KESKIKESÄLLÄ KESÄSAARESSA

25/06/2017

Juhannuksena ollaan:

– Käyty nälkäkiukkuisina Citymarketissa
– Syöty lounasta McDonaldsissa
– Heitetty talviturkki meressä
– Kerrottu satuja laiturilla
– Pelastettu etanoita
– Syöty raparperia suoraan puskasta
– Vihdottu saunassa
– Käyty uusperheenkasvatuskeskustelu
– Juotu aamukahvia auringossa
– Syötetty lampaita
– Katsottu leffoja
– Grillattu
– Tehty kokko grilliin
– Käyty jäätelöllä kyläkaupalla
– Pelattu muistipeliä
– Leikitty pihalla
– Nukuttu myöhään
– Piirretty ja väritetty
– Tehty kukkaseppele
– Otettu rennosti

Mitäs te teitte?


MEKIN OLTIIN ALPPIRUUSUPUISTOSSA

23/06/2017
Kommentit pois päältä artikkelissa MEKIN OLTIIN ALPPIRUUSUPUISTOSSA

Viime viikonloppuna poikaystäväni soitti ja käski vaan pakata lapset ja kameran mukaan, hän tulisi hakemaan meitä jonnekkin vartin päästä. En osannut yhtään arvata että minne hän meidät veisi, ajattelin että ehkä Ikeaan, vaikkakin ihmettelin että mitä sillä kameralla siellä tekisin. Hypin autonpenkillä onnesta, kun yhtäkkiä edessä avautui metsänlaita ja monta metriä korkeita ja kukkivia alppiruusuja.

Täytyy sanoa, että olen vähän huvittuneena seurannut eripuolella internettiä olevia keskusteuja siitä, miten ihmisiä ärsyttää kun bloggaajat ovat löytäneet Haagan Alppiruusupuiston tai Roihuvuoren kirsikkapuupuiston. Toki insta ja blogit ovat olleet täynnä kuvia näistä paikoista, mutta kun kerran näissä paikoissa kukkii vain hetken kerran vuodessa, niin tottakai se tuntuu hetkellisestä siltä että kaikki ovat siellä. Niinkun ehkä ovatkin.

Itse olin ensimmäistä kertaa nyt Alppiruusupuistossa ja se teki kyllä todella vaikutuksen. Olin kuullut siitä vasta muutama vuosi sitten, mutta autottomana ei ole tullut sinne aiemmin mentyä. Aikoinaan suoaluuena ollut metsikkö kuivatettiin ja ojitettiin 70-luvulla, jolloin myös ensimmäiset Alppiruusut sinne istutettiin. Myöhemmin paikalle on istutettu myös alppiruusun sukulaista puistosaleaa. On ihan mielettömän näköistä kun korkealle kohoavan mänymetsän keskellä kasvaa monta metriä korkeita värikkitä kukkia.

Joten vaikka kaikkialla näkyvät alppiruusut tuntuvat tulevan korvista ulos, niin suosittelen oikein lämpimästi käymään paikalla. Se on niin hieno. Hiljattain kunnostettuja pitkospuita pitkin pääsee muuten helposti liikkumaan vaikka lastenvanujen tai pyörätuolin kanssa ja kukkien sekaankin saa mennä.


MÄ MEEN MALAGAAN, TAI MIHIN VAAN

10/01/2017
Kommentit pois päältä artikkelissa MÄ MEEN MALAGAAN, TAI MIHIN VAAN

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Sainpas eilen illalla purettua osan reissukuvista. Kerroinkin että käytiin Malagassa huikeassa Gibralfaron linnassa, mutta pyörittiin myös vähän kaupungin keskustassa. Olen itse käynyt muistaakseni Malagan keskustassa aiemmin vain kerran, joten paljon oli uutta ihmeteltävää. Ihan keskustassa, mielettömän katedraalin kulmilla, olikin paljon ihmisvilinää, mutta heti lähdettäessä sivukaduille kovin rauhallista. Kävelimme myös kanaalin varrella olevaan nykytaiteen museoon, eli Centro de Arte Contemoráneo de Málagaan. Entiseen kauppahalliin rakennetussa näyttelytilassa oli muunmuassa Mark Rydenin surrealistinen näyttely. 

Myös shoppailumahdollisuudet ovat Malagassa hyvät ja sieltä löytyykin paljon niin pieniä putiikkeja kun isoja ketjuliikkeitäkin sekä ostoskeskuksia. Keskusta on myös aivan rannan tuntumassa, mutta tällä kertaa emme siellä käyneet. Täytyy ehdottomasti käydä päiväretkellä tuolla uudestaankin!

Meillä oli muuten vielä vuosi sitten, tai oikeastaan vielä viime kesänä, Elvikselle rattaat aina mukana reissuissa. Etenkin jos jotain tällaisia koko päivän kestäviä reissuja tehtiin, niin ne olivat kätevät. Hän kun nukkuu vielä yleensä päikkäritkin. Nyt ei tosiaan rattaita ollut ja askelmittariin kertyi kilometrejä yli 13. Eli aika hienosti jaksoi 5-vuotiaskin mukana käppäillä!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.