntää kokonaan toisin päin ja ympäri.

MIHIN SOHVA TULEE

Meidän olkkarissa sohvalle oli oikeastaan vain kaksi paikkaa, joista molemmat kulmassa. Myös tästä syystä lopulliseksi vaihtoehdoksi valikoitui kulmasohva, sillä tavallinen sohva näyttää juurikin vähän väkisin nurkkaan ahdetulta, jos sen molemmille puolille ei jää tarpeeksi tilaa.

Sohvaa ei aina tarvitse sijoittaa perinteiseen tyyliin seinän vierustalle, vaan sillä voi myös jakaa tilaa. Tämä kävi myös meillä mielessä, mutta silloin katsesuunta olisi ollut seinää päin, ja koska meillä ei tosiaan sitä tv:tä ole, katselemme mielummin ikkunasta avautuvaa mäntymaisemaa, vastapäisen talon piippuja ja parvekkeen kaiteella vierailevia talitinttejä.

Sohvan paikasta riippuen voi myös miettiä, että toimisiko sohva paremmin vaikka ilman toista käsinojaa. Käsinojattomuus antaa sohvalle ja sitä kautta koko huoneelle lisää ilmavuutta.

LAATU

Sohva on kallis hankita, jota ei mielellään ihan heti pistä vaihtoon. Kuten kaikessa kuluttamisessa, laatuun kannattaa panostaa.

Meidän Ilma sohvan luvataan olla pitikäinen ja säilyttää muotonsa vuodesta toiseen, laadukkaiden materiaalien ja höyhentäytteiden ansiosta. Pöyhittäessä sohva palautuu alkuperäiseen muotoonsa. Harmi, että itse tajusin pöyhiä sohvaa ja suoristaa tyynyt vasta kuvaamisen jälkeen, mutta eipä se hullummalta näytä syyskuusta saakka meillä olleena noinkaan.

Kuusilinnan oman malliston sohvat valmistetaan siis kotimaisesta puusta käsityönä Lahdessa ja tuotteille on myönnetty myös Avainlippu-tunnus. Pesty höyhentäyte ei pölytä ja sen alla oleva vaahtomuovi antaa tyynyille ryhtiä. Alla on teräsjousitus. Sohvarungolla on myös kymmenen vuoden takuu.

KOEAJA

Tulevaan sohvaan kannattaa tutustua rauhassa ja ajan kanssa. Olen aikoinaan tehnyt vihreostoksen ostamalla sohvan pikaisen istahduksen ja ulkonäon perusteella. Kotona huomasin, ettei sohvalla mahdukaan löhöillä! Jos sohvaa ei ole mahdollista käydä katsomassa ennen ostopäätöstä, kannattaa kotiin tilata ainakin kangasnäytteet ja googlailla mahdollisimman paljon käyttökokemuksia ja kuvia sohvasta oikeassa käytössä. Mittanauhan kanssa voi vanhalla sohvalla testailla, että kuinka paljon tilaa se pylly tyynyltä vie.

Me vietimme Kuusilinnan myymälässä, Helsingin Annakadun ja Kalevankadun kulmassa, lähemmäksi pari tuntia sohvaan liittyviä valintoja pähkäillen. Ja toki ihan vain koelöhöillen. Meillä lisämietintää tuotti siis sohvan koko, syvyys ja pituus. Mallailimme ja vertailimme myös vielä erilaisia kankaita, materiaaleja sekä sohvanjalkojakin. Niitäkin on valittavissa montaa eri sorttia, puisista metallisiin. Me päädyimme jaloissa valkolakattuun mäntyyn.

Niin sohvan valinnassa, kun meidän koko kodin sisustamisessa ollaan menty todella maltilla. En halua tehdä vikahankitoja, vaan miettiä tarkkaan ja harkiten. Välillä harmittaa, kun tuntuu että koko koti on edelleen ihan keskeneräinen, mutta sitäkin paremmalta tuntuu, kun yksi kerrallaan saa sinne jotain täydellistä, josta tuntee ja näkee ettei se ole menossa ihan heti vaihtoon.

Suuri pähkäilyn aihe meillä ovat olleet myös seinät. Maalataanko vai ei, jos niin mitkä ja millä. Myöskään mitään tauluja emme ole ripustelleet, mutta pikkuhiljaa alkaa olla kokoelma valmis ja saadaan vähän eloa seinillekin. Myös tuo ikivanha paimentolaismatto sai viikonloppuna siirtyä toiseen huoneeseen, koska no, kaiken repivän ja suuhunsa tunkevan vauvan kanssa se ei enää toiminut tuossa.

Mitäs tykkäätte meidän uudesta sohvasta?