YÖ SAIRAALASSA

18/11/2017

Niinhän siinä sitten kävi, että edellisen kaikki on mennyt niiiin hyvin-postauksen jälkeen aloin voimaan huonosti. Mikään ruoka tai juoma ei pysynyt sisällä, ei oikeastaan edes maistunut, ja kaiken kruunasi kovat vatsakarampit, päänsärky ja lopulta myös kuume. Makasin horkassa peiton alla ja kun minulla ei ollut edes voimia soittaa lääkäriin tajusin, että nyt viimeistään olisi sen aika – ennen kun menen huonompaan jamaan. Seuraavana aamuna meillä olisi nimittäin aikaisin lähtö parin tunnin ajomatkan päässä olevalle kentälle ja siitä lentäen Bangkokiin. En ollut edes pakannut vielä.

Sain tilattua lääkärin hotellille ja toivoin että saisin häneltä jotain lääkettä nestetasapainon palauttamiseen. Yllätys olikin suuri kun turkimuksen jälkeen meidät passitettiinkiin amulansiin ja ilmoitettiin että minun pitäisi olla tiputuksessa ainakin yksi yö, ellei jopa enemmänkin. Nappasin pojille iPadin mukaan ja sitten mentiin.

Aluksi sairaalassa kaikki tämä tuntui ihan hätävarjelun liitoittelulta, mutta yöllä kun kuumeeni nousi neljäänkymppiin ja vatsakrampit vain pahenivat, olin tyytyväinen siitä että olin hakeutunut hoitoon ajoissa. Tässä vaiheessa toivoin kyllä myös monta kertaa että voisin teleportata itseni suoraan kotiin. On tosi kurjaa sairastaa ulkomailla, varsinkin tuolaisessa ei niin kovin modernissa sairaalassa ja vieläpä yksin lasten kanssa.

Olin pyytänyt lääkäriä tulemaan jo viiden aikaan aamulla katsomaan, joskos voisin päästä pois ja voisimme jatkaa matkaa suunitellulla tavalla. Onnekseni voikin jo paljon paremmin. Olin saanut tiputuksessa myös antibiottia suoraan suoneen ja lääkäri epäilikin minulla olevan likaisesta ruuasta tai vedestä tullut suolistotulehdus. Sain luvan lähteä sillä ehdolla, että hakeutuisin heti uudestaan lääkäriin jos oloni menisi yhtään huonommaksi tai ei kohentuisi parin päivän sisällä.

Saimme ambulanssilla kyydin takaisin hoteillille jossa minulla oli puoli tuntia aikaa pakata kaikki tavaramme. Respassa autokyytimme kentälle jo odottelikin ja kahden tunnin matka ilmastoidussa vanissa menikin yllättävän hyvin. Lentokentällä aloin voimaan vähän huonommin, mutta sain sielläkin onneksi juotua elekrtolyyttijuomia, joten pysyin ihan voimissani. Myös puolentoistatunnin lentomatka meni hyvin ja sain siellä jopa syötyäkin vähän.

Taksimatkalla hotelliin kaikki alkoi kuitenkin mennä huonommin. Matka kesti noin 45 minuuttia, josta oksensin puolet. Molemmat lapset olivat onneksi juuri nukahtaneet, muuten hekin olisivat alkaneet yrjöämään. Osaksi huono-oloni juhtui ihan normaalista matkapahoinvoinnista ja siitä, että autoon porotti aurinko, ulkona oli 33 astetta lämmintä eikä autossa ollut lainkaan ilmastointia.

Onneksi hotellimme täällä Bangkokissa on ihan super ihana. Meillä on tälläinen vaatimaton 70 neliön yhden makkarin sviitti, joten lapset touhusivat omiaan olkkarissa, kun minä makasin illan sängyssä. Onneksi sängystä ja täältä 25. kerroksesta on ihan mielettömät näkymät joelle. Täällä kelpaa sairastaa kun jopa kylpyammeessa on oma tyyny. Muutenkin on jotenkin helpompi olla kipeänä täällä ”sivistyksen” keskellä. Autenttisessa Thaimaalaisessa saaritunnelmassa bambuhökkeiden keskellä oli ihanaa juuri niin kauan kun oli itse terveenä.

Tänä aamuna yöunien jälkeen olo on jo onneksi parempi ja sain jopa jotain syödyksi tuolla parhaimmalla hotelliaamupalalla mitä olen ikinä nähnyt. Kaikki Aasialainen ruoka tosin ällöttää, ja luulen että joudun kiertämään ne vielä vähän aikaa kaukaa, mutta saa täältä onneksi myös hyviä croissantteja ja vesimelonia 😀

Sairaalan joutumiminen yksin lasten kanssa reissatessa olikin ehkä se suurin huolenaiheeni – mutta nyt sekin on tapahtunut ja siitä on selvitty! Pojat ovat olleet niin uskomattoman reippaita ja ymmärtäväisiä että meinaan ihan liikuttua. Maailman parhaat reissukaverit! <3


สวรรค์

8/11/2017

Onnistuneen loman merkki taitaa olla ainakin se, ettei ole mitään käsitystä että mikä päivä on tai kuinka monta päivää on reissussa ylipäätään ollut. Pää on niin pumpulia, etten vaan mitenkään keksinyt edes otsikkoa tälle postaukselle. สวรรค์ tarkoittaa google-kääntäjän mukaan ”paratiisi tai paratiisissa”.

Me saavuimme tänne paratiisiin sunnuntai-itapäivällä, 26 tunnin matkustamisen jälkeen. Vaikka reissu oli pitkä ja rankka, suoritettiin se kunnialla, ilman minkäänlaisia hermoromahduksia. Pojat ovat mitä mahtavinta matkaseuraa. On ollut muutekin ihana seurata poikien iloa ja innostusta ihan kaikesta täällä. Meidän majoituspaikka on ihan mieletön, ranta on ihan mieletön ja tämä tropiikki ympärillämme sekin ihan mieletön.

Olenkin kuvaillut meidän päiviä ig-storysin puolelle, kuvia on jostain syystä tullut räpsittyä vähemmän. Tässä jotain ekojen päivien kännykkäkuvia. Kannattaa siis ottaa storysit seurantaan, mutta pyrin kyllä myöhemmin kirjoittelemaan lisää reissustamme myös tänne blogiinkin.

Meidän päivät ovat kuluneet lähinnä rannalla ja altaalla, ollaan käyty vähän myös tuolla pääkadulla ja äsken tehtiin vähän pidempi reissu tuonne kylän keskustaan. Todella leippoisaa menoa siis. Perjantaina lähdetään päiväksi kiertelemään saaria ja vaihdetaan majapaikkaa. Tämä nykyinen on ollut niin ihana etten kyllä haluaisi lähteä!

Varasin nimitäin majoituksen kahdesta eri paikasta, sillä ajattelin että saatettaisiin kyllästyä muuten. Toivottavasti myös toinen paikka ylittää odotukset, kuten tämän paikan kanssa kävi. Reissun viimeiset kolme päivää ajateltiin viettää Bangkokissa, mutta tekee kyllä tiukkaa jättää tämä paratiisi. Katsotaan nyt mihin ratkaisuun sitä lopulta päädymme!


VIIKON VAROITUSAJALLA THAIMAAHAN

1/11/2017

Kerroin pari viikkoa sitten, että reissumme Thaimaahan ei toteudu, sillä leikkauksen jälkeen haavojen kanssa tuli komplikaatioita eikä avohaavan kanssa matkaaminen kuulostanut mitenkään päin järkevältä. Pihkavoiteen ansiosta koin kuitenkin ihmeparantumisen ja muutaman päivän pähkäilyn jälkeen päätin että lähdemme sittenkin!

Viimeiset pari päivää ovatkin olleet melkoisen stressaavia, kun olen yrittänyt etsiä meille sopivia hotelleja ja jatkolentoja. Eilen kävimme myös hakemassa tarvittavat rokotukset kolmesta eri paikasta. Huh mikä urakka. Jatkolennot ostin toki vahingossa lähtemään myös väärältä kentältä, aiemmin ostamissani lentolipuissa on edelleen vanha nimeni ja huomasin juuri ettei Elviksen passi ole voimassa tarvittavaa kuutta kuukautta maahan saapumisen jälkeen. Hirveää säätöä ja härdelliä siis tässä. Ylihuomenna heti aamusta olisi kuitenkin tarkoitus lähteä matkaan, nähtäväksi jää jäämmekö nuolemaan näppejä kentälle vai mihin ihmeeseen me oikein päädymme.

Yksin lasten kanssa matkustaminen lento-lento-bussi-lento-bussi-vene-taksi kombolla jännittää aika paljon, mutta kokemuksiahan tässä nimenomaan ollaan hankkimassa.

Viimehetken vinkkejä ainakin Koh Lantalle (ja Krabilta sinne matkaamiseen), Bangkokiin (alueet, hotellit, nähtävyydet) sekä mahdollisimman nopeaan siirtymiseen Suvarnabhumin kentältä Don Mueangille otetaan vastaan!


THAIMAAN MATKAN SUUNNITTELUA

18/01/2017

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAtparatiisi-ranta-khao-lak-pakarag-OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hupsista, taisin ostaa lennon itselleni ja pojille Thaimaahan. Olen todella huono miettimään asioista kovin pitkälle, mutta ekaa kertaa elämässäni ennakoin ja lennot ovat vasta marraskuulle. Tai no ihan hetken mielijohdehan tämä oli, löysin nimittäin niin hyvän tarjouksen, joka oli voimassa enää muutaman tunnin. En vaan voinut jäättää sitä välistä.

Rupesin kuitenkin vähän sen jälkeen  miettimään, että apua, mitä sitä tulikaan nyt tehtyä. Lähteä nyt yksin lasten kanssa reppureissaamaan noin kauas. Toisaalta, lapset ovat tuolloin jo 6 -ja 8-vuotiaita, että ehkä me pärjätään? Ja Thaimaassa on muutenkin kai lasten kanssa aika helppoa. Ainakin viimeksi muutama vuosi sitten oli, jolta nuo yllä olevat kuvatkin ovat. Silloin meillä tosin oli suorat lennot ja pakettimatka sisälsi majoituksen lisäksi myös kuljetukset ja ruoat ja mukana oli myös muita aikusia.

Lennot meillä on nyt yhdellä välilaskulla Bangkokiin. Aika kentällä lentojen välissä 2-3 tuntia. Olen tässä nyt muutaman illan tutkaillut vähän paikkoja ja tällä hetkellä alustava suunnitelma olisi sellainen, että viettäisimme Bangkokissa kaksi yötä ja lähtisimme sitten kolmantena yöbussilla kohti Krabia. Krabilta sitten matkaisimme vielä Koh Lantalle. Siellä sitten viettäisimme  loppu loman, eli vähän alle pari viikkoa ja sieltä lentäen Krabin ja Bangkokin kautta takaisin kotiin.

Kuulisin kuitenkin enemmän kun mielelläni vinkkejä ja kokemuksia teiltä, jotka olette tuolla reissanneet. Tai kommenttia, että kuulostaako suunnitelma edes yhtään järkevältä? Ajattelin myös varailla kaikki majoitukset etukäteen ja niiden valinnassa olisi tosi kiva saada myös apuja!

Bangkokissa olisi kiva yöpyä ihan keskustan hulinoissa, niin että olisi helppo ja nopea liikkua. Hotelli saisi olla tietysti tosi kiva ja persoonallinen, mutta ei liian kallis. Lapsille sopiva uima-allas pitäisi myös löytyä. Samoin vinkkejä nähtävyyksistä, kivoista paikoista ja kauneimmista temppeleistä oli mahtava kuulla! Samoin jos löytyy kokemusta busseista ja yötä vasten matkustamisesta.

Koh Lantalta olisi tarkoitus löytää myös joku aivan ihana (tietysti) hotelli. En halua sellaiseen jättisuuren kompleksiin, vaan oikeastaan mahdollisimman pieneen. Sen tulisi sijaita aivan rannalla, siinä pitäisi olla allas, wifi, hyvä aamupala sekä edes muutama ravintola ja kauppa kävelymatkan päässä. Onko ideoita? Kaikki vinkit tästäkin paikasta sekä päiväretkistä otetaan ilolla vastaan!

Reissuun on tosiaan vielä kymmenen kuukautta, mutta jännitystä helpottaisi vähän se, että saisi suunnitelmia hieman selvemmiksi. Juurikin eniten jännittää nuo pitkät välimatkat ja ihan uudet paikat. Tavallaan tuntuu ihan hölmöltä suunnitella reissua jo näin paljon etukäteen, mutta yksin lasten kanssa matkustaessa uskon että se on ihan järkevää.

Eli apua!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.