EROT 20V JA 30V RASKAUKSISSA

18/03/2018

Aloin odottamaan esikoistani ollessani 22-vuotias, eli yhdeksän vuotta sitten. Aika hassua muuten, jos tuleva vauva noudattaa samaa kaavaa kun edelliset ja syntyy suht lähellä laskettua-aikaa, tulee kaikilla lapsillani olemaan synttärit aikalailla tasan kuukauden välein. Elokuussa, syyskuussa ja lokakuussa.

Yhdeksän vuotta sitten olin täysin valmis äidiksi. Vauvakuume ja kaipuu omasta lapsesta tuntui välillä fyysisenä kipuna rinnassa. Olin aina ajatellut että haluan perustaa perheen nuorena ja minusta vähän reilu kaksikymppinen olisi täysin hyvä ikä.

Kaikkiin raskauksiin liittyy erilaisia ajatuksia ja tunteita. Vaikka lapsi olisi kuinka haluttu, myös negatiivisia tai epävarmat tunteet ovat täysin normaaleita. Mitä nyt muistan siitä yhdeksän vuoden takaisesta, niin myös ajatukset ovat osittain nyt aika erilaisiakin. Toki myös homma muuttuu vähän tutummaksi, mitä enemmän tätä tekee, eikä samoista asioista tule enää murhehdittua, mutta joka kerta sitä on jotain mielenpäällä.

Silloin kaksikymppisenä raskaanaollessa sitä tuli mietittyä sellaisia asioita kuten, miten sitä vauvaa käsitellään, miten me osataan, miten meillä riittää rahat ja tuleeko meistä tarpeeksi hyviä vanhempia. Sain myös todella paljon paheksuvia katseita, minut tuomittiin pelkän naaman perusteella teiniäidiksi, joka on tullut vahingossa raskaaksi eikä tuskin osaisi huolehtia lapsestaan nuoren ikänsä vuoksi.

Ensimmäisessä raskaudessa tuli myös pelättyä paljon, sillä kaikki olivat ihan uutta. Kävin useasti vatsakipujen, verenvuodon ja vähän likkuuvan vauvan vuoksi lääkärissä, kun nyt taas tiedän että kokemani kipu on normaalia kohdun kasvukipua, niukka tiputteluvuoto alussa ihan vaaratonta ja että vauvaankin saa actionia lasillisella mehua. Tiedän paremmin asioita, olen itsevarmempi ja osaan kuunnella kehoani paremmin. Kaikkea ei tarvitse enää kysyä neuvolasta tai mennä täysin niiden ohjeiden mukaan.

Nyt kolmekymppisenä olo on kaikinpuolin ja kaiken suhteen varmempi. Enää en huolehdi siitä miten vauvaa hoidetaan, osaanko minä tai miten meillä riittävät rahat. Sen sijaan pelkään oman ajan katoamista ja oikeastaan koko sen elämäntyylin, johon olen tottunut, loppumista. Minua jännittää se, jos jotekin kadototan tai unohdan itseni ja uppoudun liiaksi vauvakuplaan ja muutun joksikin muuksi kun en saa tarpeeksi aikaa itselleni.

Kaksikymppisenä en pelännyt mitään tällaista, sillä ”tiesin” ettei lapsen saaminen tulisi muuttamaan minua. Hengailin kavereiden kanssa ihan niinkuin ennenkin, olin mukana illanistujaisissa, jopa useamman kerran mukana baarissa. Nyt minua ei saisi pakottamallakaan minnekään iltarientoihin. Pelkkä ratikassa matkustaminen perjantai-alkuillasta on minulle ihan liikaa. Haluan vain äkkiä kotiin jotta saan vedettyä villasukat jalkaan ja mennä ajoissa nukkumaan.

Myös vauvan kanssa oli silloin kova tarve todistella itselleen, että elämä jatkuu ihan ennallaan ja olla lähes kokoajan jossain menossa tai tuntea syyllisyytä siitä, jos ei ollut. Nyt taas ymmärrän että tottakai se vauvan tulo muuttaa normaalia ja on ihan ok jäädä välillä kotiin haahuilemaan koko päiväksi yökkärissä. On toki kiva jatkaa sosiaalista elämää ja käydä silloin tällöin kaverin kanssa vaikka kahvilla tai kävelyllä, mutta joka päivä ei tarvitse olla menossa.

Nuorempana en osannut edes kuvitella minkälaista se ensimmäisten vuosien univaje ja väsymys voisikaan olla. Nyt kolmekymppisenä nukun jo valmiiksi huonosti ja odotan kauhulla sitä miten väsyneitä me molemmat tulemme olemaan. Nuorena sitä jaksoi paljon paremmin. Muutenkin tuntuu että jo nyt selkä prakaa eikä virtsarakko kestä mitään, joten fyysisestikin silloin aiemmin oli helpompaa.

Nyt vähän kokeneempana tiedän sen ettei moneenkaan asiaan voi vaikuttaa etukäteen ja kaikki menevät sitten omalla painollaan. Kuten vaikkapa synnytys, imetyksen onnistuminen tai vauvan luonne ovat sellaisia asioita. En usko että siihen varmuuteen liittyy kuitenkaan ikä. Jos nyt saisin ensimmäisen lapseni olisin varmaan ihan hysteerinen, vielä enemmän kun sillon parikymmpisenä. Lasten saaminen on opettanut minut olemaan stressaamatta turhaan asioista.

On itseasiassa tosi ihanaa saada lapsi kaikella tällä kokemuksella. Koska ikäero vanhempiin lapsiin on niin suuri, ja he ovat paljon myös koulussa, kavereillaan sekä tietysti joka toinen viikko isällään, on tämä melkein kun saisi esikoisensa. Mutta ilman sitä tuoreen vanhemman epävarmuutta.

Kaiken kaikkiaan olen tosi iloinen että itse päädyin saamaan esikoiseni jo niin nuorena ja toisenkin siitä heti parin vuoden perään. En ollut silloin vielä niin tottunut mihinkään tietynlaiseen elämään tai elintasoon, eikä minusta myöskään tuntunut että olisin menettänyt mitään – päinvastoin.

En nyt toki vieläkään ole mikään kovin vanha, vaan ihan normaalin ensisynnyttäjän ikäinen. Kaveripiirissäni ei edelleenkään ole kuin muutama muu melko tuore vanhempi, vaikka saman ikäisiä ovatkin. En itse tekisi missään nimessä mitään toisin ja niinhän se onkin, että jokainen ikä on varmasti hyvä tulla vanhemmaksi. Jokaiseen ikään liittyy silti varmasti kysymyksiä ja muuta pohdintaa tai pelkoja.

On kuitenkin hauska huomata miten erilaista on olla raskaana lähes kymmenen vuoden erolla. Onko siellä muita samassa tilanteessa olevia, että äitiyttä on kestänyt jo pidempään ja tällaisia eroavaisuuksia on huomattavissa eri raskauksien välillä?

pssst. Jos et vielä huomannut, blogini on ehdolla Inspiration Blog Awardseissa Arjen Sankari-kategoriassa, saa käydä äänestämässä! :-)


ASIOITA JOITA OLEN ITKENYT RASKAUDEN TAKIA

8/02/2018

– ihanaa, olen raskaana
– apua, olen raskaana
– vauva on niin pieni
– vauva kasvaa niin nopeasti
– on jo ikävä vauvaa
– raskausaika menee liian nopeasti
– jos muutun liikaa ja katoan vauvakuplaan
– jos alan käyttämään lihottavia trikookaapuja ja värikkäitä legginssejä
– pelkään että jään yksin
– pelkään jos meidän parisuhde muuttuu liikaa
– kukaan ei enää muista minua enkä pääse enää kantisklubilleni jonon ohi
– vauvasta tulee varmaan tosi söpö
– kuinka paljon itken kun saan tietää vauvan sukupuolen
– kun söin inkivääriä
– jos vauvalla ei ole kaikki hyvin
– kun vauvalla oli kaikki hyvin
– jos pudotan vauvan vahingossa raappusista
– jos kuolen
– kun meinasin saada toista ruokaa mitä minulla oli mielessä
– Frank Oceanin Nights on niin ihana biisi
– koska en jaksa enää oksentaa
– koska en pysty nauttimaan raskaudesta oksentamisen takia
– uhraudunko liikaa
– jokainen väärinkäsitys
– olo on välillä niin yksinäinen, kukaan ei ymmärrä kuitenkaan
– olo on niin rakastettu, rakastava ja onnellinen
– en edes yleensä tiedä

Asioita joita itken nyt mutta varmasti myös ilmankin raskaana olemista

– kavereiden vauvat
– kavereiden häät
– kaikki synnytys ja vauva-aiheiset artikkelit
– Frank Oceanin Nights on niin ihana biisi
– jokainen väärinkäsitys
– en edes yleensä tiedä
– kaikki on vaan niin ihanaa


2017

24/01/2018

Tikulla silmään joka vanhoja muistelee, ajattelin vuoden vaihteessa, kun olisi jälleen ollut aika perinteisen blogin vuosikatsauksen aika. Tällainen vuosikatsaus ja parhaiden palojen kirjaaminen onkin ollut yksi ihan ensimmäisistä tekemistäni postauksista silloin kun blogin aloitin tammikuussa 2011. Olen tehnyt sellaisen sen jälkeen ihan joka vuosi. Paitsi tänä vuonna. Ja vaikka hassulta saattaa kuulostaakin, olen tässä nyt kolmisen viikkoa tuntenut jonkinlaista haikeutta ja surua että katkaisin nyt tämän perinteen. Joten surkuttelut sikseen, tässä tulee (tänäkin vuonna) katsaus viime vuoteen:

TAMMIKUU


Vietimme vuodenvaihteen Espanjassa, värjäsin hiukset vihreiksi, vaalensin ne takaisin punaisiksi, hautasimme We Got Beefin, testasin ekaa kertaa Roller Derbyä, sain elämäni ensimmäisen treffipyynnön Intagramin kautta, parantelin irronnutta kynttäni, sain lähetteen plastikkakirurgille, ostin lennot 11 kuukauden päähän Thaimaahan, kävimme luistelemassa ja syömässä hienosti, löysin luottoripsivärini, olin kaksi kertaa radiossa, kummityttöni syntyi, olimme pipomalleina, kävin ahkerasti koulussa ja ilmoitin Elviksen eskariin.

Lempipostaukset:

TAVALLAAN IHAN TAVALLINEN LAUANTAI
OLE ROHKEA – HYVÄ SIITÄ TULEE
SÄ ANSAITSET PAREMPAA

HELMIKUU

Olin ensimmäistä kertaa futismutsina, opiskelin edelleen ahkerasti ja sain tehdä ihan oikeana toimittajana hommia, katsoin Girlsia, jouduin ambulanssilla sairaalaan, pelkäsin pimeää, kävin uudestaan kampaajalla, tykkäsin itsestäni, lähennyin lisää veljieni kanssa, tapasin ensimmäistä kertaa personal trainerini, tein maailman parhaan soittolistan sunnuntaille, olkapääni kai tulehtui, Kaapo sai ensimmäisen kännykkänsä ja soitteli ja lähetteli maailman liikuttavimpia viestejä.

Lempipostaukset:

KAIKEN LISÄKSI OLEN VIELÄ FIKSUKIN
MÄ ♥ MASU
KAHDEN KODIN LAPSET
TOSI YSTÄVÄ
VELJEKSET KERTOVAT

MAALISKUU

Minusta tuli viraillisesti ensmmistä kertaa kummitäti parhaan ystäväni esikoiselle, olin mukana yllätysbileissä ja löhösin koko illan kavereiden kanssa siellä sängyssä, ostin elämäni ensimmäiset piilolinssit, aloitin kiinnostavan kouluprojektin jonka vuoksi jouduin käymään usein Lahdessa, tein kylppäriremontin keskellä yötä, pelasin VR-laseilla, olin kaksi päivää paastolla, pääsin leikkausjonoon rintojenpienennysleikkaukseen, tapasin ekaa kertaa tulevan aviomieheni (en tiennyt vielä silloin) ja tein hänelle oharit, olin kokonaisen päivän rekan kyydissä juttukeikalla, Elviksen kuviskerhokaverin isä kysyi minulta englanniksi että puhunko suomea ja vastasin vahingossa että en enkä kehdannut enää korjata, kävin huonoilla treffeillä ja ostin lohdutukseksi Omar-munkin, olin myös toisissa ristiäisissä, kävin kirparilla myynnissä, pojat olivat ekaa kertaa yökylässä veljelläni, ostin 33 kännykkälippua.

Lempipostaukset:

ME
SOME-AJAN LAPSET
HUONON ÄIDIN TUNNUSTUKSET
NÄIN VOI KÄYDÄ
TÄSSÄ ON SELMA

HUHTIKUU

Vaalensin hiukset blondeiksi, juhlittiin blogigaalassa, sain Lahti-projektini valmiiksi, sain stressin vuoksi vatsahaavan ja minut tähystettiin, lopetin snäppäämisen, käytiin poikien kanssa Kiasmassa, vietettiin epäperinteistä pääsiäistä, ostin täydelliset farkut, kävin kävelemässä jäällä ja pyöräilin vuoden ekat pyöräilyt ja join vuoden ekan puistosiiderin, kävin hyvinvointimittauksessa, bailattiin skidit diskossa ja vietettiin vappua järvenpäässä.

Lempipostaukset:

IHANA HIMA
4 VUOTTA JA 4 KUUKAUTTA SINKKUNA OLON JÄLKEEN
MITÄS JOS NE MUISTAA VAAN JOTAIN TYHMIÄ JUTTUJA

TOUKOKUU

Toukukuussa koko elämä muuttui yhdessä hetkessä kun tutustuin paremmin yhteen tyyppiin, ihastuin ja rakastuin. Oli teknotanssit, Drakea kirkossa, shampanjapiknikkejä, pyöräretkiä ja kookospalloja, kuljettiin ekaa kertaa shotrseissa, istutettiin yrttejä ja salaatteja omaan kasvatuslaatikkoon pihalle, käytiin Kaapon futistreeneissä ja teatteriesityksessä, pääsin tekemään kivan työjutun, korkattiin uimastadikka, tehtiin kesälista, juhlittiin äitejä, opin tekemään risottoa, join tequilaa pokaalista ja varattiin tyttöjen kanssa kesäreissu.

MEIDÄN KASVIMAALLA
SE RAKKAUSJUTTU
5 MYYTTIÄ BLOGGAAMISESTA
MINÄ LASTEN SILMIN

KESÄKUU

Minua kosittiin, heitin talviturkin meressä, syötin lampaita, kävin kesän ekoilla festareilla, käytiin Hangossa, Suvisaaristossa ja alppiruusupuistossa, opettelin uusperhe-elämää, syötiin tosi paljon jäätelöä, juotiin viiniä puun alla sateessa,  majoitin elämäni ensimmäiset airbnb-vieraat, pidettiin grillibileet ja boolibileet kavereille, vaalensin hiuksia vielä vähän lisää, olin ihan järjettömän onnellinen, suunnittelin häitä, kävin vumeissa ja rakastin ihan täysillä.

Lempipostaukset:

MILLOIN ESITELLÄ UUSI PUOLISO LAPSILLEKESKIKESÄLLÄ KESÄSAARESSA

HEINÄKUU

Päätimme hääpäivät, menin puolisalaa naimisiin maistraatissa, vaihdoin sukunimeni, olin lapsuudenystäväni salahäissä, Uin 16. kerroksessa olevassa lasipohjaisessa uima-altaassa, lomailin viikon Nizzassa kavereiden kanssa, kuulin että minusta tulee täti, sain vihdoin pimennysverhot, söimme herkkuja omasta kasvimaasta, nautin kesästä.

Lempipostaukset:

TAIVASKIN HYMYILEE
KAHDET HÄÄT KAHDESSA KUUKAUDESSA
TAHDON
12 ASIAA JOTKA OVAT SAANEET MINUT ILOISEKSI
PARHAAT HELLEHOUSUT
ELÄ TÄYSILLÄ

ELOKUU

Järjestettiin häitä, pidettiin avioliiton siunaus sekä hääbileet, vietettiin honeymoonia mökillä, hävitin puhelimeni, löysin puhelimeni ja rikoin puhelimeni, poikien yhdeksän viikon kesäloma päättyi, sain ajan leikkaukseen, minulla oli ihanat polttarit, opettelin uutta nimmaria, ajoin autoa mökkitiellä, Martti ja Eeva Ahtisaari toivottivat meille pitkää ja onnellista avioliittoa, bailattiin Flowssa je kesän vikoissa VUMeissa, meloin kajakilla, käytiin taas Hangossa, Elvis aloitti esikoulussa,

Lempipostauksia:

TUNNELMIA HÄISTÄ
OSKU VASTAA
KOLMEN PÄIVÄN FESTARIMEIKKI

SYYSKUU

Olin leikkauksessa, täytin 31 ja Kaapo 8 vuotta, katsoin koko GOTin alusta loppuun, olin tosi kipeä ja sain hyvää hoitoa, pojat kävivät parturissa.

Lempipostaukset:

HEI HEI TISSIT
MEIDÄN HÄÄT (OSA 1/2 – KIRKKO)
MEIDÄN HÄÄT (OSA 2/2 – JUHLAT)
KAHDEKSANVUOTIAANA
31 VUOTIAANA

LOKAKUU

Löysin ihmeellisen pihkavoiteen, sain leikkaushaavat vihdoin umpeen, aloin suunnittelemaan jo kertaalleen perumaani lähestyvää Thaimaan matkaa, satoi lunta, kylppäristä löytyi kostausvaurio, aloimme etsimään uutta asuntoa, Elvis täytti kuusi vuotta ja juhlimme Halloween-teemalla, pyöräilin krapulassa 14 kilometriä jotta saimme tortillaa, burnoutin partaalle ajanut koulutehtävä julkaistiin Helsingin Sanomissa, käytiin syksyisellä valokuvasreissulla lähimetsässä,

MILLAISTA ON OLLA NAIMISISSA
MIKSI EN KIRJOITTANUT #METOO
KUUSIVUOTIAANA
LIIAN VÄRIKÄSTÄ – MINIMALISTIN TUNNUSTUKSIA

MARRASKUU

Lähdin yksin lasten kanssa Thaimaahan, matkustettiin 26 tuntia putkeen, käytiin uimassa, snorklaamassa ja uitiin kallion sisään laguuniin, jouduin vatsapöpön takia sairaalaan tiputukseen, näimme hillittömän Great Palace-temppelin Bangkokissa, ikävöin kotiin, juhlin pikkujouluja glitterbodyssä, olin huolissani läheisteni terveydestä, varattiin joulureissu Espanjaan, sain ihan hirveän flunssan, sain mielestäni omituista kritiikkiä blogiin siitä etten voi kirjoittaa eläintensuojelusta jos matkustan lentokoneella.

Lempipostaukset:

TAISTELU AALTOJA VASTAAN
สวรรค์

JOULUKUU

Juhlittiin satavuotiasta suomea, karattiin Espanjaan joulunviettoon, ajeltiin avoautolla, oltiin koiravahteina, saatiin varmistus uudesta asunnosta ja säädettiin kaikkea siihen liittyvää, alettiin pakkaamaan, paranneltiin flunssaa, juhlittiin vuoden vaihtumista töölönlahdella.

Että sellainen vuosi! Jäikö teille joku juttu viime vuodelta mieleen?