Me ollaan asuttu täällä kohta kaksi vuotta ja joka huoneen sisustus on edelleen ihan kesken. Tai niin luulin. Kunnes tajusin, että ehkä tämä on vain sisustustyylini. Eli vähän keskeneräinen.

Rakastan ihastella erilaisia koteja, tyylejä ja sisustuksia. Mutta omassa kodissa vähemmän on enemmän. Mitä enemmän kotonani on tavaraa tai värejä tuntuu kaikki sekavalta. Oloni on paljon seesteisempi esimerkiksi ilman turhia huonekaluja tai vain näön vuoksi hankittuja esineitä. Silloin on myös paljon helpompi siivota.

Poikien huoneeseen tuntuu silti tulevan kokoajan lisää tavaraa. Edelleen kuitenkin lukuvalot odottavat seinälle pääsyä ja kai tuon lastenpöydän tilallekin pitäisi pian hommata joku koululaisten pöytä. Aina löytyy jotain uudistettavaa. Uusien, ruudullisten pussilakanoidenkin, ompeluprojekti on parhaillaan kesken.

Tavarapaljoudesta huolimatta tykkään, että poikien huone on silti edelleen mukavan simppeli. Se on sopivan leikkisä, vähän outo ja hassu. Eli juuri meidän tyylinen.

Kivat käyttöesineet, kuten lelut, saavat olla esillä. Lastenhuoneessa on myös paljon muistoja omasta lapsuudestani. Seinällä oleva keraaminen susitaulu ja sammakkonaamari, hyllyllä olevat puulelut sekä My first Sony sekä osa kirjoista olivat meidän huoneessa silloin kun itse olin lapsi.

Yksi suosikkini on tuo kirpparilta lelukaapiksi ostettu 50-lukulainen liinavaatekaappi. Sisällä olevat laatikot sekä erikorkuiset hyllyt sopivat täydellisesti lelujen säilömiseen. Pitäisi muuten pitkästä aikaa järjestää ne… Hauska ja erikoinen yksityiskohta on myös tuo kaapin vieressä oleva nurkka. Senässä kulkevat ilmeisesti talon tukirakenteet tai hormit, ja olemmekin naamioineet sen lukunurkkaukseksi.

Yhdestä pitkäaikaisesta haaveesta, eli voimistelurenkaista, saimme luopua, kun saimme kuulla ettei kattoomme voi sellaisia asentaa. Vähän harmi, mutta mielummin ilman kun puolet välikatosta niskassa.

Jossain vaiheessa pitäisi alkaa suunnittelemaan myös uusia sänkyjä. Aikoinaan hankittu pieni kerrossänky toimii hyvin myös yksittäisinä sänkyinä, mutta 150 sentin pituus tulee vastaan varmaan nopeammin kun osaan edes arvata.

Uusista jutuista ilmapallojuliste, pääkallo, norsulamppu, pahvilinna, säästölipas-robotti sekä vihreä tyyny saatu Babyshopista. 

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Viimeisin reissukohteemme, Fuengirola on muutaman tunnin ajo -ja laivamatkan päästä Marokosta. Sen vuoksi myös sieltä saa monesta paikkaa kaikkea ihanaa Marokkolaisesta kulttuurista tulevaa tavaraa ja kosmetiikkaa. Etenkin Marokkolaiset kodinsisustukseen liittyvät tuotteet ovat kovasti mieleeni ja esimerkisi aitoja Berber-mattoja saa tuolta Espanjastakin yli puolet halvemmalla kun vaikkapa Suomesta. Marokko matkakohteena kiinnostaa kovasti ja vielä joskus tuolla Espanjassa ollessa teen edes päiväreissun pohjoiseen, Tangeriin tai vähän kauemas Marrakechiin.

Viimeisimmällä reissulla törmäsin tuollaisiin isoihin pötkylöihin, jotka ovat siis suitsukkeita. Yleensä olen käyttänyt vain niitä ihan tavallisia ja ohkaisia suitsukkeita. Nämä ovat kuitenkin niin paljon ihanamman näköisiä, että nyt jo vähän harmittaa etten ostanut niitä enempää. Kymmenen pötköä maksoi muistaakseni kaksi tai kolme euroa.

En enää muista mitä kaikkia tuoksuja ostin, mutta mitä nyt yritin haistella, niin tuossa on ainakin kookos, laventeli, sitrus, eucalyptus, mango, vanilja. Tosi ihania ja sopivan keveitä tuoksuja, mutta ääk, eihän noita raaski enää polttaa! Nuo molemmat suitsuketelineetkin on muuten myös Espanjan reissuilta ostettu.

Poltetaanko teillä muuten suitsukkeita? Meillä tosiaan aina silloin tällöin ja tykkään niistä enemmän kun perinteisistä huonetuoksuista. Muistan että meillä on kotona ja mummolassa polteltu suitsukkeita aina. Ehkä se mieltymys niihin juontaa juurensa siis jo sieltä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.