KEVÄINEN MÖKKIVIIKONLOPPU

15/03/2020

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lomarenkaan ja Indieplace kanssa

Loppuvuodesta suunnittelimme vuokraavamme mökin talvista getawaytä varten tunnin-max parin ajomatkan päästä, ja vaikka vielä tulloin ei vielä lunta ollut, niin tottakai ajattelimme sitä tulevan sitten viimeistään alkuvuodesta senkin edestä. Haaveena meillä oli iso mökki, johon mahtuisi myös kaveriperhe lapsineen. Luvassa olisi laskettelua, hiihtämistä, lumisia metsälenkkejä ja kuumaa kaakaota takkatulen äärellä. Viime viikolla meidän odotettu mökkilomamme vihdoin toteutui – ihanassa kevätsäässä!

Monen muunkin muuttujan myötä viikonloppu vietettiin lopulta ihan vain oman perheen kesken – ainakin oli lääniä missä temmeltää! Kirpeän keväinen aurinkosää kruunasi rentouttavan viikonloppumme, joka oli ihana pieni irtiotto arjesta ja täynnä rentoa yhdessäolemista.

Vuokrasimme mökin yhteistyössä Lomarenkaan kautta, jonka sivulta voi erilaislla kohdennetuilla hauilla etsiä jos jonkinmoista mökkiä. Meillä oli muutama kriteeri mökkiä etsiessä, ensinnäkin sen piti olla mahdollisimman lyhyen ajomatkan päässä (ihan max kaksi tuntia), sillä perheen pienimmäisen kanssa sitä pidempi matka alkaa käymään liian tukalaksi. Toiseksi mökin piti olla tarpeeksi suuri, jotta huononkin sään sattuessa tila ei sisällä kävisi liian ahtaaksi. Kolmanneksi, halusin mökiltä myös luonnetta, mutta sen piti olla kuitenkin helppo esimerkiksi vaipanvaihdon kannalta. Lomarenkaan kautta löyykin hurjasti eri tyylisiä ja tasoisia mökkejä ihan laidasta laitaan. On erittäin modernia luxusta ja perinteisempää hirsimökkiä puuceellä.

Aluksi etsimme mökkiä hiihtokeskusten läheltä, mutta kun pikkuhiljaa alkoi käymään selväksi, ettei lunta ehkä sitten tulisikaan pystyimme laajentamaan hakua myös muualle. Samalla iski ihan hullu valinnanvaikeus, sillä tosi upeita ja persoonallisia mökkejä löytyi kymmenittäin. Siispä rajasimme entisestään vaatimuksiamme. Mökin pihapiirin piti olla helppo ja turvallinen lasten kanssa, samoin tietysti mökin sisätilat. Taaperon kanssa olisi parasta, ettei jyrkkiä portaita olisi mieluiten ollenkaan.

Ja voi että, juuri sellainen mökki meille löytyikin, nimittäin Louhela, (tunnin ajomatkan päästä meiltä) Salon Kiskosta. Joen varrella sijaiseva entinen maatila on kunnostettu asumiskäyttöön ja vastasi juuri tarpeitamme. Pihapiiristä löytyi itseasiassa kaksi mökkiä, yhteensä neljä makuuhuonetta ja nukkumapaikat jopa yli kymmenelle hengelle. Perheessämme pyörineet pikkuflunssat rajoittivat kuitenkin vieraiden tuloa ja lopulta mökillä olimme vain me. Ajattelimme kyllä pienempää mökkiä poikien käyttöön, mutta lopulta se jäi kokonaan asuttamatta kun viihdyimme yhdessä niin hyvin.

Entisen navetan yhteydestä löytyi vanhaan maitotonkkienpesuhuoneeseen tehty sauna jonka lisäksi otimme extrana vielä viikonlopuksi paljun. Etenkin pojat olivat paljusta hyvin mielissään ja olisivat polskineet siellä loputtomiin, jopa silloin kun tuli paljun pesässä pääsi sammumaan ja vesi pakkasessa vähän jäähtymään. Onneksi löylyyn pääsi lämmittelemään!

Eritysen ihanaa oli kylpeä paljussa ensimmäisenä iltana, melkein koko sakki kerralla. Ulkona oli jo ihan pimeää, mitä nyt kuu vähän valaisi, tähdet tuikkivat taivaalla ja jostain kuului pöllön huhuilua. Vedestä kohoava lämmin höyry, iloiset lapset ja kiireetön yhdessäolo – mökkiviikonlopun parasta antia.

Mökillä olevat vanhat huonekalut, pitsiverhot, sininen lattia ja toimiva iso leivinuuni toivat ihanasti tunnelmaa. Mökki oli vielä paljon suurempi mitä ilmotuksessa olevista kuvista sai ymmärtää ja siksi ehkä siellä olikin niin helppo viihtyä – tarvittessa sitä pääsi vetäytymään myös omaan rauhaan vaikkapa lukemaan. Pojat olivatkin aivan innoissaan, kun suuren tupakeittiön hyllyltä löytyi isot pinot Aku Ankkoja – niin ja putkitelkkari josta katsottiin aamuisin lastenohjelmia.

Entisen maatilan tontti on todella suuri ja aidatun pihan lisäksi siihen kuuluu peltoa sekä rantakaistale joen varrelta. Niin kaunista ja rauhallista oli käppäillä siellä, hyppiä yli ojien ja tutkailla niihin muodostunutta jäätä. Vaikka ajomatka kaupungista tänne oli lyhyt, tuntui että olisi oikeasti päässyt vielä kauemaksi, keskelle rauhaa sieltä omasta arjesta ja kaupungin kiireestä. Mielenrauhaa toi kuitenkin myös se, että oma koti oli tarvittessa tarpeeksi lähellä, etenkin kun toinen pojista oli tosiaan ollut aiemmin viikolla kipeänä.

Mökkeily kesällä on yksi suokkiasioistani, mutta olipa jotenkin jopa ihanan maagista toteuttaa tällainen pieni reissu myös muuhun vuodenaikaan. On meillä kaupungissakin luonto onneksi lähellä, mutta ihan eri tavalla sitä pääsee pysähtymään ja rentoutumaan kun irrotautuu niistä tutuista ympyröistä edes muutamaksi päiväksi. Eikä ympärillä kumpuleivat kuuraiset pellot sekä ohi lentävät joutsenpariskunnat ainakaan haitanneet irtiottoa.


NYT EI HÖTKYILLÄ MINNEKÄÄN -VILLAPAITA
(ELI UUSIN KIRPPISLÖYTÖ)

12/03/2020

Taas yksi ihana kirppikseltä tehty villapaitalöytö Myylle! Olen itseasiassa jo pitkään etsiskellyt jotain saman tyylisiä villapaitoja pojille, mutta ei 140 & 150 senttisissä koossa tunnu löytyvän käytettynä (eikä oikeastaan uutenakaan) oikein mitään.

Pitkään pyörittelin tuota Irlannissa pehmeästä merinovillasta valmistettua, 7 euroa maksavaa paitaa käsissäni ja mietin, että tulisiko se sitten kuitenkaan käyttöön. Myyllä kun on jo yksi mummoni kutoma ja yksi vasta muutama viikko sitten ostettu paksu villapita jo kaapissa. Lopulta päätin sen kuitenkin ostaa – ja onneksi ostin, se on ihana. Ja sopi ihan täydellisesti viime viikonloppuiselle mökkireissullemme (kerron siitä pian lisää!)

Myyllä on alkanut yhtäkkiä vaihe, jossa hän saattaa ihan yhtäkkiä päättää, että jokin vaatekappale ei käy ollenkaan ja hän haluaa sen tilalle jonkun toisen. Tämä villapaita lukeutuu onneksi suosikkeihin. Hän tykkää stailata sen pinkkien kumisaappaidensa ja aurinkolasien kanssa.

Villapaidasta kirjoittaminen tuntuu tämän päivän koronauutisten jälkeen aika turhalta, mutta toisaalta hyvä saada ajatukset välillä pois aiheesta ja tuudittautua tämän paidan pehmeyteen. Seuraavat päivät meillä on tarkoitus viettää rauhassa kotosalla ja samaa ollaan kehoitettu meidän läheisiä tekemään. Eli villapaidat päälle ja villasukat jalkaan, nyt ei hötkyillä minnekään.


TAHKOLLA
+ ARKIKUVA 10/54

18/03/2019

Otteeni arkikuva-postausten julkaisun kanssa on vähän lipsunut, mutta puolustuksesi kerrottakoon nyt ainakin se, että olin viikonlopun Berliinissä, eikä Airbnb kämppämme wifi jaksanut ladata näitä kuvia. Postaus ja muutama ravintolasuositus Berliinistä on siis tulossa myös myöhemmin, mutta palataan ensin tähän reilun viikon takaiseen Tahkon laskettelureissuumme ja toimikoot nämä myös samaisen viikon arkikuvina (ainakin tuo viimeinen kuva).

Tämä oli minun ja poikien toinen kerta Tahkolla. Kuten edelliselläkin kerralla, pojat kehittyivät laskettelussa todella huimaa tahtia ja Kaapo laskikin tällä kertaa ihan kaikki Tahkon mäet. Me olimme Myyn kanssa muutamana päivänä mukana rinteessä katsomassa kun muut laskivat, mutta muuten vietimme pääosin rauhallista aikaa keskenämme aina sen aikaa mökillä. Se oli ihanaa. Iltaisin lämmitettiin aina sauna ja syötiin hyvin. Meidän perheen lisäksi mukana oli kaveriperhe, jossa samanikäiset pojat.

Mäenlaskun ja saunomisen lisäksi viikkoon mahtui punaisia poskia, villakalsareita, piirtelyä, paljon lukemista, lumihangessa nakuna pyörimistä, pikavauhdilla sairastettu oksennustauti, samasta syystä 90 asteessa pestyn ja muotonsa muuttaneen pehmolelu-Ahman imettelyä, afterkissä pöydällä tanssimista, auringonpaistetta ja lumisadetta, nuotiolla paistettua makkaraa ja kuumaa kaakaota.

Joku pieni laskettelukärpäinen pisti tällä reissulla myös minuakin. Koulun ja kavereiden kanssa käytiin kyllä jonkun verran laskettelemassa aikoinaan, mutta jos muistan oikein, niin viime kerrasta onkin vierähtänyt reippaasti yli kymmenen vuotta. Kun muut olivat mäessä ja Myy päikkäreillä, löysinkin itseni katselemasta Youtubesta laskettelu-opetusvideoita. Kai se on sitten viimeistään ensi vuonna sitten vain rohkaistuttava ja mentävä mukaan. Ollaan sitten Myyn kanssa samalla tasolla, sillä ei mene kauaa kun hänkin tuolla viilettää.


MÖKKILYFE

23/07/2018

Ihan uskomatonta mitä jo puolikas päivä mökillä tekee sielulle. Vähän jännitti lähteä matkaan vielä tässä vaiheessa. Ei sillä että pelkäisin synnytyksen vielä alkavan, vaan kun olo on niin kaman tukala että paras ja turvallisin paikka tuntuu olevan kotona. Mitä vielä, sopivan viileään mereen pääsee pulahtamaan heti kun siltä tuntuu, mottoriveneen ja kajakin kyydissä merituuli viilentää kivasti ja puusaunassa tai laiturin nokassa olevalla nojatuolilla on helppo rentoutua. Ja mikä parasta, lapset nauttivat täysin rinnoin vedessä peuhaamisen lisäksi frisbeegolfin peluusta tai ihan vain mökin nurkassa Akkarin lukemisesta.

Ollaan tällä vain muutama päivä, mutta sekin on jo paljon. Kuumassa kerrostalokämpässä olo olisi kaikkien lasten kanssa käynyt varmasti nopeasti vähän liian ahtaaksi ja kiristänyt hermoja. Kun ranna tai maauimalassa minun ei ole mukava viettää koko päivää, en vain pysty olla. Eikä täällä tarvitse edes hätäillä sinilevästä.

Meidän mökki-elämää pääsee muuten seuraamaan paremmin Instagram-storysin kautta. Nyt pujahdan viileän lakanan alle ja aamusta heti sitten taas uimaan.