OTA PERHEESI MUKAAN TÖIHIN -VIIKONLOPPU

15/04/2019

Pojat ovat pienestä saakka olleet ihan hulluina hotelleihin ja kyselevät tasaisin väliajoin, että milloin taas mennään. Joten kun Hotel Sveitsi pyysi minua päivittämään yhden viikonlopun ajaksi heidän instagram-tiliään, ei ollut vaikea hyväksyä pestiä. Etenkin kun koko perhe toivotettiin myös lämpimästi tervetulleeksi mukaan.

Kun kuusihenkinen uusperheemme matkustaa, tarkoittaa se menoa ja meininkiä. Sekä sitä, ettemme esimerkiksi kaikki mahdu yhteen autoon tai hotellihuoneeseen. Jaoimmekin porukan niin, että kaikki pojat saivat oman huoneen ja me olimme sitten vauvan kanssa omassa huoneessamme. Ekana iltana puhelin pirisi ahkerasti, kun erästä poikaa vähän jännitti, mutta lopulta yö kahden huoneen päässä oli mennyt oikein hyvin.

Itse pääsin vihdoin toteuttamaan jo kuukausitolkulla haaveilemani vaahtokylvyn vain skumppalasi seuranani. Kuitenkin, ehkä viiden minutin lillumisen jälkeen, aloin jo tylsistymään ja odotin kokoajan että milloin vauva herää ja keskeyttää kylpyhetkeni.

Hotellin lakanoissa on vaan niin ihana nukkua. Vähän lähtiessä surkuttelin sitä, etten ehtinyt keskittyä enempää siihen pehmeissä lakanoissa oleiluun. Olisin vielä voinut hyvin viettää muutaman päivän sängyssä loikoillen, telkkaria katsellen ja huonepalvelusta suklaakakkua tilaten. Joskus vielä.

Olin muuten ihan tasan vuosi sitten Långvikin kylpylähotellissa, joka on miljöönä todella samantyylinen funkkis-rakennus metsän keskellä. Miten ihana että noita vanhoja hotelleja/rakennuksia ollaan nyt kunnostettu tyylilleen uskollisesti. Myös ainakin Itä-Helsingissä sijaitseva hotelli Rantapuisto kuluu tähän samaan sarjaan. Noissa paikoissa on kyllä ihan omanlaisensa tunnelma.


ONNELLISET KARVAKAMUT

10/04/2019

Mekin kävimme vihdoin eilen Kiasmassa olevassa ihanassa Shoplifterin Nervescape VIII- näyttelyyn. Värikkäät karvamadot ovat olleet isosti esillä somessa, joidenkin mielestä jopa kyllästymiseen saakka. Itse taas olen sitä mieltä, ettei täälaista värienergiaa voi levittää liikaa.

Kiasman sivuilla kerrotaankin näin: Teos heijastelee taiteilijan kiinnostusta aivotutkimukseen ja neurotieteeseen. Teoksen takkurihmastot muistuttavat rakenteeltaan hermosoluja, mutta Shoplifter toivoo taiteen myös vaikuttavan aivoihin. Hän uskoo, että kun aistimme voimakkaita värejä, aivoissa vapautuu serotoniinia, joka kohottaa mielialaa.

Shoplifter haluaa herättää ilon ja onnen tunteita, sillä ”onnelliset ihmiset kohtelevat toisiaan paremmin”.


KESÄLOMALLA TIEDELEIRILLE

11/03/2019

Kaupallinen yhteistyö Heurekan kanssa

Koululaisten kesäloma lähestyy ja kuten monessa muussakin perheessä, myös meillä on juuri nyt ajankohtaista tulevien kesäleirien tutkailu ja niille ilmoittautuminen. Kiinnostavia kesäleirejä löytyy ainakin täältä pääkaupunkiseudulta suuri määrä ja jos niistä ei löydy etukäteen kokemusta, voi valinta olla vaikea.

Pojat kävivätkin etukäteen, muutama viikko sitten hiihtolomalla, tutustumassa Heurekan tiedeleirille. Kaksi päivää kestäneellä talvileirillä sai hyvän käsityksen siitä, millainen kesällä järjestettävä, viikon mittainen leiri tulee olemaan. Testauksen perusteella suosittelemme leiriä lämpimästi ihan kaikille!

Monesta muusta leiristä poikkeava tiedeteema opettavaisella otteella sopii hyvin myös lomalle, sillä leirillä opitaan yhdessä tekemällä ja tutkimalla. Leirin tarkoitus onkin tuottaa lapsille tiede-elämyksiä ja itse tekemällä saavutettua oivaltamisen iloa. Leiripäivän aikana sekä sen jälkeen on myös vapaa-aikaa, jolloin on mahdollista tutustua Heurekan näyttelyihin sekä planetaarion elokuviin.

Muuten leirillä työskennellään pääosin erilaisissa laboratorioissa sekä työpajatiloissa, joka jo itsessään oli kiva elämys, pääsi ikään kuin kurkistamaan myös vähän tiedekeskuksen kulissien taase. Työskentely tapahtui ohjatusti vaihdellen pienryhmissä, pareittain sekä yksin.

Kahteen päivään ei tietysti saatu mitenkään mahdutettua koko leiriviikon sisältöä, mutta kivan monipuolisesti lapset pääsivät jo näiden kahden päivän aikana oppimaan ja oivaltamaan. Olin itse seuraamassa muutamaa opetuskertaa itse laboratoriossa ja muuten sitten haastattelin poikia sekä muutamaa muuta lasta, joihin he leirin aikana ystävystyivät.

Normaalistihan lapset voi vaan aamulla viedä Heurekalle ja joka leiripäivän jälkeen heillä on mahdollisuus jäädä vielä tiedekeskukseen omatoimisesti. Leiripäivään kuuluu runsas buffet-lounas (jonka minäkin testasin, salaattipöytä oli ihana!) sekä jälkiruoka. Leiri siis sopii mainiosti esimerkiksi silloin, kun vanhemmat eivät itse ole lomalla.

Ensimmäisenä päivänä tiedeleirillä puhuttiin ainakin puusta, mitä kaikkia ominaisuuksia sillä on ja mitä siitä voi valmistaa. Mietittiin myös, mitä kaikkea nyt muovista voisi nyt tai tulevaisuudessa korvata puulla. Lapset tutkivat käytännössä kapillaari-ilmiötä sekä rakensivat erilaisia puu- ja paperivalmisteita käyttäen tulevaisuuden puu-innovatiivioita. Lapset myös keskustelivat motivaatiosta, muistista ja mihin kaikkeen niiden avulla voi kyetä. Fysiikan lakeja he testasivat myös rakentamalla omat pilliraketit. Päivän päätteeksi käsiteltiin vielä maapallon ja elämän syntyä sekä dinosauruksien eri aikakausia. Perspektiiviä maapaallon ikään ja ajanjaksoihin lapset saivat askartelemalla itselleen rannekorut, joissa eriväririset helmet symboloivat miljoonia vuosia.

Toisen leiripäivän lapset aloittivat yksityisnäytöksellä planetaariossa. Olen itse ollut pienestä saakka kovin kiinnostunut ja haltioitunut avaruudesta ja muistan edelleen omat lapsuuden planetaariokäynnit selvästi, joten menin itsekin innoissani planeetoista ja niiden löytämisestä sekä tutkimisesta kertovaan näytökseen mukaan. Päivän aikana lapset palasivat takaisin myös dinosaurusteemaan ja valmistivat itselleen vaahtomaisesta erikoismuovailuvahasta mielikuvitukselliset dinosaurukset. Laboratorioissa leiriläiset pääsivät myös tutkimaan ja puhumaan hajuista. Se oli mielenkiintoista! He valitsivat hajupareja, tekivät hajutestin, miettivät millaisia tunteita erilaiset hajut voivat kussakin aiheuttaa ja lopuksi he saivat valmistaa omat hajuvedet. Viimeisellä tunnilla tehtiin karkkiarkkitehtuuria.

Pyysin poikia vielä omin sanoin kertomaan leiristä:

Elvis: Leirillä oli ihan mahtavaa (hyppii kädet ilmassa)! Tiede on kyllä vähän outoa. Sain kavereita ja söin paljon. Ainakin kolme kiloa porkkanaraastetta. Opin tosi paljon, en mä tiedä. Musta tuntuu todella viisaalle. Planetaario oli kyllä aika outo. Tykkäsin siitä. Haluaisin kasvaa, että voisin mennä sillä korkealla olevalla pyörällä. Parasta leirillä oli tutkimukset. Ne leijuvat kirjaimet talon sienässä on kans tosi oudot.

Kaapo: Tiedeleiri oli tosi kiva ja sopii kaikille, vaikka ei kauheasti tietäisi mitään – siellä oppii! Mä tiesin kyllä jo sen kaiken mustista aukoista. Heurekaan pääsee tosi helposti junalla. Musta parasta oli tehdä kaikkia tiedejuttuja, kun kokeiltiin asioita ja oli ne pipetit ja kaikki. Dinosaurukset ja aivot oli myös mun suosikit. Kaikki lapset olivat kivoja. Ja se ope. Haluan mennä sinne kesällä uudestaan! Ruoka oli hyvää. Ja terveisiä, että hyvää leiriä!

Omasta mielestäni leiri vaikutti mielenkiintoisuutensa sekä monipuolisuutensa lisäksi ennenkaikkea hyvin laadukkaalta. Heureka on miljöönä ihan mieletön ja kaikki tilat vastavarten näille pienille tieteilijöille suunniteltuja. Samoin opetuksen taso on huippuluokkaa ja ohjaajat ammattitaitoisia niin laten kanssa kun tietämyksensäkin puolesta.

Heurekan kesän tiedeleirien liput tulivat myyntiin tänään ja tiedeleirejä järjestetään kesä-elokuun aikana. Kesän tiedeleirit ovat viikon mittaisia päiväleirejä, normaalisti ma-pe, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Leirit ovat tarkoitettu niin ala- että yläkoululaisille ja ryhmät sekä leirien sisältö on jaettu ikäryhmien mukaan. Ainakin talvilomaleirit olivat hyvin suosittuja, joten kannattaa toimia nopeasti vielä kun paikkoja on!

Ovatko Heurekan tiedeleirit muille tuttuja? Entä mitä teidän lapset muuten ovat tykänneet Heurekasta? Onko siellä paljon koululaisten vanhempia, jotka vielä suunnittelette kesäloman ohjelmaa? Miten saatte hoidettua lasten hoidon jos olette itse töissä?

ps. Pakko vielä kertoa, että olen itse käynyt pienestä lapsesta saakka Heurekassa lukemattomia kertoja ja vasta nyt uskalsin mennä tuolla korkealla olevalla vaijeripyörällä! Näin korkeanpaikankammoisena (ja pitkä mekko päällä siinä menneenä) voin kertoa, että se oli kamalaa!!! Hahahha!