SIVUVAUNU ELI UUSI PINNASÄNKY

3/01/2019

En edes tiedä mistä aloittaisin kertoessani meidän uni- ja nukkumishommista, sen sortin kaaosta se on ollut viimeiset kuukaudet. Onneksi viime viikot ovat olleet jo vähän helpompia, mutta edelleen vauva syö sellaiset 3-4 kertaa yössä, jonka lisäksi hän heräilee vielä muutaman kerran tuttia haeskelemaan.

Olemme kokeilleet vuoroissa heräämistä ja eri huoneissa nukkumista. Ja toki vaikka jo yhden yön ilman heräilyjä nukutun yön jälkeen sitä on kuin uusi ihminen, nukun silti mieluummin mieheni ja vauvan vieressä ja heräilen. Ainakin jotain kertoja viikossa.

Parempaan suuntaan onneksi tosiaan mennään, ainakin jos vertaa muutaman viikon takaisiin hulinoihin. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vauvalla on jo aika selkeä rytmi ja öisin hän herää vain syömään, jonka jälkeen hän yleensä jatkaa uniaan. Myös minä olen saanut lääkäristä apua nukahtamisongelmiini ja muutamaa unilääkettä testaillessani sopivin löytyikin luonnollisesta melatoniinista. Tosin erittäin vahvasta sellaisesta. Hienoa että sopivan valmisteen myötä taas yksi stressitekijä on edes vähemmän.

Apua on ollut myös uudesta sängystä, joka löytyi muutama viikko sitten kirpputoriryhmästä. Minulla oli itse pienenä juuri tuollainen sänky ja jostain syystä tahdoin nyt Myyllekin myös sellaisen. Myöskään mitkään modernimmat sänkymallit eivät oikein sytyttäneet, tai ne jotka olisivat olleet kivoja, niistä ei saanut pohjan korkeutta säädettyä tai toista laitaa irti. Tämä retrosänky on siitä kiva, että se jatkaa samaa simppeliä tyyliä meidän oma sänkymme kanssa.

Myy siis nukkuu selvästi parhaiten jonkun vieressä, joten siksi haussa oli pinnasänkymalli, jonka saisi ns sivuvaunuksi, eli aivan sänkyymme kiinni. Näin ollen mahtuisimme kaikki nukkumaan yhdessä ja kenties vähän paremmin. Ja mielestäni se on tominut. Myy nukkuu omassa sängyssään, mutta tarvittaessa pääsemme ihan hänen vierelleen ilman pelkoa että kukaan kierähtää hänen päälleen. Oma sänkymme on muuenkin niin kapea, ettemme kaikki kolme mahdu siihen mukavasti.

Itseasiassa tässä sängyssä laitaa ei kuulu ottaa kokonaan irti, joten näin se ei ole ihan tukevin mahdollinen. Täytyy sitten miettiä jotain vahvistustoimenpiteitä kun Myy alkaa nousemaan laitoja vasten. Tai ehkä sitten on jopa aika laittaa toinenkin laita paikoilleen.

Tyynyn käyttö täytyy pian myös miettiä uusiksi ennen kun vauva alkaa kääntyilemään unissaan. Vanhassa sängyssä meillä oli muutama kirja patjan alla korottamassa päätyä, jotain vastaavaa pitäisi nyt kehitellä tähänkin. Pyykkitilanteesta riippuen peittona toimii milloin mikäkin, mutta yleensä Joutsenen untuvapussi – vaikka tosin hän onnistuu nykyään senkin potkimaan päältään pois.

Myy nukahtaa yleensä hyvin sänkyynsä, välillä hän jää sinne ihan itsekseen, mutta usein jompikumpi meistä vanhemmista odottelee siinä vierellä että hän nukahtaa. Jos Myy on kovin väsynyt, hän ”vaatii” päästä sänkyynsä ja rauhoittuu yleensä sinne päästessään. Ainoastaan öisin hän nukahtaa syödessään, muuten olen tarkoitetuksella yrittänyt aina nukuttaa hänet itsekseen, jotta jatkossakin sitten nukkumaan käyminen sujuisi helpommin ja ilman maitopulloa.

Olen muuten viimeaikoina löytänyt oikeastaan kaiken tahtomani laittamalla facebook-kirpputoreille tai instagramiini osto-ilmoitukset, kuinka kätevää! Ja tämäkin sänky kannettiin meille kotiin saakka.


ILMAN APUPYÖRIÄ

12/08/2015

ilman apupyöriä 6ilman apupyöriä 9ilman apupyöriä 3ilman apupyöriä 8ilman apupyöriä 5ilman apupyöriä 7ilman apupyöriä 2ilman apupyöriä 4ilman apupyöriä1

Kuulostaa hullulta, mutta ehdittiin vasta eilen aloittaa pyäräilyharjotuksen ilman apupyöriä. Uusi isompi pyörä hankittiin jo alkukeväästä, mutta tähän saakka se on vain koristanut rappukäytäväämme. Miten sitä voikin olla muka niiin kiire. No, toisaalta sateessa pyöräileminen ei ole niin hauskaa ja sadetta tähän kesään on mahtunut.

Äitini itseasiassa löysi tuon ihanan vanhan Ponin nettikirppikseltä mielestäni ihan pilkkahintaan. Olin juuri aiemmin kauhistellut monien satasten Jopoja, hyvä että tuo tuli vastaan! Retro Tunturissa on kaikki alkuperäiset osat tallella, myös siis tuo aivan ihana penkkimäinen satula. Satulassa on muuten vielä tuollainen pieni kahva, joten pyöräilyn harjoitteleminen oli vieläkin helpompaa.

Pyöräilyharjotukset jatkuvat vielä, pihalla juoksentevat kaverit kun olivat tällä kertaa kiinnostavampia kun ilman apupyöriä oppimaan ajaminen. Luulen kuitenkin, että tässä mennään samalla tavalla kun uimisenkin kanssa. Eli sitten kun se asia tarpeeksi kiinnostaa tai jaksaa keksittyä niin se onnistuukin ihan itsestään. Ei nimittäin eilen kaukana ollut, että olisin voinut päästää irti.

Toisaalta, itselleni ei olisi mikään kiire tuon kanssa – mutta onhan pyöräily hyvä asia osata viimeistään ennen koulua. Vai mitä olette mieltä? Itselleni sopisi kyllä rullailla laatikkopyörällä lapset kyydissä, oikeastaan mielummin niin. Hirvittää nimittäin tämä liikenne täällä ja etenkin päästää lapsi tuonne käveliöiden, lenkkelilöiden, pyöräilijöiden, koirien ulkoiluttajien, skeittaajien, mopojen, bussien, ratikoiden ja autojen joukkoon – vaikka itse vieressä polkisikin.

Mutta eikö ole aivan ihana tuo pyörä!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

SISUSTUSINSPIRAATIOTA NETISTÄ

18/01/2015

Kuvankaappaus 2015-1-18 kello 14.03.23Kuvankaappaus 2015-1-18 kello 14.03.06Kuvankaappaus 2015-1-18 kello 14.06.23Kuvankaappaus 2015-1-18 kello 14.06.02Kuvankaappaus 2015-1-18 kello 14.06.42Kuvankaappaus 2015-1-18 kello 14.07.04Kuvankaappaus 2015-1-18 kello 14.08.21

Minulla oli vapaa viikonloppu. Arvatkaa miten käytin eilisen lauantai-illan? No tietysti kavereita näkemällä, istumalla viinilasin äärellä ja bailaamalla pilkkuun saakka? No ehei, vaan nenä kiinni tietokoneessa. Villahousut jalassa pullaa syöden pääsin taas pitkästä aikaa Pinterestin makuun.

Vaikka asunnon etsiminen, muuttaminen ja remppa on steressaavaa, niin silti on ihana päästä suunnittelemaan uutta (ja haaveilemaan lottovoitosta). Pinterest on tähän hommaan aivan loistava. Sen lisäksi että sieltä saa hurjasti inspiraatiota, samalla selkiää että minkälainen se oma sisustusmaku nyt olikaan. Sitä kun parin tunnin pinnailun jälkeen katsoo sitä omaa seinäänsä ja huomaa että kappas, taidan tykätä aika paljon vaalenpunaisesta.

En ole vielä 100% päättänyt asuntoasiaa, mutta olen aika varma että repäisen ja muutetaan sinne aiemmin puhumaani asuntoon. Niin vahvasti se vain tuntui oikelta paikalta, vaikka sijainti vähän väärässä paikassa onkin. Ikinä ei tiedä mitä elämässä sattuu, mutta tulevasta asunnosta olisi ainakin tarkoitus tulla koti vielä moneksi vuodeksi eteenpäin. Siksi sen laittamiseen ja sisustamiseen haluaa panostaa vähän enemmän kun vaikka tähän nykyiseen. Samalla kuitenkin yritän toppuutella itseäni. Juurikin että kaikki tavarat saisivat rauhassa etsiä paikkansa ja uusia sitten hankkisin maltilla, pikkuhiljaa ja harkiten. Omalle luonteelle se on hankalaa, mutta kun muutenkin olen välillä aikamoinen tuuliviiri niin harmoonisen tunnelman takia luulen sen olevan kuitenkin parasta.

Tuota Pinterestiä selatessani huomasin myös että tosiaan se oma maku on mennyt vielä vähän rauhallisempaan suuntaan. Rakastan kaikkia 50 -ja 60 luvun retrojuttuja, mutta myös skandinaavista minimalismia. Uuden kodin sisustuksessa aion myös jättää pois kaikki nykyiset graafiset, etenkin mustavalkoiset, kuviot. Pastellia ja vanhoja huonekaluja. Se on se mun juttu.

Ja nähtäväksi jää, onhan nämä sistushommelit niin suureksi osaksi myös pelkkää haavelua. Vaikka sitä tietäisikin millaisen kodin haluaisi, on todellisuus yleensä silotelluista sistuskuvista aika kaukana… Mutta haaveilla saa aina, se tekee hyvää ja kyllä ainakin jotain niistä haaveistä välillä toteutuu. Itsehän ostelin myös yön pimeinä tunteina myös jo huutiksen tyhjäksi muunmuassa kaikista ihanista vaalenpunaisista retroruokailuvälineistä…

On muuten jännä juttu tuokin. Minlla on pitkä lista asioista jota uuteen asuntoon tulee ensimmäiseksi hankkia: pyykinpesukone, astianpesukone, tv, blenderi, palovaroittimia… Niin minä reippaana ostin sitten näiden aterimien lisäksi mm rikkinäisen levysoittimen. Naiset!

Käytettekö te paljon Pinterestiä ja jos niin millaisissa tilanteissa? Juurikin inspiksen takia vai muuten vaan kauniiden kuvien takia? Oletteko muuten huomanneet että myös näitä minun kuviani pystytte tuosta pinterest-napista halutessanne sinne pinnailla!

Ja niin, jos joku tieteää mistä löytäisin jonkun ihanan asteekkihenkisen ryijymaton pastelliväreillä niin kertokaa heti!!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.