ULKOILLAANKO TEILLÄ JOKA PÄIVÄ?

27/11/2020

Ajatus tämän postauksen kirjoittamiseen tuli jo useampi viikko sitten, olin aluksi kuullut peräti kolmelta perheelliseltä tutultani niin ihmetystä kun jonkin tapaista ihailua (ja jopa huonoa omaatuntoakin) siitä, kuinka paljon me lasten kanssa ulkoilemme. He kun olivat saaneet somen perusteella kuvan, että olemme lasten kanssa joka päivä jossain ulkona ja luonnossa.

Samalla viikolla leikkipuistostamme myös itselleni entuudestaan tuntematon vanhempi kysyi minulta vähän ihmettelevällä äänensävyllä, että ulkoillaanko meillä ihan joka päivä? Vähän nolostelellen vastasin, että joo, yleensä ainakin kaksi kertaa päivässä…

Kun jäin miettimään näitä kohtaamisia myöhemmin, olin oikeastaan melko hämmentynyt meidän kaikkien osapuolten tunnereaktioista. Tuntui jännältä, että joku jopa kokee huonommuutta asiasta, joka on taas meille osittain ihan vain elämäntilanteen sanelema pakko ja toisaalta, miksi minusta oli taas noloa sanoa, että ulkoilemme paljon – ikäänkuin olisin muka siinä tilanteessa jollain tapaa parempi kun se ei niin paljoa ulkoileva. Kaikkea sitä nämä äiti-aivot pyörittelevätkään sisällään!

Itse koen, että lasten kanssa ei vaan voi olla ulkoilematta päivittäin. Etenkin näin pimeänä ja märkänä vuodenaikana se on useasti melko pakkopullaa, mutta se myös rauhoittaa menoa kotona, saa lapset syömään ja nukkumaan paremmin – eikä se todellakaan ole haitaksi itsellenikään. Koska samassa leikkipuistossa päivästä toiseen kökkiminen on melko tylsää, käymme paljon myös kävelyillä ja läheisissä metsissä. Kotiamme reunustavat myös molemmin puolin vehreät puistot ja suuret metsät, joten se käy meiltä helposti – ja samalla saa liikuntaa.

Mieheni, joka on nuorimmaisen kanssa kotona hoitovapaalla, myös hoitaa isoksi osaksi nämä taaperon ulkoilut, etenkin päivisin. Hän on luonteeltaakiin sellainen aktiivinen ulkoilmatyyppi, jolta löytyy varusteet säälle kuin säälle. Niinäkin iltoina, kun minä jäisin mielummin värjöttelemään sateen vuoksi kotiin, hän lähtee ulos. Tämä asenne on alkanut tarttua kokoajan enemmän myös minuun. Ennenkaikkea siksi, että muuten kotona seinät kaatuisi päälle ja happi loppuisi, vaikka muuten mukavuudenhaluinen olenkin.

Asumme 93 neliön kerrostaloasunnossa, ja niinä viikkoina kun kaikki uusperheemme jäsenet ovat paikalla, meitä on täällä kuusi henkeä, josta perheen teini on ainut jolla on oma huone. Ulkona lapset saavat mekastaa, juosta ja hyppiä sydämiensä kyllyydestä, sisällä kotona painileikit äityvät ilman ulkona purettua energiaa liian villeiksi ja kovaäänisiksi. Ja nyt korona-aikaan, kun kotona ollaan entistä enemmän, ovat aamu -ja iltapäiväiset ulkoilut ihan välttämättömiä. Huomana itsekin, jos en käy aamulla ulkona, iltapäivästä alkaa olla jo tosi levoton ja tunkkainen olo.

Joten kyllä, meillä ulkoillaan ihan joka päivä, jopa huonolla säällä. Aina se ei ole niin inspiroivaa, mutta kannattaa ainakin meillä. Toisaalta, meillä ei juurikaan leivota tai askarrella mitään hienoja juttuja. Kuinka paljon teillä ulkoillaan?


AIKA HYVÄ KESÄ

10/08/2020

Nyt kun koululaisten kesäloma muutaman päivän päästä loppuu ja lämpimät kesäpäivät muuttuvat sitä myötä hieman arkisimmiksi, sitä alkaa väistämättä katsella taaksepäin elettyä kesää. Meillä on ollut jo päiväkotivuosista saakka mahdollista tarjota pojille 9 viikon mittainen kesäloma, mikä puolestaan on varmasti vaikuttanut siihen, ettei lomasta ole tullut otettua turhaa stressiä.

Tai voisin kuvitella, jos perheellä on yhteistä lomaa yhdeksän viikon sijasta muutama, tulee niille lomaviikoille ehkä asetettua paljon tavoitteita ja odotuksia. Ymmärrän sen hyvin, me vain olemme tässä taas ihan toinen ääripää (enkä sano, että se olisi yhtään sen parempi).

Pitkä loma vapauttaa ainakin minut niistä paineista keksiä kaikkea mahdollista kivaa lomatekemistä, turhan tarkoista suunnitelmista ja aikatauluista. Joskus se sitten kuitenkin kostautuu ja sitä löytää itsensä murehtimasta, että saakohan lapsen nyt sittenkään tarpeeksi aktiviteetteja ja uusia kokemuksia lomallaan.

Tänä vuonna, koronan myötä, tuo suunnitelmattomuus korostui entisestään. Se pääpiirteittäin mietitty roadtrip naapurimaahan, kavereiden ja sukulaisten luona mökkeilyt ja kaikki festarit peruuntuivat. Kesäloma alkoi sillä ajatuksella, että emme välttämättä tee juuri mitään. Paitsi noh, käymme uimassa, pyöräilemme eri rannoille, syömme jäätelöä, vietämme aikaa yhdessä ja katsomme mihin seikkailuihin päädymme. Ja mehän päädyimme vaikka ja minne.

Kesä vietettiin pääosin oman perheemme kesken, joko Helsingissä tai Hangossa. Kesään on kuulunut paljon spontaaneita pieniä juttuja, iltapulahduksia myrskyisässä meressä, metsäretki tuntemattomaan, hellepäiviä vedessä vilvoitellen, aamu-uinti tyhjässä poukamassa, uusien rantojen ja paikkojen löytämistä – nyt kun mietin, suurinosa jutuista on liittynyt mereen ja metsään. Mitkä olisivatkaan sitä paremmat puitteet viettää lomaa?

En usko, että kenellekään meistä jäi tästä lomasta fiilistä, että jotain oleellista jäi tekemättä. Toki olisimme voineet tehdä paljon paljon enemmän, mutta tämä oli oikein hyvä myös näin. Toivottavasti teillä muillakin on olleet hyvät lomat, osalla vielä jopa vasta edessä.

(Kuvat siltä yhdeltä myrskyiseltä ilta-uinnilta Eiran rannassa)


LIFE IS A BEACH

12/06/2020

Joskus muutama vuosi sitten Elvis ilmotti, että isona hänestä tulee rantapummi. Hän ei tosin ihan silloin tiennyt mitä se tarkoittaa, mutta kertoi mielestäni hyvin hänen (kuten meidän muidenkin) suhtautumistesta ranta-elmään. Me olemme juuuri se jengi, jonka suuntaa rannalle heti aamusta kun siellä on vielä hiljaista ja lähtee kotiin iltapalalle.

Olin eilen yksin lasten kanssa rannalla lähes koko päivän – ja se oli yllättävän rentouttavaa ja ihanaa. Mehän olemme lomailleet aiemmin kolmisteen poikien kanssa moneen, moneen otteeseen Espanjassa ja rantapäiviä on kertynyt lukemattomia. Muistan että aluksi, heidän ollessaan 3 ja 1,5 vuotiaita, eivät kaikki hetket olleet niin kovin seesteisiä, mutta pikkuhiljaa niistä alkoi tulla sellaisia.

Rannalla ollessa me oleilemme. Makoilemme, luemme, rakennamme hiekkakakkuja, syömme eväitä, käymme uimassa, katselemme merelle, keräämme kiviä ja simpukoita, käymme ostamassa jäätelöä, pojat leikkivät keskenään ja joskus nukahdamme. Rakastan sitä, miten se on meidän yhteinen juttu, josta kaikki tykkäämme. Kukaan ei pitkästy tai kaipaa mitään muuta.

Tämä kesä on erilainen, sillä mukana on jälleen yksi lähes kaksivuotias taapero. Se tarkoittaa sitä, etten minä voi laskea katsettani (tai pyllyäni) hetkeksikään ja että hiekkaa on I H A N joka paikassa. Mutta ihanaa oli se, että Myy omaksui eilen heti meidän tyylimme oleilla rannalla. Hänen perässään ei tarvinnut juosta ja veti hän varjossa rattaissaan myös parin tunnin päikkärit.

Paras biitsipummi-jengi.


MITÄ VOI TEHDÄ KESÄLLÄ KAUPUNGISSA

4/06/2020

Kuten varmasti monella muullakin, myös meidän kesäsuunnittelmat heittivät kuperkeikkaa koronatilanteen myötä. Heippa ulkomaanreissut, kuten roadtrip Ruotsin halki Tanskaan, synttärimatka junalla Pietariin ja bailuloma Berliinissä. Vaikka rajoituksia nyt hellennetään, me olemme vielä vähän varuillamme. Näillä näkymin edellisvuosien tapaan toteutetut mökkeilyt sukulaisen mökeillä ovat myös edelleen pannassa, mutta ehkä tietyin rajoituksin saamme jotain pientä järjestymään.

Meillä ei ole myöskään omaa autoa (emmekä koko uusperhe mahdu edes tavalliseen autoon, vaikka sellaisen välillä lainaan voimme saada), joten se rajoittaa myös paljon tekemisiämme, eli mitään kovin laajoja kotimaan reissujakaan koko konkkaronkan kanssa emme pysty tekemään – enkä ole ihan kartalla suositelaanko niitä edes tehtäväksi.

Edellisvuosina meidän kaupunkikesiin on kuulunut vahvasti maauimalat, useimmin Stadikka, jotka taidamme myöskin tänä kesänä jättää välistä vaikka vaikeaa tekeekin. Sen sijaan, että vaipuisimme kuitenkaan epätoivoon, teimme listan kaikesta kivasta kesätekemisestä, mitä kuitenkin voimme turvallisesti tehdä – ja sitä tekemistä on paljon!

Kesälomalla kaupungissa voi:

Tehdä itse jäätelöä / mehujäätä
Pitää kesäherkku-picnicejä (tai tilata pizzaa suoraan puistoon)
Metsäretki / tutkimusretki metsään
Telttailla (lerintäalue, saaret, isovanhempien takapiha)
Uida luonnossa ja testata uusia uimapaikkoja

Marjastaa ja mennä poimimaan mansikoita
Nukkua parvekkeella
Kunnella äänikirjaa riippumatossa
Hyppiä trampoliinila
Mennä saaristoajelulle ja vierailla lähisaarissa
Tehdä kukkaseppeleitä

Pitää skumppatreffit salaisessa / autiossa paikassa
Lennättää leijaa
Opiskella villiyrttejä ja kerätä niitä
Kylpeä parvekkeella
Pelata lautapelejä ulkona viltillä (tai sadepäivänä sisällä)
Leikkiä perinteisiä ulkoleikkejä, kuten kymmenen tikkua laudalla ja kirkonrottaa

Rakentaa hyönteishotelli
Tehdä manikyyri ja pedikyyri itselle
Käydä turvavälein puistoruokailussa
Tehdä paljon pyöräretkiä, hikisiä ja rauhallisia
Leikkiä hiekkaleikkejä rannalla
Vuokrata SUP-lauta, kanootti, vene

Käydä yöllisellä naku-uinnilla
Mennä aamu-uinnille aikaisin, ennen muun perheen heräämistä
Grillata
Käydä kotieläintilalla
Juoda aamukahvit auringossa
Myydä puistokirppiksellä

Katsoa leffaa lakanan alla ”teltassa”
Käydä ulkokuntosalilla
Kerätä niityltä kukkia
Lukea paljon
Olla vesisotaa

Tehdä koko perheen yhteisen kesäsoittolista ja tanssia
Piirtää kaatuliiduilla koko pihan pituinen temppu/hyppyrata
Ottaa kaverin koira hoitoon
Rakentaa jättiläissaippuakuplavälineet (ja tehdä jättikuplia)
Vuorata kaupungilta rantasauna omaan käyttöön

Listasta tuli pitkä ja silti varmasti vielä paljon juttuja unohtui tai ei tullut mieleen, saa siis ihmeessä täydentää sitä kommentteihin. Mitä kivaa tekemistä te keksitte kesälomalla kaupungissa?


MITÄ TEHDÄ KUN VAAN SATAA

17/01/2020

   

Otsikko kuuluu oikeasti MITÄ TEHDÄ LASTEN KANSSA KUN VAAN SATAA, ULKONA ON PIMEÄÄ JA SEINÄT KAATUVAT PÄÄLLE, mutta se oli liian pitkä. No, onneksi nyt tässä välissä on ollut myös vain vähän tihuttavia päiviä ja saatoin ehkä nähdä pienen väläyksen auringostakin, kunnes se taas laski.

Enkä kuitenkaan usko olevani ainut, joka alkaa vain olla ihan lopen kyllästynyt omaan lähileikkipuistoonsa ja ennekaikkea sitä ympäröivään ja kaiken allensa peittävään pimeyteen. Kokosin alle lasten kanssa helposti tehäviä juttuja, joilla pääsee hetkeksi irti kotiympyröistä ja samalla sadetta pakoon. Lista on hyvin Helsinki-keskeinen, mutta sovellettavissa toki muihinkin kaupunkeihin!

MUSEOT

Museot toimivat kaiken ikäisten lasten kanssa ja parhaimmillaan niissä pääsee purkamaan energiaa – ja samalla saa nauttia tottakai kulttuurista! Olen lasten kanssa huomannut, että jopa ihan rauhallisesti kierretty taidemuseokierros kuluttaa turhat energiat ja riehumiset, kun aivot hyrräävät täysillä kaikkien värien, muotojen ja yleisen ihmettelyn ansiosta. Tässä vielä muutama museo, joka toimii mielestäni eritysen hyvin lasten kanssa:

Kiasma on ihana ja aina niin kovin lapsiystävällinen. Tällä hetkellä Kiasman ylimmässä kerroksessa on käynnissä vielä muutaman viikon ajan Istantilaisen Ragnar Kjartanssonin musiikillinen videoteos The Visitors, joka ainakin sai koko lapsikatraani hiljaiseksi. Video kestää kaikenkaikkiaan noin tunnin, mutta sitä voi piipahtaa katsomassa missä välissä tahansa – eikä paikallaan tarvtse istua, vaan tilassa voi kierrellä rauhassa ja välillä vaikka katselemassa ikkunasta kaupungin näköalaa. Helsinkgin nykytaiteen museossa järjesteään lapsille myös paljon omaa ohjemaa, kuten vauvojen värileikkiä ja erilaisia pajoja. Alle 18v ilmaiseksi näyttelyihin, kaikille ilmainen pääsy kuun ensimmäinen perjantai.

Luonnontieteellinen museo on jännä ja siellä riittää ihmeteltävää tunneiksi. Tämäkin sopii mielestäni kaiken ikäisille lapsille. Näyttelyt ovat hyvin mielenkiintoisia ja hienosti koottu, lapsille löytyy myös paljon tekemistä, kosketeltavaa, tehtäviä yms. Liput 15/7e, kuukauden ensimmäinen perjatai ilmainen pääsy.

Suomen kansallismuseo on myös helppo ja kiva paikka lasten kanssa. Museon vintillä on varattu lapsille kaikenlaista erilaista puuhaa, jossa samalla leikin lomassa Suomen historia tulee tutuksi. Meidän lapsia on myös kiehtonut kovasti erihistoriallisia esineitä sisältävä näyttely. Alle 18v ilmaiseksi, kaikille vapaa pääsy joka perjantai klo 16-18.

Lastenkaupunki sijaitsee Helsingin vanhimmassa talossa Senaatintorin laidalla. Museo toimii osana kaupunginmuseota ja suunnattu nimensä mukaisesti lapsille. Siellä voi tutustua vanhanaiakiseen kouluun, 70-luvun mummolaan, leikkiä teatteria, kauppaa – kaikkeen saa koskea ja kokeilla. Tutkittavaa löytyy paljon. Soveltuu mielstäni parhaiten alle kouluikäisille, mutta kyllä vanhemmatkin lapset (ja aikuiset) pääsevät siellä leikin hurmaan. Vapaa pääsy.

WeeGee näyttelykeskus sijaitsee Espoon Tapiolassa ja se pitää sisällään eri museoita ja muuta taidetoimintaa. Ehdottomasti vierailun arvoinen on ainakin EMMA (yllä olevat kuvat sieltä), eli nykytaiteen museo, jossa on vielä ensi viikon käynnissä kuuluisa maailmaa kiertänyt näyttely Michael Jackson On The Wall. Vieressä oleva Lelumuseo hevonsenkenkä on taas kunnon nostalgiatrippi omaan lapsuuteen. Sieltä voi bongailla omasta tai vanhempien lapsuudestaan tuttuja leluja. Lapsille on myös useita leikkipaikkoja, kuten miniruotsinlaiva, ihan oikean lentokoneen matkustamo, kasarikoti leluineen (My Little Ponyt!) ja liukumäki. WeeGeen näyttelyihin ostetaan yhteislippu, joka on ilmainen alle 18 ja yli 70 vuotialle.

KIRJASTOT

Matalan kynnyksen tekemistä on lähteä kirjastoon. Aina ei tarviste edes lainata mitään. Ainakin meillä täällä Helsingissä lasten osastoilta löytyy paljon tekemistä, kuten leluja, piirustusta. Kirjastoon voi mennä vaan lueskelemaan tai pelamaan lautapelejä. Monissa kirjastoissa järjestetään myös ohjelmaa, kuten satujen lukua, leffoja tai lukukoiran vierailuja. Uuteen Oodiin ja etenkin sen kolmanteen kerrokseen kannattaa mennä käymään vähän kauempaankin. Ilmainen.

ASUKASPUISTOT

Kaupungin pitämät asukaspuistot tarjoavat päivittäin erilaisia ilmaisia kerhoja eri ikäisille lapsille. Useimmista asukaspuistoista löytyy ainakin kaikille avoimet vauva – ja taaperokerhot sekä perhekahvilat. Nämä ovat hyviä etenkin pienten lasten lasten kanssa kotona oleville. Samalla tapaa muita lapsia ja vanhempia. Myös useat seurakunnat tarjoavat perhekerhoja. Ilmainen.

UIMAHALLI

Koko perheen uimahallireissulla saa hyvin ajan kulumaan ja unet maittamaan. Yleisohjeena kuitenkin pidetään, ettei alle yksivuotiaan vauvan kanssa mentäisi yleisiin uimahalliin, sillä veden pitää olla tarpeeksi lämmintä sekä puhdasta ja kemikaalitonta. Kuitenkin osa kaupungin uimahalleista soveltuu myös vauvoille. Taaperoiden ja isompien lasten kanssa sitä voikin mennä sitten ihan vapaasti halliin kun halliin. Lasten -ja terapia-altaissa on sopivan lämmintä vettä yli yksivuotiaille. Hinnat Helsingissä alk 5,50/2,50e.

KASVITEITEELLISET PUUTARHAT

Helsingistä löytyy talvikaudella kaksi yleistä trooppista puutarhaa. Talvipuutarha sijaitsee Töölönlahden laitamilla ja sen tropiikkiin sekä kaktustarhaan on kiva poiketa lasten kanssa. Mukaan voi pakata eväät ja pitää piknikkiä orkideojen ja palmujen katveessa. Vapaa pääsy. Kaisaniemen kasvititellisen puutarhan kasvihuoneista löytyy muun muassa jättilumpeet sekä erilaisia lihansyöjäkasveja, jotka ovat ainakin meidän lasten mieleen. Kasvihuoneissa ihmetellessä saa halutessaan kulumaan useamman tunnin.  Liput 10/5e, vapaa pääsy kuun ensimmäisenä perjantaina.

KAVERILLE KYLÄÄN

Vaikka oman kodin seinät tunuvat kaatuvan päälle, voi kaverin seinien sisällä olla ihan eri tunnelma. Tuppaudu siis kiluvan laumasi kanssa kaverille tai mummolaan kylään. Uudet nurkat ja lelut piristävät ja omaan kotiin on taas kiva palata uudella energialla. (pullapitkon hinta)

Mitä muita vinkkejä kyllästyttävien sadepäivien varalle teillä olisi lasten kanssa toteutettavaksi – jos siis haluaa kotoa pois?