KUKKAPÄÄ

4/08/2017

Sain mummiltani kolmikymppislahjaksi hänen itse tekemänsä kukkaruukun. Mummini harrastaa ja tekee paljon erilaista keramiikkaa ja hänen kotinsa ja puutarhansa onkin täynnä jos jonkinmoisia savihahmoja. Olemme itaseasissa olleet myös joskus aikoinaan samassa keramiikkakerhossa! Tykkään tosi paljon sellaisesta vähän rosoisesta ja juurikin itsetehdyn näköisestä keramiikasta ja oli tosi ihana saada omaan kotiin tällainen hauska yksityiskohta rikkomaan muuten kovin selkeää ja vaaleaa tunnelmaa. Mitäs tykkäätte?


PARHAAT YÖUNET AIKOIHIN

21/07/2017

Yhteistyössä Kaihdin-Lehtonen

Nukuin tänään puoli kymmeneen heräämättä aamulla kertaakaan ja tiedättekös mitä, se on jotain hyvin erikoislaatuista. Jotain mitä olen odottanut pitkään. Näin kesäisin alan yleensä heräilemään siinä viiden aikaan. Siinä noin varttia yli viisi aurinko paistaa suoraan tyynylleni. Kuudelta valo tanssii pitkin seiniä. Seitsemältä koko sänky tulvii valoa. Pilvettömänä aamuna aurinko lämmittää myös aika mukavasti ikkunan läpi. Mutta ei tänään, sillä tänään, ensimmäistä kertaa kahteen ja puoleen vuoteen, ikkunoita peitti kunnon pimentävät verhot.

Koska meillä on huonekorkeus reilu kolme metriä, ja ikkunatkin lähes kaksi ja puoli metriä korkeat, ei valmiita verhoja ole ollut saatavilla. Pariin otteeseen olen tässä mittatilausverhoja katsellut, mutta homma on yleensä lässähtänyt joko ihan tähtitieteellisiin summiin tai siihen ettei verhovalmistajien sivuilla ole ollut minkäänlaisia hintoja. En ole vain jaksanut alkaa lähettelemään tarjouspyyntöjä kun tiedossa ei ole ollut edes mitään suuntaa-antavaa hinta-arviota.

Kun omaan sänkyyni paistaa aamu-aurinko, niin keittiön pöydälle porottaa sitten sopivasti juuri päivällisaikaan ja lastenhuoneessa helottaa taas vielä ilta-yhdeksältä. Näin jälkikäteen ajateltuna on ihan ihan hullua, että sain kunnon verhot hankittua vasta nyt. Tai ostinhan minä yhden sellaisen Ikean pimentävän, 30 senttiä liian lyhyen rullaverhon jonka asentamisessa meni ikä ja terveys, joka jäi kolmesataa kertaa jumiin, repesi ja teipattiin kahdesti ja lopulta vain tippui kaikkensa antaneena alas.

Kirjoittelin alkukesästä samasta aiheesta blogiin ja silloin yksi teistä lukioista oli vinkannut Kaihdin-Lehtoselle josta sitten otettiin minuun yhteyttä ja sovimme pienestä blogiyhteistyöstä. Heidänkään sivuilta ei löytynyt valmiiksi suuntaa-antavia mittoja, mutta tämän projektin myötä ymmärsin miksi sellaisia on mahdoton laittaa. Verhot kun valmistetaan aina yksilöllisesti ja hintaan vaikuttaa niin moni tekijä, on helpointa vain soittaa tai lähettää viestiä tarjouspyynnön saamiseksi. Kaihdin-Lehtoselta voi pyytää myös ilmaisen arviokäynnin ympäri Suomen jos vaikka ikkunoita on hankala itse mittailla. Samalla voidaan valita verhojen materiaali, väri ja muut jutut, kuten kiinnitys, vetimet ja alareunukset.

Itse tiesin jo valmiiksi millaiset verhot haluan ja koska niiden asennus tuli ikkunasyvennyksen ulkopuolelle, jolloin mitat eivät ole milleistä tai edes senteistä kiinni, mittailin ikkunat itse ja valitsin kankaat netistä löytyvistä malleista. Kangasmallit olisi voinut myös saada postitse lähetettäväksi. Kankaiksi valitsin kotimaisen Domicet valkoiset Unicolor-kankaat. Makuuhuoneiden ikkunoihin valitsin täysin pimentävät valkoiset kankaat ja keittiöön valoa läpi päästävän, mutta lämmön blokkaavan Screen-kankaan.

Kun olin saanut kankaat valittua verhot valmistettiin minulle ja viikon päästä niitä oltiinkin jo asentamassa. Kaikki nämä mittaukset ja asennukset muuten kuuluvat hintaan. Siinä kun itse yritimme kahden ihmisen voimin saada sitä entistä rulleverhoa tunnin paikalleen, oli kaikki neljä verhoamme asennettu ammattilaisen toimesta alle tunnissa. Ne tuntuvat olevan myös tosi tukevasti kiinni, siinä missä edellisen kanssa piti olla todella varovainen, näitä uskaltaa ihan vauhdillakin laskea ylös ja alas.

Erona ehkä onkin näissä tuo avausmekanismi, rulla ei vain plärähdä vauhdilla ylös, vaan sitä säädetään sivussa olevasta ketjusta. ketjun värin ja puolen saa myös valita itse ja sen pituutta saa tarvittaessa myös itsekin säädettyä. Olen ihan todella todella tyytyväinen verhoihin, ne tuntuvat tosi laadukkailta ja ovat juuri niin simppelit kun halusinkin. On ihana kun saa vihdoin nukkua oikeasti pimeässä eikä verhoja avatessa tarvitse pelätä että ne tippuvat niskaan. Erittäin tyytyväinen olen myös tuohon keittiöön valittuun Screen-kankaaseen. On kiva että valo tulee hyvin läpi ja ulos näkee, mutta saa silti istua pöydän ääressä ilman häikäistymistä hikikarpalot otsalla.

Verhoja hankittaessa kannattaa etukäteen miettiä että haluaako rulla -vai sälekaihtimet, asennetaanko ne ikkunan pieliin, seinään, kattoon vai kenties ikkunan väliin. Tulevatko ne sisälle vai vaikkapa parvekkeelle. Värejä ja kuvioita on myös todella laaja kirjo, nekin kannattaa valita kestämään aikaa vaikka jokin räväkkä kukkakuviokin juuri sillä hetkellä tuntuisi hauskalta. Kannattaa myös miettiä että haluaako vehon olevan täysin pimentävä, läpikuultava vai jotain siltä väliltä. Asiantuntijaan kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä jos mikään asia mietityttää, Kaihdin-Lehtoselta voi pyytää täysin veloituksetta asiantuntijan kotiin miettimään yhdessä toimivat rakaisut, ottamaan mitat ja näyttämään kangasvaihtoehdot. Yksityisten kotien lisäksi vehoja voi tilata julkisiin tiloihin ja toimistoihin ympäri Suomen. Toimistusajat ovat todella nopeat, meilläkin oli mittojen mukaan teetetyt verhot asennettua viikko tilauksen jälkeen. Myös vanhojen verhojen korjausta voi heiltä kysellä.

Onkohan tämä vanhuus vai mikä, kun rullaverhot ja hyvät yö-unet tekevät näin iloiseksi ja innostuneeksi.


IHANA HIMA

27/04/2017

En edes tiedä kuinka monta kertaa olen elämäni aikana muuttanut. En pidä muuttamisesta yhtään, mutta yleensä vuoden-parin asumisen jälkeen alan haikailla jotain uutta. Ties kuinka monta kertaa olen tässäkin asuessa katsellut uusia asuntoja. Mutta nyt jokin on toisin. Nimittäin aina näiden katseluiden jälkeen päädyn siihen, että en halua muuttaa tästä mihinkään.

Tänäänkin tulin kotiin niin, että keittiöön unohtunut roskis haisi heti eteiseen saakka, lattialla oli kilo hiekkaa ja kaikki muukin ihan sekaisin. Keskeneräinen olohuoneen sisustus ärsyttää. Verhottomuus ärsyttää. Hyllyn taakse piiloon laitettu ruma lamppu ärsyttää. Mutta silti joka kerta tuntuu ihanalta tulla kotiin.

Vaikka vastassa olisi minkälainen sotku tai jälleen kerran hajonneiden pattereiden takia jääkylmä asunto, ikinä ei ole tuntunut epämiellyttävältä tulla tänne. Tämä koti on rakas ja turvallinen. Vaikka kova-ääninen naapuri kailottaisi yhdeltä yöllä rapussa ja vaikka vanhassa talossa asiat ovat välillä vähän rempallaan, en voisi tällä hetkellä kuvitella (realistisesti) parempaa paikkaa asua.

Rakastan kodissamme isoja, korkeita ja valoisia huoneita. Sitä että tämä on juuri sopiva meille. Rakastan sitä, että säilytystilaa on tarpeeksi ja sitä että meillä on kaksi vaatehuonetta. Sitä että yli kahden vuoden asumisen jälkeen täällä on edelleen hyvin minimalistista. Rakastan sitä kuinka auringonlaskun aikaan ohikulkevien junien ikkunoista heijastuu senillemme tanssivia valoläikkiä. Sitä että pihalla törmää aina naapureihin. Ja etenkin sitä, että naapurit ovat tutut ja turvalliset. Rakastan aamuaurinkoa sinisessä rapussamme ja kylppärin korkealla olevaa ikkunaa. Sitä miten lattia on keittiössä ihan vinossa ja kuinka se narisee kynnyksen kohdalta.

Kun on jatkuvasti aina miettinyt, että mitäs sitten seuraavaksi? On todella helpottavaa, kun ei tarvitse miettiäkkään niin. Asua vaan tässä. Voihan se olla, että vuoden päästä asumme jo muualla tai sitten vielä kymmenenkin vuoden päästä tässä. Sitä ei voi tietää, eikä tarvitsekaan, tärkeintä on se, että joka kerta kotiin tullessaan voi huokaista helpotuksesta. Ihana hima, ihana olla täällä.