LOKAKUUSSA

31/10/2016

nayttokuva-2016-10-31-kello-19-45-37nayttokuva-2016-10-31-kello-19-45-54nayttokuva-2016-10-31-kello-19-46-10nayttokuva-2016-10-31-kello-19-46-56nayttokuva-2016-10-31-kello-19-46-28

Muistan useamman vuoden takaa, että lokakuut ovat aina olleet minulle vähän vaikeita. Ne ovat aina olleet hyvin kiireisiä töiden suhteen, samalla kun vähenevä valo saa minut tosi väsyneeksi ja jopa alakuloiseksi. Tänä vuonna lisähaastetta on tuottanut vielä koulu. Mutta kun taaksepäin muistelee, kuukauteen mahtuu tietysti myös paljon tosi kivoja ja hauskoja juttuja. Ja olihan tuo kuun alku aivan mielettömän upea aurinkoineen ja ruskan sävyineen.

Lokakuussa:

– Olen tilannut Woltista yhteensä 11 kertaa ruokaa
– Tapasin pojan joka olisi halunnut alkaa seurustelemaan kanssani
– Olen katsonut sarjat Casual, Black Mirror ja Girlsin vikan kauden ja 18 jaksoa Gilmoren tyttöjä
– Tein itse kaksi uutta tatuointia
– Olin yli vuorokauden snäppäämättä
– Juhlin kuopukseni 5-vuotis synttäreitä
– Kävin Helsingin kaupungin museossa, Lasten kapungissa, Silakkamarkkinoilla, HAMissa, Paperi T:n keikalla Kultturitalolla, kirjastossa, kynsihuollossa, rispihuollossa, ug bileissä, blogigaalassa, katsomassa Kuninkaantammea, lasten halloweenbileissä, tupareissa, kihlajaisissa, pari kertaa vaatekaupoilla, kahvilassa tekemässä töitä ja koulussa
– Nukuin paljon
– Olin väsynyt
– Kävin syömässä Nepalilaisessa, kaksi kertaa sushibuffetissa, picnicissä, kolme kertaa Alppitorissa, kauppatorilla ja elämäni huonoimmalla brunssilla Kafe Köketissä
– Tein enkeleitä elämäni suurimmassa lehtikasassa
– Peruin yhden Tallinnan matkan
– Sovin pikkujoulumatkan Tallinnaan
– Ostin kauan himoitsemani pipon ja möin sen heti koska se ei ollutkaan hyvä
– Söin liikaa suklaata
– Ihastuin ehkä, mutta en ole uskaltanut edetä asian kanssa
– Olen lukenut Richard Adamsin Ruohometsän tarinoita
– Vietin lähes kolme vuorokautta poistumatta kotoa
– Aloitin vihdoin b12 vitamiinin syömisen
– Tilasin vuosien haaveilun jälkeen ensimmäisen kotisiivouksen
– Olen palellut patteriremontin takia
– Olen hikoillut patteriremontin takia
– Tutustuin uusiin ihmisiin
– Vietin hämmentävät jatkot tuntemattoman snäppiseuraajan kanssa
– Näin paljon unia
– Ostin kaksi tissimekkoa
– Menetin mielenteveyteni (taas) Kallio Kierrättää ryhmässä
– Sunnittelin matkaa Jenkkikaverini kanssa Meksikoon
– Tapahtui kauppamies-gate
– Mietin pitäisikö mennä takaisin Tinderiin

Siinä varmaan oleellisimmat.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

REISSUN IHANIMMAT RAVINTOLAT

30/08/2016

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Lupailin muutamia ravintolavinkkejä Splitiin (ja muutaman Hvariin), joten tässä tulee! Syöminen ja juominen ainakin tuolla Splitin alueella on suhteellisen edullista – riippuen toki paikasta. Turistikeskittymistä saa helposti muutamalla kympillä kivasta perusravintolasta aterian parin viinilasillisen kanssa. Ruoka Kroatiassa on (tosi) hyvää, melko Välimeri/Italia tyyppistä. Ja ainakin noilla alueilla missä oltiin, on ravintoloiden sisustukseen ja muuhun ulkoasuun panostettu kivasti. Ei siis rumia muovituoleja tai vastaavia missään. Lisäksi aivan superystävällinen palvelu kaikkialla!

Corto Maltese Freestyle FoodObrov 7, Split Old Town

Splitin vanhan kaupungin laidalla, kalatorin lähellä, sijaitsevasta ravintolasta löytyy herkullisia vaihtoehtoja lihansyöjille, seafoodia rakastaville sekä kasvissyöjille. Listalla on paljon erilaisia vaihtoehtoja leivistä pastaan ja salaattiin sekä paikallisia ruokia. Järkiruoat ovat ihan mielettömän ihania myös. Samoin sisustus! Ja hinnat todella edullisia. Menkää tänne!

MozzgoonBajamontijeva 1, Split Old Town

Keskellä upeinta vanhaa kaupunkia, vanhan Diocletian palatsin seinien suojissa, sijaitsee enempi fine diningiin painottuva Mozzgoon. Lista täälläkin on kattava, samoin drinkki -ja viinilista. Kaikki syömämme ruoka oli hyvää, mutta pisteet tulevat ehdottomasti paikan tunnelmasta ja uskomattoman upeasta sisäpihasta. Palvelu oli ensiluokkaista ja kaikki sisustuksesta annoksien asetteluun ja tarjoilutapaan loppuun asti hiottuja. Täältä kannattaa varata pöytä etukäteen!

Juice Bar KokoloTrg Braće Radić 15, Split Old Town

Sen lisäksi että tästä vilkkaan ja aurinkoisen aukoin laidalla olevasta ”baarista” saa kymmeniä erilaisia mehuja, drinkkejä ja smoothieita, saa sieltä myös ihanaa aamupalaa kuten chiaraakapuuroa tuoreilla hedelmillä. Aamusta iltaan auki olevasta baarista voi napata mukaan ravitsevan smoothien kun istua alas kavereiden kanssa ja nauttia kannullisen raikasta mohitoa. Arvaatteeko kumman me testasimme :D Iso plussa myös hyvästä musiikista!

FIGA Food BarBuvinina 1, Split Old Town

Myös aivan keskellä kaikkea sijaitseva FIGA on tunnelmallinen ja symppis. Suosittelisin tätä ehkä alku-illan aloittelupaikaksi tai jos päivällä tekee mieli napata jotain pientä syötävää. Drinkkilista on loputon ja Pina Coladat vahvoja. Suosittelen istumista rappusilla, jos paikka vain löytyy. Jos ei, sisätilat ovat todella viihtyisät myös. FIGASTA kannattaa jatkaa matkaa portaita ylöspäin, sieltä tulee vastaan monta muuta kivaa pikkupaikkaa, kuten paljon kehuttu Ghetto bar.

Jos yöelämä Splitissä kiinnostaa, suosittelen osallistumaan ohjatulle baarikierrokselle, eli Pub Crawl:iin. Me päädyimme itseasiassa sattuman kautta sellaiselle heti ensimmäisenä iltanamme ja tutustuimme siellä moneen uuteen tyyppiin. Ilman heitä reissumme ei varmastikkaan olisi ollut yhtä hauska! Kierroksia tekee kaksi eri porukkaa, itse suosittelen toki sitä millä me olimme, eli Pub Crawl Ziggy Star Split:iä. Se on ehkä suunnattu noin parikymppisille, mutta emme me varmaan ihan vanhimmasta päästä siellä silti olleet. Kierros maksaa 20 eur ja alkaa puoli kymmeneltä. Ensimmäisessä yökerhossa ollaan puolitoista tuntia, jonka aikana drinkkejä ja shotteja saa juoda mielin määrin. Illan aikana käydään vielä kahdella muulla klubilla. Hauskaa tästä tekee tosiaan se, että kun mennään yhdessä isolla porukalla on myös tosi helppo tutustua uusiin ihmisiin.

Samoin Hvar Town, Hvarin saarella oli täynnä erilaisia ravintoloita. Satamakatua dominoi Rotel Rivan alakerrassa olevat, hieman ketjumaiset ravintolat, mutta sai sieltäkin hyviä drinkkejä ja aamupalaa. Illalliselle suosittelisin suuntaamaan sataman jälkeen vasemmalle ja ylös. Pikkuiset kadut ja portaat täyttyvät illan tullen ihmisistä, tunnelmallisista valoista ja musiikista. Yö-elämääkin tältä Kroatian Ibizaksi kutsusta osasta löytyy. Kiva-baariin kannattaa ehdottomasti suunnata! Se on itseasiassa kaksi pientä baaria vastakkain kapealla kujalla. Ja luonnollisesti suurin osa ihmisistä jorailee ulkona kujalla. Jos haluaa tanssia aamun pikkutunneille, kannattaa ehdottomasti hypätä venetakiin ja hurattaa viiden-kymmenen minutin matka Carpe Diem rannalle. Aivan mieletön bailuparatiisi, upeine valoshowneiin ja performansseineen! Hula Hula Beach on myös tunnettu alku-illan bileistään, mutta itse tykkäsin siitä ainoastaan rannan puolesta. Huonoa ruokaa, tiivisteistä tehtyjä drinkkejä ja koko reissun ainut paikka missä saimme tympeää palvelua. Mutta jos sinne haluaa mennä bailaamaan, kannattaa mennä jo ajoissa päivällä.

Mielessä olisi vielä monta mainitsemisen arvoista paikkaa, mutta osa reissun parhoista jutuista on löytää mahtavia ravintoita itse ja muutenkaan ei ole hyvä lähteä liikojen odotuksen kanssa ravintolaan – joten eiköhän nämä riitä. Ekakertalaisille Splitissä voin kuitenkin sanoa, että Vanhaan Kaupunkiin ehdottomasti – se on täynnä toinen toistaan ihanempia ravintoloita, kahviloita ja jäätelöpaikkoja. Ja jos bailata haluaa, suunnatkaa Hvar Towniin – aevan kreisi meno <3

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

KAMALAT KAKARAT RAVINTOLASSA

21/05/2016

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

En ole ikinä ymmärtänyt sitä lapsivihaa, johon edelleen Suomessa tulee törmättyä lähes viikottain. Oli kyse sitten lapsen riemunkiljaduksesta tai itkupotkuraivareista, sitä saa lähes poikkeuksetta osakseen silmien pyörittelyä, syviä huokauksia tai pahoja katseita. Järkyttävän moni ihminen tuntuu olevan sitä mieltä, etteivät lapset kuulu julkisille paikoille. Aikuiset saavat kyllä mekastaa, käyttäytyä huonosti ja sekoilla kännissä, mutta auta armias jos lapsi pudottaa haarukan lattialle ravintolassa. Voi sitä vihaisesti kääntyvien päiden määrää.

Yllättävän moni tuntuu kuvittelevan lasten olevan vain minikokoisia aikuisia. Jos lapsi ei istu hiljaa kädet sylissä kahta tuntia paikoillaan ravintolassa, hän käyttäytyy huonosti. Mutta kun ei. Hän käyttäytyy kuten lapsi. Oppien samalla pikkuhiljaa miten erilaisissa tilanteissa ja paikoissa kuuluu sitten aikuisena olla.

Siinä missä aikuisellakin, lapsellakin on oikeus saada elämyksiä, kokemuksia, nähdä ja tutustua uusin paikkoihin ja asioihin. Samalla myös vanhemmalla on oikeus viettää aikaa ja tehdä asioita perheensä kanssa. Kuten vaikka käydä ravintolassa syömässä. Joillekkin ihmisille tuntuu vain olevan mahdoton käsitää että miksi. Olen aina ollut sitä mieltä että lasten kanssa saa ja pitää mennä. Lapset KUULUVAT ravintoloihin, julkisille paikoille ja kulkuvälinesiin, kauppaan, museoon… ihan siinä missä aikuisetkin. On myös lasten oikeus käydä ulkona syömässä muuallakin kun Hesburgerissa siinä missä kulttuuriakin on kivempi kokea välillä vaikkapa Kiasmassa niiden ainaisten päiväkotikavereiden maalauksien ihastelun lisäksi. Tietysti maalaisjärkeä käyttäen.

Onnekseni olen silti huomannut tässä vuosien mittaan silti Suomen ravintolakulttuurin muuttuneen pikkuhiljaa suvaitsevampaan suuntaan. Lapsiystävällisiä ravintoloita ja kahviloita on selvästi enemmän kun vaikkapa viisi vuotta sitten. Silti lapsia voitaisiin edelleen arvostaa enemmän myös asiakkaina, ei pelkästään asiakkaan mukana tulevana ylimääräisenä vaivana. Lasten ruokalistoilta soisin myös jatkossa löytyvän muutakin kuin nakkeja, nugetteja ja ranskalaisia. Olemme edelleen hyvin hyvin kaukana rakastamastani keski-eurooppalaisesta ravintolakulttuurista, mutta onnekseni näillä meidän (muutenkin hyvin suvaitsevaisilla) hoodeilla jo askeleen lähempänä sitä.

Torstaina meillä oli herätys aamuviideltä, matkasimme lehdistömatkalle Tallinnaan jossa lapsiperheille oli suunniteltu paljon ohjelmaa. Itseäni vähän jännitti, miten lapset jaksaisivat koko pitkän ja tiukasti aikataulutetun päivän. Erityisesti ravintola-osuudet vähän ahdistivat etukäteen. Oli kuinka lapsiystävällinen ravintola tahansa, en tieten tahtoen halua silti mennä tuskastuttamaan ja huudattamaan valmiiksi väsyneitä lapsia sellaiseen.

Meille oltiin kuitenkin valittu lounaspaikaksi niin ihana ravintola Mustaltamäeltä, että tekee tulevaisuudessa tiukkaa käydä enää missään muualla. Umami on täydellinen paikka niin kahden keskeiselle romanttiselle illalliselle, polttariporukalle kun perheillekkin. Ruoka on hyvää, laadukasta ja tulee läheltä. Samoin juomapuoli on monipuolinen ja listalta löytyy paljon pienpanimoiden erikoisuuksia. Hyvällä säällä iso puutarha on paras paikka ruokailulle tai drinkeille ja mikä parasta, sieltä löytyy oikeasti kunnon kokoinen leikkipaikka lapsille. Samoin kun sisältä, kauniisti ja mielenkiinoisesti sisustetusta, vaaleansinisestä puutalostakin. Ilman pienintäkään Rosso-fiilistä.

Tykkäsin Umamista paljon myös sen takia, ettei lapsia tai lapsiperheitä kohdeltu alentuvasti tai sysätty kaikkia lasten kanssa ruokailevia samaan peränurkkaan. Siitä, että seurueeseen kuului yhdeksän lasta, ei tehty numeroa, vaan lapset olivat ihan yhtä tervetulleita ja tärkeitä asiakkaita, siinä missä me aikuisetkin. Ravintoloiden lapsiystävällisyys näkyy erityisesti henkilökunnan asenteista ja käyttäytymisessä. On aivan sama monta syöttötuolia ravintolasta löytyy, jos ei tunne oloaan tervetulleeksi lasten kanssa.

Tuolla Umamin nettisivuillakin lukee ihanasti: ”Children are also more than welcome, as they are our future, no doubt! They deserve great food.”

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.