MIKSI NAINEN ON SUSI TOISELLE?

10/11/2018

Olin eilisen, perjantai-illan, kahdestaan vauvan kanssa kotona. Kun vauva kävi yhdeksän aikaan yöunilleen menin ratsamaan keittiön kaapit herkkujen toivossa. En löytänyt mitään hyvää, mutta päätin ottaa lasin viiniä jääkaapista löytyneestä, aiemmin viikolla avatusta pullosta. Istuin sohavlle, viestettelin kavereiden kanssa ja kuuntelin läppäriltä musiikkia.

Siinä Spotifyn soittolistojani tutkaillessa löysin muutaman, jo ihan täysin unohtamani listan muutaman vuoden takaa. Kuvasin ”villiä” illan kulkuani myös Instagram-storyyn. Eli naureskelin hassuille vanhoille biiseille, tanssin (sohvalla istuen) ja muistelin menneitä, kuten parin vuoden takaista Flow Festivalia. Sitten otin vähän iltapalaa, kaadoin loput viinipullonliruset lasiin ja testailin kuvankäsiohjelmalla uutta banneria blogiin.

Puolen yön aikaan keittelin itselleni vielä kupin kamomillateetä ja tein vauvalle maidon pulloon valmiiksi, sillä arvelin hänen heräilevän pian syömään. Vauva heräsi yhden aikaan, vaihdettiin vaippa, puhdas yökkäri, annoin maidoin, peittelin hänet takaisin omaan sänkyyn ja menin itsekin nukkumaan.

Sain Storyihin paljon ilahtuneita kommentteja illan hassutteluistani. Osa pidempiaikaisita seuraajista muisti samoja juttuja ja biisejä, kuten tietysti myös omat kaverit.

Sitten tänään sain tutulta viestin ja linkin anonyymiin keskusteluun. Kaikkien niiden tyhmistä huulisynkka-vedoista ilahtuneiden ihmisten lisäksi jotkut olivat kuitenkin pahastuneet siitä, että olin juonut viiniä vauvan länsäollessa (nukkuessa).

Siellä epäiltiin minun juoneen koko pullo viiniä, imettäneen vauvaa ja sitten nukkuneen hänen kanssaan perhepedissä. Epäilyt esitettiin pian faktoina ja toimintani tuomittiin täysin vaikka osa yrittikin puolustella. Lopulta sillä ei kuulemma ollut edes mitään väliä paljonko viiniä oli kulunut, lasi vai pullo, vauva silti pelkäisi käytöstäni ja tuntisi olonsa turvattomaksi.

Mietin hetken että tartunko tähän ollenkaan. Tuntuu välillä niin absurdilta puolustella ja selitellä omia tekojaan tuikituntemattomille. Tällä kertaa en ottanut asiaa ollenkaan itseeni tai muutenkaan provosoitunut siitä, mutta halusin silti katkaista ilkeältä juorulta siivet. Joten kerroin sitten samaiseen instaan (en halunnut siihen anonyymiin keskusteluun osallistua), että join (max) kaksi lasia viiniä kolmen tunnin aikana, vauva nukkui tämän koko ajan, en imettänyt häntä (vaikka aivan hyvin olisin sen myös voinut tehdä), enkä edes nukkunut hänen kanssaan samassa sängyssä. Vauva ei huomannut minussa mitään erikoisesta poikkeavaa, sillä minussa ei sellaista ollut. Hassuttelen ja olen iloinen yleensä myös ihan selvinpäin.

En kirjoita tästä asiasta nyt tänne hakeakseni tsemppaavia kommentteja ta sääliä, vaan herättämään keskustelua siitä, miksi meidän naisten ei pitäisi käyttäytyä näin toisiamme kohtaan. Etenkin äidit, mutta toki naiset ylipäätään, ovat jatkuvan arvostelun ja syyttelyn alla. Silloin kun joku toinen ei syyllistä, me syylistämme itse itseämme.

Äitinä ollessa moni, kuten minä, jännittää esimerkiksi joka kerta julkiseen kulkuväliseeseen vaunujen kanssa menoa. Ei ole mitenkään harvinaista ratikassa saada osakseen ensinnäkin vähintään paheksuvia katseita sen vuoksi, että on kaikkien tiellä tai jopa ihan vain siksi, että lapsi saattaa alkaa pitämään ääntä. Puhumattakaan niistä ääneen huutelijoista, valittajista, vaunujen renkaisiin potkijoista, huokailijoista ja silmien pyörittelijöistä.

Äitinä sitä saa jatkuvasti ohjeita kaikkialta, ihan pyytämättään. Neuvoista ja kysymyksistä paistaa yleensä läpi aina epäilys ja syyllistäminen. Aina joku on kertomassa miten ennen vanhaan tehtiin paremmin, tai että nykyään kyllä suositukset ovat ihan toisenlaiset. Kun me joudumme jatkuvasti muiden arvostelun kohteeksi ja tiedämme miten raskaalta se tuntuu, miksi ihmeessä teemme sitä toisillemme?

Naisten asema yhteiskunnassa ei parannu sillä, että me jatkuvasta lyttäämme toisiamme alas. Meidän pitäisi tukea toisiamme, ei kiillottaa sitä omaa sädekehää piikittelemällä toista tai nostamalla vain itseään jalustalle – ei ainakaan toista arvostelemalla. Se ei ole itseltään pois jos vaikka kehuu tai kannustaa toista. En edelleenkään ymmärrä mikä saa naisen haukkumaan toista anonyymisti netissä. Arvostelemaan toisen tapaa olla ja elää. Etenkään äitinä toisesta äidistä.

Jos mies olisi juonut pari olutta illalla, vauvan nukkuessa, hetkauttaisiko se ketään? En usko. Itse luulen, että häntä enneminkin kehuttaisiin. Vitsi miten hyvä ja mahtava isä, kun jää yksin illaksi hoitamaan vauvaa.

En tiedä tavoittaako tämä kirjoitus niitä joita pitää, mutta ehkä tämä toimii myös vertaistukena niille jotka ovat kanssani samoilla aaltopituuksilla (tiedän että teitä onneksi riittää). Ei anneta muiden lannistaa meitä ja ollaan me armollisia itsellemme ja toisillemme. Ei arvostella toistemme valintoja vanhemmuudessa tai oleteta asioita liian heppoisesti. Pidetään toistemme puolia ja juodaan välillä viiniä jos siltä tuntuu – ilman syyllistymistä.


KUPARI- VAI HORMONIKIERUKKA?

5/11/2018

Minulla on ensi viikolla aika elämäni ensimmäisen kierukan laittoon, mutten ole vielä osannut päättää, että otanko kupari- vai hormonikeirukan. Tässä kohtaa kuuluisin enemmän kun mielelläni tiedän kokemuksianne näistä molemmista.

Yhtä, aikoja sitten tapahtunutta, lyhyttä e-pilleritestausta lukuunottamatta, en ole ikinä käyttänyt mitään hormoniaalisia ehkäisyvalmisteita. Enkä ajatellut nykään aloittaa, mutta lääkärini sai minut kuitenkin toisiin aatoksiin.

Olen pitkään ajatellut, etten tahdo kehooni mitään ylimääräisiä hormoneita sitä sekoittamaan tai mielialojani yhtään enempää heilauttelemaan. Myöskään hormoneihin mahdollisesti liittyvä painonnousu tai iho-ongelmat eivät houkuta. Tällöin vaihtoehtoja ei hirveästi jää ja näistä vähäistä vaihtoehtoista eniten kiinnostaa kuparikierukka.

Tiedän kuparikierukan huonot puolet, sen että kuukautiset yleensä muuttuvat runsaammiksi, mutta koska minulle ei muutenkaan epäsäännöllistä kiertoa luukunottamatta ole ollut muita ongelmia, pitäisi kuparikerukan sopia minulle. Hiljattain sain kuitenkin kuulla ettei se ehkä sopisi nikkeliallergikolle. Itse en ole nikkelille mitenkään äärettömän herkkä, mutta herkistynyt kuitenkin, joten tämä jäi mietityttämään.

Lääkärini tosiaan taas suositteli minun ehdottomasti testaavan ensin hormonikierukkaa sillä perustelulla, että sen hormonimäärä on vähäinen, se vaikuttaa vain paikallisesti ja että saahan sen sitten aina pois jos se ei minulle sovikkaan. Hän ylisti myös sitä, miten useimmilla kuukautiset jääävät pois kokonaan sen kanssa. Hänen mielestään se on kaikinpuolin paremi kun kuparinen.

Hän myös kertoi, että yleisin syy poistattaa hormonikierukka on mielialavaihtelut sekä sen myötä puhjennut akne. Eräs ystäväni taas oli kokenut, että kierukka tasasi hänen mielialojaan.

En ole varma haluanko testata sitä varmuudeksi, kuten lääkäri suositteli, sillä jo pelkästään kierukan laittaminen ja pois ottaminen hirvittää. Kekustelupalstoilta yritin käydä vähän lukemassa kokemuksia hormonikierukasta, vaikka sitä lääkärikin kehoitti välttämään. Ja ne olivatkin tätä luokkaa: ”Ovulaation aikaan olen kuin raivotautinen noita, itken ja voisin puraista mieheltä munat irti.  Kuukautisten aikaan panettaa ja himottaa niin paljon, että voisin raiskata banaanin. Olen aivan sekaisin kaksi viikkoa kuukaudesta.” 

Raskauden vuoksi olen ollut ilman kuukautisia aika tarkkaan vuoden ja ihan mielelläni jatkaisin näin jatkossakin. Toisaalta taas niiden poisjääminen hormonaalisen ehkäisyn vuoksi tuntuu luonnottomalta. Kaikkea ei siis voi saada…

Kierukan aion nyt kuitenkin jokatapuksessa ottaa ja olisi tiestysti hienoa, jos sen valinta osuisi ekalla kerralla nappiin. Ja miten hienoa, ettei sitten tarvitse ajatella tai muistaa koko asiaa seuraavaan viiteen vuoteen. Mutta kumpi lähtee ekana testaukseen, siinä vasta pulma.


LOKAKUUSSA

4/11/2018

– Elvis täytti 7-vuotta
– Käytiin katsomassa Walking With Dinosaur-esitys
– Kävin Tukholman risteilyllä yksin lasten kanssa
– Yritin mennä pummilla ratikassa Tukholmassa
– Tajusin että minulla todellakin on nyt ihan oikeasti KOLME LASTA
– Oltiin flunssassa
– Vauva joutui sairaalaan
– Lopetin imetyksen ja maidon pumppaamisen
– Jouduin todistajaksi/tunnistajaksi poliisitutkinnassa
– Meillä oli sähkökatko- Matkustin ekaa kertaa Suomessa itsetilaamallani Uberilla
– Olen edelleen taistellut YEL-vakuutusmaksujen kanssa
– Löytänyt mahtavan kirjanpitäjän
– Käynyt syvällä pohjamudissa ja mietteissä
– Kokenut suuria onnentunteita
– Nauttinut uudesta isosta sohvasta
– Ostanut uuden hiusharjan jonka uskon olevan minulla käytössä vielä kymmenen vuoden päästä
– Vauva pääsi ekaa kertaa omaan ammeeseen kylpyyn
– Käytin ihan tavallisia housuja ekaa kertaa kuukausiin
– Viikkasin ekat vauvalle liian pieniksi jääneet vaatteet sivuun
– Kaapo sai karatessa keltaisen vyön