UUDET RUOKAPÖYDÄT

9/04/2019

Ruokapöydistä saatu blogialennus

Olenkin jo muutamaan otteeseen maininnut sivulauseessa meidän uusista ruokapöydistä. Samoin muutama tarkkasilmäinen onkin ne jo kuvista bongannut ja heti kysellyt, että mistäs ne oikein ovat. Kyselijät ovat kertoneet etsineen itsekin jo pitkään samanlaisia – ja niin itse asiassa etsin minäkin. Lähes vuoden!

Perheen kasvamisen ja muuton myötä meille tuli tarve myös uudelle ruokapöydälle. Edellinen olikin jo parhaimmat päivänsä nähnyt. Vapaana pukkijalkojen päällä makaava pöytälevy ei muutenkaan tuntunut kovin turvalliselta nyt kun perheeseen oli vielä tulossa vauva. Uuden isomman pöydän lisäksi tarvitsimme myös uuteen keittiöömme pienen aamupalapöydän.

Olin aluksi varma että uusi pöytä löytyisi helposti – niitähän on niin paljon kivoja! Ihan aluksi ostinkin käytettynä meille Artekin klassikkopöydän. Kauttaaltaan puinen väri ei kuitenkaan sopinutkaan meille. Harmi että huomasin sen vasta kun se oltiin kannettu ylös sisään. Väärän värin lisäksi pöytä ei muutenkaan tuntunut oikealta. Se ei jotenkin istunut meille. Jalat olivat omaan silmään liian leveät ja Oskua pöytä taas muistutti taas työpaikastaan, jossa kaikki pöydät ovat samaa mallia. Palasimme vanhaan kiikkerään ja liian pieneen pöytäämme.

Koska käytettynä hyvää pöytää ei löytynyt, aloin vertailemaan sitten paremmin uusia malleja. Samalla nostin vähän aiemmin suunnitelmaani budjettia. Kun olin katsastanut kaikki tarjolla olevat pöydät nostin budjettia vielä vähän lisää. Oli selvää, että uuden pöydän pitäisi olla laadukas sekä omaa silmääni miellyttävää skandinaavista designia. Se nosti hintalappua.

Mitä enemmän etsin pöytää, oma mielikuvani meille tulevasta pöydästä vahvistui. Pinnan pitäisi olla kestävää ikilevyä, malli todella minimalistinen ja valkoisuuden lisäksi pöydässä saisi kuitenkin olla jotenkin pienesti jotain puista tuomassa vähän pehmeyttä.

Kävimme katsomassa monenkin merkin, kuten Hayn, Muuton, Norman Copenhagin pöytiä livenä, mutta mikään niistä ei ollut ihan täydellinen. Tässä vaiheessa budjettini oli noussut alkuperäisestä neljästä-viidestäsadasta tonniviiteensataan. Ja sillä rahalla halusin täydellisen pöydän. Mutta mistään ei sellaista löytynyt. Samalla toki myös jokin viimeinen pieni järjenhiven päässäni sanoi, etten voisi maksaa lapsiperheeseen tulevasta ruokapöydästä tuollaisia summia.
Jäimme siis hauduttelemaan asiaa mielessämme. Ja olihan siinä meillä paljon kaikkea muutakin mietittävää sekä hankittavaa, kuten pian syntyvä vauva. Välillä selailin nettikirppiksiä, mutta päädyin lopulta aina samaan päätökseen, että ostan vastan kun vastaan tulee täydellinen pöytä.

Ja yksi päivä se sitten tuli! Ihan sattumalta, nimittäin kerran facebookia selatessani silmiini osui Karkkilalaisen puusepän, Kymppipuun, valmistamat portaat. En ole mitenkään erityisen kiinnostunut portaista, mutta jokin kumma sai minut klikkaamaan kuvaa ja selaamaan muitakin heidän tekemiään tuotteita. Ja yhtäkkiä siinä se oli, juuri sellainen pöytä joka minulla oli ollut mielessäni! Vaikkakin kuvassa oleva pöytä oli paljon pienempi, mitä me etsimme.

Minulla oli kyllä käynyt muutamaan otteeseen mielessä myös ajatus pöydän tilaamisesta puusepältä, mutta siinä jännitin taas sitä, ettei pöytä sitten valmiina olisikaan hyvä. Etten siltikään saisi sitä mielikuvaani vastaavaa pöytää, sillä tuskin olisin osannut sitä edes itse selittää (tai lopulta kaikkia juttuja päättää). Mutta siinä edessäni se nyt oli, joten laitoin heti kyselyä haluamani kokoisesta pöydästä sekä myös mahdollisuutta saada samalla tyylillä toteutettu pöytä pyöreänä.

Suorakulmainen kuuden hengen pöytä oli helppo saada mittojeni mukaan (200×90), mutta pyöreä pöytä ei ollut yhtä helppo homma. Juttelimme puusepän kanssa muutaman kerran puhelimessa ja hän kertoi minulle erilaisista mahdollisuuksista sekä omista näkemyksistään siitä, millainen pyöreästä pöydästä – tai lähinnä sen jaloista, voisi tulla. Näistä ideoista mikään ei kuitenkaan tuntunut itsestäni ihan sellaiselta mitä minulla oli mielessä, joten lopulta piirsin itse hänelle kuvan, jonka pohjalta pöytä sitten valmistettiin.

Siinä pöytää (ja etenkin sen jalkoja) mallaillessa käsitin, ettei minulla ole mitään hajua huonekalumuotoilusta, joten lopuksi vielä ammattitaitoisen puusepän näkemyksistä oli suunnittelussa hyötyä. Viime hetkellä muutin vielä suunnitelmaa niin, että kolmen jalan sijasta jalkoja tulikin neljä. Mallailin, että silloin pöydän ympärille mahtuisi mukavammin neljä tuolia. Neljän jalan ansiosta ajattelin pöydän olevan ehkä myös tukevampi. Siinä minä sitten laskeskelin surkealla matikkapäälläni pöydän kehää ja sädettä ja jalkojen väliin jäävää tilaa. Laskelmat menivät onneksi oikein ja pöydästä tuli täydellinen!

No sitten taas isomman, sen unelmieni ruokapöydän kanssa kävi vähän niin kun olin pelännytkin. Kun se kannettiin paikoilleen jäin aluksi vain kauhistelemaan sen kokoa. Vaikka uusi pöytä oli vain kymmenen senttiä syvempi sekä kaksikymmentä senttiä leveämpi kun vanha pöytämme, näytti se aivan massiiviselta. Olin odottanut uutta pöytää niin pitkään ja odotukseni olivat niin korkealla sen suhteen, että kun se vihdoin oli siinä aloin jotenkin pelkäämään, ettei se olisikaan hyvä.

Kesti ehkä puolituntia tottua uuteen, isompaan pöytään, jonka jälkeen olen ollut satakymmenenprosenttisen tyytyväinen hankintaani. Se on justiinsa täydellinen meille! On ihanaa mahtua ensimmäistä kertaa kunnolla yhdessä, koko perheen voimin saman pöydän ääreen. Molemmille puolille mahtuu hyvin kolme tuolia ja ahtaamalla vielä enemmänkin porukkaa. Mahdun hyvin myös itse pitämään kotitoimistoa toisella puolella pöytää vaikka toisella puolella lapset söisivätkin.

Ikilevy tuntuu todella kestävältä ja on lisäksi todella helppo pyyhkiä puhtaaksi. Molemmat pöydät ovat yllättävän painavia, eli siksi myös hyvin tukevia. Ikilevypintainen pöytälevy on painavaa koivuvaneria, jonka lisäksi myös metallijalat ovat raskaat. En kestä yhtään sellaisia kiikkeriä tai heiluvia pöytiä, jollainen vanha pöytämme oli. Vanhassa pöydässämme oli kuitenkin myös hyvää, kuten vanerilevyn paljaat reunat. Sellaiset ovat myös uudessa pöydässämme, tuoden sitä pientä luonnollisuutta ja lämpöä.

Vaikka päätös tilata pöydät mittatilauksena puusepältä kävikin oikeastaan vahingossa, niin olen tosi iloinen siitä vahingosta. Sitä kun tukee mielellään kotimaista tekijää ja lähellä tuotettuja tuotteita. Henkilökohtainen palvelu aina suunnittelusta valmiin tuotteen kotiovelle kuljetukseen on toki myös arvostettava juttu. Simppelin mallinsa ansiosta me saimme pöytämme myös melko nopeasti, noin kolme viikkoa lopullisen tilauksen jälkeen.

Voisi kuvitella, että mittojen mukaan puusepältä tilatut tuotteet ovat kalliita. Ja tottakai työstä ja hyvistä materiaaleista pitääkin maksaa, mutta siltikin nämä kaksi pöytää tulivat useamman sadan euron halvemmaksi kun ne massatuotantona valmistetut designpöydät. Me sovimme kauppojen lopuksi vielä pienen alennuksen pöydistä, mutta myönnettäköön, että ilman alennustakin olisin ne ostanut.

Ensi kerralla, kun etsit vaikkapa jotain tietynlaista huonekalua, jota ei kirpparilta löydy, suosittelenkin kääntymään paikallisen puuseppäsi puoleen. Näinä päivinä harvalle varmaan edes tulee enää sellainenkin vaihtoehto vielä mieleen!


HUONEKALUJEN UUSI ELÄMÄ

4/03/2019

Postaus sisältää saatuja tai alennuksella ostettuja tuotteita*

Kun meidän ruokapöytämme meni vihdoin viikonloppuna vaihtoon, huomasin etteivät vanhat (matalat, lasten mallliset) tuolit enää käyneet uuden korkeamman pöydän kanssa. Tuttuun tapaani suuntasinkin niitä ensitöikseni etsimään nettikirppikseltä. Siinä pöydän äärellä istuessani, ympärilleni katsellessa, sainkin ajatuksen tähän postaukseen. Nimittäin uutta pöytää (jota muuten etsittiin pitkään myös ensin kirppiksiltä) ja sohvaa lukuunottamatta, oikeastaan suurin osa huonekaluistamme ovat todella vanhoja tai käytettynä ostettuja.

Jotkut teistä ehkä muistavat entisen kotimme keittiössä astiakaappina olleen, itse valkoiseksi maalatun Lundia-hyllyn? Nykyään se toimii järjestyksensäilyttäjänä kellarissamme, mutta olkkarissa meillä on melkein samalainen, Oskun vanha hylly. Se oli myös alunperin puunvärinen ja ollut itseasiassa Oskulla vuosikausia, lapsesta saakka hänen huoneessaan.

Hylly on mitoiltaan ihan loistava säilytysratkaisu levyille ja muunneltavuutensa ansiostan saatiin se myös mahdutettua uuden kotimme olohuoneeseen. Alunperin se oli siis leveämpi. Lundian hyllyt ovatkin ihan loistavia juuri siksi, kun niitä voi tilanteen ja tarpeiden mukaan muunnella helposti. Eri kokoisia tikaksia ja hyllyjä löytyy yleensä tosi hyvin myös käytettyinä kirppareilta ja kierrätyskeskuksista. Vuosien saatossa hieman kellastunut mänty riiteli lattiamme sävyn kanssa, joten ihana anoppini maalasi tämänkin hyllyn valkoiseksi. Levyt itsessään tuovat hyllyyn väriä ja eloa. Pienet levyt ovat noissa harmaissa Lundian System-vanerilaatikoissa, joihin saa kannen päälle – mikä on kätevää pölyn kannalta.

Olen nähnyt viime aikoina myös paljon kokonaisuuksia, joissa osa hyllystä on vanhaa ja osa, kuten vaikka ovet, sitten uudistuotantoa. Vaikka omaan kotiimme vanhat puunväriset hyllyt eivät oikein sovi, näyttävät ne mielestäni tosi ihanilta vaikkapa sitten taas valkoisen lattian kanssa.

Uuden elämän uudessa kodissa sai myös vanha työpisteeni. Koska tarvitsimme kipeästi säilytystilaa etenkin kaikelle pienelle sälälle, päädyimme laittamaan avohyllyjen sijaan toiseen hyllykköön seitsemän laatikkoa. Lipasto sulkee sisäänsä vaikka mitä, kuten kaikkien aurinkolasit, avaimet, heijastimet, patterit, kuulokkeet, verensokerimittarin, voodoo-nuken(?), avaamattomat kirjeet ja kuitit – kaiken sellaisen jonka haluaa pois silmistä, mutta mitä kuitenkin tarvitsee lähes päivittäin. Lipasto oli meillä aiemmin eteisessä, mutta siirtyi sieltä ihan hiljattain tuonne olohuoneen nurkkaan, mihin se sopii mielestäni tosi kivasti olemalla samalla jotenkin tarpeeksi huomaamaton.

Myös tosiaan nuo pöydän äärellä olevat Artekin 65 tuolit ovat vanhoja ja kirppiksisltä ostettu. Kaksi tuolesta oli valmiiksi itse valkoiseksi maalattuja. Kolmannessa puun värisessä tuolissa näkyy jo vuodet, mutta itseasiassa tykkään aika paljon siitä juuri siksi. Myös Myyn Stokken TripTrap syöttötuoli on vanha. Hiotutimme sen hiljattain ja se olisi tarkoitus käsitellä vielä kuultomaalilla. Nurkassa viimeistä silausta odottaa myös Domus-tuoli, joka on kokenut aikamoisen muutoksen alkuperäisestä kunnostaan, mutta jossain vaiheessa minulla vain loppui puhti sen homman loppuun saattamisessa.

Paljon kyselytä vuosien mittaan olen saanut myös tuosta valkoisesta liukuovellisesta senkistä. Se on täyttä puuta ja merkiltään Laatu-Kaluste, jostain 40-50 luvulta. Alunperinhän sekin oli koivuinen mustilla metallijaloilla, mutta muutama vuosi sitten maalasin myös sen (myönnän, minulla on ollut kova valkoisen buumi, joka kylläkin on viimeaikoina ihan pikkuisen rauhoittunut). Muuttojen yhteydessä liukuovista on murtunut muutamia palasia, mutta se ei ole itseäni paljoakaan haitannut. Senkki siirrettiin tuohon paikalle väliaikaisesti ja saa nähdä kuinka moneksi vuodeksi tuo väliaikaisuus sitten jää. Senkissä säilytän työhöni liittyviä juttuja, kuten kameratarvikkeita ja tärkeitä papereita. Se on toiminut aiemmin myös lasten lelukaappina.

Myös sohvan vierellä oleva pöytä on facebook-kirppislöytö muutamien vuosien takaa. Ostin sen alunperin sohvapöydäksi vanhaan kotiini, mutta se ei ikinä oikein sopinut sinne. En kuitenkaan raaskinut myöskään luopua pöydästä, joten se on kulkenut mukana myöskin väliaikaisratkaisuna, odotellessaan että mitähän sille keksisin. Pitkään mietin, että sahaisin jalkoja vähän lyhyemmäksi, jolloin se sopisi paremmin sohvan eteen pöydäksi, mutta… en tiedä. Myös tuo jalkojen vihreä väri vihastuttaa, mutta samalla jollain tapaa myös ihastuttaa.

Sisustuksessa tykkään selkeistä ja vaaleista linjoista sekä modernista muotoilusta. Mieltäni rauhoittaa kun ympärillä ei ole liikaa sälää ja ärsykkeitä. Se ei silti poissulje sitä, etteikö sisustusta voisi hankkia käytettynä. Usein kirppissiustus kun saatetaan mieltää sellaiseksi mummolamaiseksi. Itse ajattelen, että jos joku huonekalu tai vaikka matto voi saada uuden elämän kierrätyksen kautta, kertoo se tuotteen olevan laadukas ja myös sen vuoksi hyvä hankinta.

Huonekalujen lisäksi meiltäkin löytyy kierrätettynä ostettuja mattoja kun sisustustyynyjäkin, ne ovat myös siitä ihania, ettei ihan kaikilla tule heti samoja vastaan.

Myös muuten nuo takan päällä olevat viherkasvit ovat vanhoja – en muista ihan tarkkaan, koska ne ovat mieheni, mutta jos muistan edes vähän oikein, niin yhden niistä hänen teini-ikäinen lapsensa on saanut 1-vuotislahaksi ja siitä kasvista on sitten juurruttettu aina uusia pistokkaita. Aika ihana juttu! Myös minä olen saanut kaksi niistä kasveista sitten lajaksi – kirppikseltä ostetuissa Arabian ruukuissa.

Löytyykö teiltä kotoa paljon kierrätettyjä huonekaluja, etsittekö jotain juttua yleensä ensin käytettynä ennen kun suuntaatte kaupoille?

*Postauksessa näkyvät Lundian laatikot sekä Philips Hue valaisimet saatu, ruokapöytä ja sohva ostettu alennuksella.


KODIN ÄLYKÄS VALAISTUS

11/02/2019


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Philips Hue kanssa

Olen niin innoissani, etten edes tiedä mistä aloittaisin. Asiaa on nimittäin niin paljon. Aloitetaan kuitenkin kertomalla, että vuoden 2019 toimin uusien Philps Hue älyvalaisimien ambassadorina. Huen mahdollisuudet ovat loputtomat ja tämä ensimmäinen postaus tuleekin olemaan vain pintaraapaisu, jossa kerron systeemistä yleisesti. Vuoden mittaan ilmestyvissä postauksissa keskitytään sitten vielä syvemmin sen erilaisiin ominaisuuksiin.

Philips Hue on älykäs ja langaton valojärjestelmä, johon kuuluu erilaisia lamppuja ja valaisimia. Valoja voi ohjailla niin puhelimella, kaukosäätimellä että puheellakin. Se on siis paljon enemmän kun pelkkä valaistus. Kaikesta huolimatta Hue on todella helppokäyttöinen. Ja uskokaa, se oikeasti on, jos minäkin olen sitä mieltä.

Kun minua kysyttiin Philipsiltä mukaan yhteistyöhön, puntaroin pitkään, että olenko minä varmasti oikea henkilö kun kyseessä on kuitenkin tekninen järjestelmä. Itse älyvalaisimet ja kaikki niiden mahdollisuudet kuulostivat todella kiinnostavilta, mutta pelkäsin koko homman kaatuvan heti siihen, etten osaisi käyttää sitä. Saatika asentaa sitä itse.

Minulle kuitenkin vaakutettiin, ettei järjestelmän asennus vaadi yhtään teknistä osaamista, ainoastaan ladataan puhelimeen appi ja liitetään Hue-alotuspakkauksesta tuleva yhteys-silta wifiboksiin. Sen jälkeen kaikki hoituisi lähes itsestään. Kaikesta vakuuttelusta huolimatta epäilin silti homman toimivan muka niin helposti, mutta lopulta siinä kävi juurikin niin. Noh, tällä hetkellä sähkökaapistamme roikkuu tökerösti pari piuhaa, mutta se johtuu vain siitä, että sähkökaapin ulostulo on ainoa paikka mistä osaamme laittaa wifin toimimaan. Lähituleivaisuudessa saamme toivottavasti vaihdettua sen paikkaa.

Me aloitimme Huen käytön siis aloituspakkauksella, johon kuuluu wifin ja valaisemien välisen yhteyden luovan sillan lisäksi kolme polttimoa sekä kaukosäädin. Näiden lisäksi otimme pikkuhiljaa käyttöön lisää yksittäisiä polttimoita meillä jo valmiiksi oleviin valaisimiin.

Kaikki meillä tällä hetkellä olevat lamput ovat värillisiä, eli niihin voi valita valkoisten sävyjen lisäksi yhteensä 16 miljoonaa eri värisävyä. Värin lämmön ja sävyn lisäksi myös jokaisen lampun kirkkautta voi säätää erikseen – tai yhdessä. Halutessaan lamppuja voi käyttää myös ihan normaaliin tapaan valokatkaisijasta. Yhteen siltaan voi liittää yhteensä 50 lamppua, joista jokaisen voi nimetä erikseen sekä tehdä ryhmiä huoneiden mukaan. Polttimoiden lisäksi sarjaan kuuluu paljon erilaisia valaisimia, valolistoja sekä ulkovaloja. Valot ovat ympäristöystävällisiä LED-lamppuja, joiden käyttöaika on 25 000 tuntia.

Hue yhdistää huvin ja hyödyn. Ja aluksi me vain hulluttelimme sillä. Pyysin poikia laittamaan silmät kiinni ja sanovan jonkin värin. He olivat aivan ihmeissään kun koko huone yhtäkkiä muuttui punaiseksi. Tätä leikkiä jatkoimme kauan, kutsuimme naapuritkin ihmettelemään. Sitten keksimme, että valoja voi säätää myös ääniohjauksella. Ihan kun jostain tieteiselokuvasta! Valot voi myös synkronoida liikkumaan elokuvan, tietokonepelin tai musiikin tahtiin ja mukailevan niiden värimaailmaa.

Sitten aloin ymmärtää, miten paljon ihan arjessa hyödyllisiä ominaisuuksia siinä on myös huvin lisäksi. Valaisimiin voi asettaa erilaisia rutiineja ja ajastuksia, kuten arkiaamuille pikkuhiljaa päälle menevät ja kirkastuvat valot herätysvalon tapaan. Tai sama juttu, mutta toisin päin, iltaisin. Sen lisäksi, että valoja voi säätää miljooniin eri sävyihin, voi eri asetukset tallentaa myöhempää käyttöä varten. Makuuhuoneeseen voi asettaa vaikka pehmeän ja lämpimän iltavalaistuksen, jossa näkee kuitenkin vielä lukea iltasadun, tai lapsille turvallisen yövalaistuksen, jossa osa valoista menee kokonaan pois päältä ja yksi himmeä jää yöksi, tai siihen saakka että aamu alkaa sarastaa, päälle.

Valoihin voi liittää myös liikkeentunnistimen, vaikkapa kylpyhuoneeseen, sekä säätää sen kirkkautta ja sävyä kellonajan mukaan. Valoja voi toki myös säädellä vaikkei olisi itse kotona. Tämä on hyvä mahdollisuus vaikka silloin kun on itse matkoilla, muttei halua ulkopuolisten tietävän, että talo on tyhjänä. Huen voi liittää myös wifillä varustettuihin palohälyyttymiin, jolloin hälytyksen tullen kaikki valot muuttuvat punaiseksi. Punaisessa valossa näkee parhaiten savunkin seassa, jonka lisäksi palokunnan on helpompi löytää paikalle.

Värivalojen lisäksi valkoisten sävyjen valikoima on hyvin laaja, aina hyisen kylmän sinertävästä lämpimään keltaoranssiin. Vietämme paljon aikaa kotona, jonka lisäksi myös työskentelen täällä, joten kunnon valaistus on aina ollut minulle tärkeää. Valoilla voi tuoda ihanasti eri tunnelmia, mutta oikeanlainen valo antaa energiaa ja auttaa myös suoriutumaan askareista tehokkaammin. Myös valokuvaaminen talven pimeinä kuukausina on helpompaa, kun lamput saa säädettyä luonnonvaloa mukailevaksi.

On todella vaikea nimetä yhtä suosikkiominaisuutta Huesta, sillä siinä on joka tilanteeseen siinä omat hyvät juttunsa. Hue on valo jota en tätä ennen tiennyt tarvitsevani. On aika luksusta illalla sänkyyn kömpimisen jälkeen sammuttaa koko kodin kaikki valot yhdellä napin painalluksella (tai äänikomennolla) ja herätä helmikuiseen pakkasaamuun lempeästi pikkuhiljaa kirkastuvien valojen avulla. On ihana hullutella yhdessä perheen kesken, pitää diskoa sekä tehdä varjoeläimiä sinälle ja sitten rauhoittua pehmeään valoon iltasatua lukien. Olen pitänyt iltaisin meidän makuuhuoneessa sellaista kaunista persikkaisen väristä himmeää valoa, se tuo nukkumaan valmistautuessa ihanan utuisen tunnelman.

Kuten alussa sanottu, olen aivan mahdottoman innoissani tästä tulevasta vuodesta Hue älyvalaisimien kanssa – ja niin on koko perheenikin. Tosi hauskaa päästä testaamaan ja kertomaan näistä teille. Meillä on suunnitelmissa ainakin jo pitää illalliskutsut, kotibileet sekä puutahrhajuhlat, joihin luodaan tunnelmaa näillä valoilla. Kiinnostavaa on myös nähdä miten paljon arjessa älyvalaistus on mukana ja kuinka suuri merkitys sillä tulee olemaan osana jokapäiväistä elämää. Tullaan koko perheen voimin raportoimaan meille merkityksellisimpiä juttuja, niitä jotka toimivat tai mahdollisesti eivät.

Mitä vaan kysyttävää teille tulee Hueen liittyen, niin laittakaa kommenttia! Minä autan mielelläni tai selvittelen, jos en osaa vielä kaikkeen heti vastata. Kurkatkaa myös huomisen Instagram-storyistä videota valojen käytöstä!