En edes tiedä mistä aloittaisin kertoessani meidän uni- ja nukkumishommista, sen sortin kaaosta se on ollut viimeiset kuukaudet. Onneksi viime viikot ovat olleet jo vähän helpompia, mutta edelleen vauva syö sellaiset 3-4 kertaa yössä, jonka lisäksi hän heräilee vielä muutaman kerran tuttia haeskelemaan.

Olemme kokeilleet vuoroissa heräämistä ja eri huoneissa nukkumista. Ja toki vaikka jo yhden yön ilman heräilyjä nukutun yön jälkeen sitä on kuin uusi ihminen, nukun silti mieluummin mieheni ja vauvan vieressä ja heräilen. Ainakin jotain kertoja viikossa.

Parempaan suuntaan onneksi tosiaan mennään, ainakin jos vertaa muutaman viikon takaisiin hulinoihin. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vauvalla on jo aika selkeä rytmi ja öisin hän herää vain syömään, jonka jälkeen hän yleensä jatkaa uniaan. Myös minä olen saanut lääkäristä apua nukahtamisongelmiini ja muutamaa unilääkettä testaillessani sopivin löytyikin luonnollisesta melatoniinista. Tosin erittäin vahvasta sellaisesta. Hienoa että sopivan valmisteen myötä taas yksi stressitekijä on edes vähemmän.

Apua on ollut myös uudesta sängystä, joka löytyi muutama viikko sitten kirpputoriryhmästä. Minulla oli itse pienenä juuri tuollainen sänky ja jostain syystä tahdoin nyt Myyllekin myös sellaisen. Myöskään mitkään modernimmat sänkymallit eivät oikein sytyttäneet, tai ne jotka olisivat olleet kivoja, niistä ei saanut pohjan korkeutta säädettyä tai toista laitaa irti. Tämä retrosänky on siitä kiva, että se jatkaa samaa simppeliä tyyliä meidän oma sänkymme kanssa.

Myy siis nukkuu selvästi parhaiten jonkun vieressä, joten siksi haussa oli pinnasänkymalli, jonka saisi ns sivuvaunuksi, eli aivan sänkyymme kiinni. Näin ollen mahtuisimme kaikki nukkumaan yhdessä ja kenties vähän paremmin. Ja mielestäni se on tominut. Myy nukkuu omassa sängyssään, mutta tarvittaessa pääsemme ihan hänen vierelleen ilman pelkoa että kukaan kierähtää hänen päälleen. Oma sänkymme on muuenkin niin kapea, ettemme kaikki kolme mahdu siihen mukavasti.

Itseasiassa tässä sängyssä laitaa ei kuulu ottaa kokonaan irti, joten näin se ei ole ihan tukevin mahdollinen. Täytyy sitten miettiä jotain vahvistustoimenpiteitä kun Myy alkaa nousemaan laitoja vasten. Tai ehkä sitten on jopa aika laittaa toinenkin laita paikoilleen.

Tyynyn käyttö täytyy pian myös miettiä uusiksi ennen kun vauva alkaa kääntyilemään unissaan. Vanhassa sängyssä meillä oli muutama kirja patjan alla korottamassa päätyä, jotain vastaavaa pitäisi nyt kehitellä tähänkin. Pyykkitilanteesta riippuen peittona toimii milloin mikäkin, mutta yleensä Joutsenen untuvapussi – vaikka tosin hän onnistuu nykyään senkin potkimaan päältään pois.

Myy nukahtaa yleensä hyvin sänkyynsä, välillä hän jää sinne ihan itsekseen, mutta usein jompikumpi meistä vanhemmista odottelee siinä vierellä että hän nukahtaa. Jos Myy on kovin väsynyt, hän ”vaatii” päästä sänkyynsä ja rauhoittuu yleensä sinne päästessään. Ainoastaan öisin hän nukahtaa syödessään, muuten olen tarkoitetuksella yrittänyt aina nukuttaa hänet itsekseen, jotta jatkossakin sitten nukkumaan käyminen sujuisi helpommin ja ilman maitopulloa.

Olen muuten viimeaikoina löytänyt oikeastaan kaiken tahtomani laittamalla facebook-kirpputoreille tai instagramiini osto-ilmoitukset, kuinka kätevää! Ja tämäkin sänky kannettiin meille kotiin saakka.

Olen ollut koko viikonlopun yksin vauvan kanssa. Ja itseasiassa olen edelleen. Vähän jännitti etukäteen vaikka tiesin kyllä pärjääväni – on se kuitenkin aina helpompaa toisen aikuisen kanssa. Meidän tyttöjen viikonloppuun on kuulunut:

– Yksi kokonaan sisällä vietty päivä
– Desikaupalla pumpattua maitoa
– Yksi alusta loppuun katsottu sarja
– Yksi keskeyetty sarja ja toinen pian loppuun asti katsottu
– Lukematon määrä ympäri kämppää heiteltyjä vaippoja
– Kerran tilattu ruoka
– Kerran valmistettu ruoka (joka oli kylläkin vain valmiiksi keitetyn riisin sulattaminen pakkasesta. Joka sekin ehti jäähtyä samalla kun imetin vauvaa ja kalapuikot paloivat pannulle)
– Yksi valot päällä nukuttu yö (en jaksanut sammuttaa)
– Tuntikaupalla imetystä ja sylissä nukkumista
– Kiireettömiä hetkiä toisillemme naureskellen
– Yksi koneellinen pestyä pyykkiä
– Äidin kyläily
– Syksyinen kävylenkki
– Hirveä määrä suklaata
– Pari ärsyttävää hikkaa
– Yksi feidattu kasvomaalauskeikka
– Viestejä, puheluita ja videoita isompien lasten kanssa
– Muutamat yölliset hermoromahdukset rintakumin kanssa
– Vauvan muutamat raivarit tissillä
– Pari pannullista kahvia
– Iltaan asti nukutut päikkärit saman peiton alla
– Jonkinlaisen vuorokausirytmin hahmottamista
– Suurien tunteiden täyttämiä hetkiä, kun tujotan vauvaa itkua pidellen ja ihmettelen, että miten mikään voikaan olla noin ihana ja täydellinen

Toivottavasti kukaan ei tähän mennessä ole välttynyt uutisilta ja keskuteluilta mikromuoveista- vaikka se ikävä asia onkin. Mikromuoveja on nykyisin kaikkialla, niitä seilaa merellä jättimäinä lauttoina, mikromuovia löytyy syömästämme kalasta sekä viimeisimpänä myös juomastamme vedestä. Muovia sataa päällemme myös vesipisaroiden mukana.

Vielä ei pitkällä tähtäimellä tiedetä mitä muovi kehossamme tekee, mutta se on ainakin tiedossa, että muovi imee itseensä erilaisia toksiineja sekä sen, että muovipäästöt vahingoittavat nyt jo vesilintuja, kaloja sekä merinisäkkäitä. Ainakaan itseäni ei kovasti houkuta saada muovia ja ylimääräisä myrkkyjä kehooni. Mitä sitten voimme tehdä asialle?

Yksilötasolla itseasiassa aika paljonkin. Emme valitettavasti saa jo tehtyä tekemättömäksi, mutta pienillä teoilla voimme edesauttaa sitä, että meressä olisi jatkossakin enemmän kalaa kun muovia. Meidän on myös turha tuudittautua siihen, että Suomessa asiat ovat muovin kierrätyksen ja eu-standardien vuoksi hyvin – sillä koko maapallon tila on meidän kaikkien asia. Vaikka suuret meressä kelluvat jätelautat eivät seilaa kotimme edustalla, ei se tarkoita etteikö niillä olisi vaikutusta myös meihin.

Mikromuovia syntyy esimerkiksi hajoaviasta muovipakkauksista, auton renkaista sekä vaatteista. Mikromuoviksi kutsutaan kuituja tai muovinpaloja jotka ovat alle viiden millin kokoisia, pienimpiä ei erota silmällä. Kuten tiedämme, suurin osa roskasta valitettavasti päätyy ennemmin tai myöhemmin vesistöihin ja muovisia vaatteita pesemällä tämä kiertokulku on hyvin lyhyt. Edistyneimmätkään vedenpuhdistamot eivät saa mikromuovia suodatettua vedestä kokonaan pois.

Jos kotoa löytyy keinokuduista tehtyjä vaatteita, kuten fleecejä tai kierrätetystä muovista tehtyjä vaatteita, niitä kannattaa pestä mahdollisimman harvoin. Yhdestä keinokuitusesta vaatteesta nimittäin irtoaa pesun aikana yli 1900 mikromuovikuitua! Synteettisille vaatteille on kehitelty pesupussi, jollaisen pitäisi löytyä ihan jokaisen kotoa. Pesukassilla voi estää haitallisten, pesussa irtoavien mikromuovien leviämisen vesistöihin. Kaikki mikromuovi nimittäin jää kassin sisäpuolelle ja näinollen ne voidaan kerätä ja kierrättää muoviroskan mukana.

Miten me voimme vähentää mikromuovien syntyä?

– Vähennä muovin kulutusta, älä osta muovipussia tai ota pakasteita pieneen pussiin, hedelmätkään harvoin tarvitsevat erillistä pussia
– Käytä kankaista tai kierrätysmateriaaleista valmisettua kestokassia – älä myöskään turhaan hamstraa niitä
– Osta vastuullisemmin, harkitse, suosi lähellä ja luonnollisesti tuotettuja tai kierrätettyjä vaatteita, ruokaa sekä muita tavaroita
– Rempatessa ja maalatessa suosi luontoystävällisiä maaleja, kuten kalkkimaalia
– Suosi vaatteissa luonnonmateriaaleja kuten kierrätettyä luomupuuvillaa tai lyocelliä
– Käytä julkista liikennettä
– Kierrätä kaikki kotitalousjäte sekä tekstiilit, vaadi sellaista myös työpaikalle
– Varmista ettei käyttämäsi kosmetikka (esim kuorintavoiteet, hammastahnat, glitterit) sisällä mikromuovia
– Suosi pakkauksia jotka on valmistettu biohajoavista materiaaleista tai lasista
– Kerää maassa näkemäsi roskat pois
– Käytä mikromuovin keräävää pesupussia synteettisille vaatteille ja pese vaate vasta kun se on oikeasti likainen – usein pelkkä tuuletus tai pakastus riittää

Vaikka omat teot tuntuisivat mitättömän pieniltä verrattuna hirvittäävään muovi-ongelmaamme, niin kannattaa muistaa että pienillä teoillakin on oikeasti suuri merkitys pitkässä juoksussa. Uusia menetelmiä torjua mikromuovin syntyä sekä vaihtoehtoja muoville kehitellään onneksi jatkuvasti – ei nosteta käsiä ihan vielä ilmaan vaikka tilanne vaikuttaakin lähes toivottomalta.

Guppyfriend-pesukassi saatu Mini Rodinilta

Isona minusta tulee taiteilija.
Lempiharrastukseni on askartelu ja piirtäminen.
Lempibändini on Hevisaurus!
Suosikkiaine eskarissa on  ruututehtävät, joissa piirretään mallista.
Näitä kieliä osaan puhua: suomea, ranskaa, englantia.
Kivointa maailmassa on olla sisällä kun on kylmä.
Kaikkien inhottavinta maailmassa on no tietty kun tahdotaan joku uus peli ja sit saadaankin joku ihan toinen.
On kivaa olla lapsi koska saa aina juhlia synttäritä ja saa lahjoja.
Aikuiset ovat ihan sika hulluja, sillä kun ne sanoo välillä ihan eri asioita mitä ne tekee.
Isoveli on tosi kiva kun se huoltehtii musta.
Kuusivuotiaana on kivaa kun voi näyttää kahdella kädellä iän.
Pikkuveljenä olen meidän perheen lemmikki.
Lempiohjelmani on Ninjago.
Säästän rahaa että voin ostaa pleikka nelosen.
Kerään legoja.
Lempiruokani on kalapuikot ja ranut ja herneet ja perunamuussi ja broccoli ja valkosipuli ja sipuli.
Ihmisiä on olemassa koska että olisi elämää ja hapelle olisi käyttöä.
Talvella haluan tehdä lumiukon ja lumisotaa.
Kesällä haluan vain keinua ja piirtää – talvesta.
Haluaisin nyt syödä jäden.
Toivon Joulupukilta Mindcraft-jutun jossa on Steve ja sen kaveri ja vedenalainen pyramiidi ja kaksi vartijaa.
Matkustaisin mieluiten Espanjaan.
Siellä uisin meressä, kattoisin kuolleita meduusoja rannalla ja pelaisin pleikalla.
Haluaisin että että Marsiin voisi matkustaa viikonloppureissulle ja että sen voisi yhdistää maapalloon ja että sinne voisi mennä ilman happea.
Unelmien syntymäpäiväni olisi semmonen missä saa syödä 30 kakkua ja nakinsyöntikilpailut ja ja hirvee kasa kolikkoja, joku zinziljoonaa.
Terveisiet blogin lukijoille: heiiii blogin lukijat, mulla heiluu jo hammas ja mä oon jo kuus!

Juhannuksena ollaan:

– Käyty nälkäkiukkuisina Citymarketissa
– Syöty lounasta McDonaldsissa
– Heitetty talviturkki meressä
– Kerrottu satuja laiturilla
– Pelastettu etanoita
– Syöty raparperia suoraan puskasta
– Vihdottu saunassa
– Käyty uusperheenkasvatuskeskustelu
– Juotu aamukahvia auringossa
– Syötetty lampaita
– Katsottu leffoja
– Grillattu
– Tehty kokko grilliin
– Käyty jäätelöllä kyläkaupalla
– Pelattu muistipeliä
– Leikitty pihalla
– Nukuttu myöhään
– Piirretty ja väritetty
– Tehty kukkaseppele
– Otettu rennosti

Mitäs te teitte?