BACK TO SCHOOL

17/08/2017

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ ELLOS – TAKAISIN KOULUUN

Viime viikolla havahduin siihen, ettei perheeseemme kuulu enää yhtään päiväkoti-ikäistä lasta! Kaapo aloitti toisen luokan ja Elvis siirtyi eskariin, joka sekin järjestetään läheisellä koululla. Se että lapset tuntuivat venähtäneen kesän aikana pituutta noin metrin, ei ollut vain mikään mielikuva, vaan totta tosiaan – kevään kumpparit tuntuivat puristavan ja takeissa oli ihan liian lyhyet hihat.

Syksyt ovatkin usein sitä aikaa kun loman jäljiltä yritetään palata takaisin ruotuun ja keksiä päälle jotakin muuta kun sandaaleita ja shortseja. Lapsiperheissä täytyy syksyn tullen tehdä paljonkin erilaisia hankintoja ja niihin palaa yllättävänkin paljon rahaa. Kaupallisessa yhteistyössä Elloksen kanssa hyödynsin itse heidän tarjoustaan, jossa KAIKISTA lasten vaatteista ja tarvikkeista saa 25% alennuksen ja tilasin kaikkea kalsareista sukkiin ja sormikkaisiin, kumisaappaista eskarireppuun ja kurarukkasista collegeasuihin.

Elloksen nettisivut ovat mielestäni tosi helppokäyttöiset. Minusta on ihana aina kun sivuilla on mahdollisimman paljon erilaisia hakuvalintoja, jotta laajasta valikoimasta on helpompi ja nopeampi löytää juuri minua kiinnostavat tuotteet. Valikoima tosiaankin on ihan hurjan suuri ja siksi on kiva kun tuotteita voi etsiä tuotekategoiroitten lisäksi koon, värin tai vaikkapa merkin perusteella.

Toimitustavaksi valitsin expressin sijasta ihan tavallisen toimituksen ja sain onneksi myös valita paketin noutopaikan läheiselle kaupalle kaukana sijaitsevan postin sijaan. Paketti tuli muutamassa päivässä ja ilmoitus sen saapumisesta tekstarilla. Sen verran olisin voinut etukäteen miettiä, etten olisi lähtenyt hakemaan jättimäistä pakettia pyörällä kun minulla oli jo valmiiksi edellisen viikonlopun yökyläilytavarat mukanani… Mutta hienosti lopulta selvisin kotiin kaikkien tavaroideni kanssa.

Nyt kun molemmat lapset ovat päivisin koulumaailmassa asettaa se uudenlaisia haasteita myös pukeutumiseen. Nimittäin meillä koulussa tai eskarissa ei ole omia lokeroita tai naulakoita joihin voisi jättää vaikkapa sadevaatteet tai kumpisaappaat. Joka päivä repussa täytyy kuljettaa edestakaisin kaikki sen päivänä tarvittavat tavarat. Ulkovaatteiden on siis sovelluttava kaikenlaiseen säähän, mutta niissä pitää toki olla myös olla ja leikkiä.

Tilasinkin ihan tavallisten vuorellisten kumpisaappaiden lisäksi tuollaiset vähän nilkkurimaiset saappaat, jotka ovat vähän kevyemmät jalassa ja joilla on kivempi olla myös silloin kun ei sadakaan. Ekaa kertaa päätin testata myös sadetakkia jossa on sisällä fleecevuori. Eli silloin rankkasateella ei tarvitse mitään erillistä takkia, vaan vain tuo yksi riittää. Koululaiselle, jonka pukeutumista koululla ei kukaan valvo tuollainen voisi olla aika passeli, vai mitä luulette?

Jos syksyn tai tulevan talven hankintoja on vielä tekemättä, kannattaa kurkata Elloksen sivut ja hyödyntää vielä tuo vähän aikaa voimassa oleva 25% alennustarjous! En ole itse aiemmin oikeastaan katsellut edes Elloksen lastenvaatteita sillä silmällä, mutta siellä olikin etenkin tuollaisia kivoja perus vaatteita tosi paljon.


MUN MURUT

8/11/2016

aarrekid-7aarrekid-8aarrekid-3aarrekid-6aarrekid-5aarrekid-2aarrekid-4aarrekid-1

Menin tuossa yksi päivä katselemaan Aarrekidin uutta mallistoa heidän nettikauppaansa. Meni yllättävän kauan, kun, jotenkin tutun oloisia, kuvia katsellessani tajusin niissä olevan omat lapseni! Hahaha, hups.

Näiden kuvaukset olivat muistaakseni viime keväänä, joten onhan niistä jo aikaa. Nämä ovat aina kivoja muistoja itselle, mutta varmaan myös pojille. On myös mielenkiintoista itse seurata vierestä, miten he suhtautuvat tuntemattomaan kuvaajaan ja ympärillä hääräävään stailaajaan. Kuvat on muuten ottanut ihana Sergei Pavlov ja stailannut Anna Pirkola.

Aarrekidin syksyn kuosit on suunnitellut myös aina niin ihana Pia Keto. Tuo Garden-kuosi onkin ehkä monelle tuttu muutaman vuoden takaa. Paljon pidettyä printtiä kuulemma toivottiin lisää ja nyt siitä tuli tuo uusi väri. Snakes on taas ihan uusi, kivan leikkisä raitakuosi. Ja oma henkilökohtainen suosikkini. Olettekin ehkä jo bongailleet sitä aiemmista kuvistani?

Pojat ovat olleet perjantaista saakka isällään ja tässä olisi vielä muutama päivä ennen kun minun viikkoni taas alkaa. Pitkästä aikaa on ollut heitä ihan järkyttävä ikävä. Siis sellainen ettei oikein pysty keskittymään mihinkään ja mahasta ottaa. Tämä syksy on ollut niin kamalan kiireinen, että sellaista yhteistä laatu-aikaa on ollut ihan liian vähän. Nyt sitten kotona ollessa katselen vähän väliä vain heidän kuviaan ja hakailen heitä takaisin. Täytyy toivoa ettei koulusta tule hirveästi tehtäviä taas viikonlopuksi, olisimme nimittäin kaikki sellaisen täysin kiireettömän yhdessäolon tarpeessa.

Ja hei, koska uskon että moni teistä on ihastunut noihin Aarrekidin uutuuksiin yhtä paljon kun minä, sain teille alennuskoodin! Koodilla MINTTU20 saatte -20% koko valikoimasta su 13.11. saakka! :-) 

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

LAPSI MALLINA, MITÄ OTTAA HUOMIOON

4/08/2016

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Oltiin tänään katsomassa Gugguun syysnäytöstä. Vaikka vaatteet olivatkin kivoja, niin huomion veivät ehdottomasti suloiset mallit. Kun omat lapset eivät ole hommissa, on oikeastaan aika hauskaa vain istua rennosti ja katsella (hyvällä tavalla) huvittuneesti menoa. Milloin joku lapsista ei suostunutkaan lavalle, milloin lapsi oli niin innostuneen jännittynyt ettei vain muistanut mitä pitikään tehdä ja milloin taas yleisöstä joku innokas taapero juoksi catwalkille. Toki tuli koettua myös muutama melkein sydäri, kun pari pikkuista oli lähellä pudota reunalta alas. Kaikenkaikkiaan oikein hauska näytös siis!

Meidänkin pojat ovat olleet useamman kerran erilaisissa kuvauksissa malleina ja olen edelleen vähän järkyttynyt niistä ekoista kerroista. Lasten kanssa työskennellessä pitää ihan oikeasti tietää mitä tekee, asioiden pitää sujua sutjakkaasti ja aikuisilla oltava tooooodella pitkä pinna ja ylipositiivinen asenne. Ekat mallikeikat menivät pieleen mielestäni ehkä eniten siinä, että lapset joutuivat odottelemaan, odottelun ajaksi ei ollut mitään tilaa tai tekemistä, vaatteita piti varoa ja niin edelleen ja niin edelleen. Myöhemmät kerrat ovat menneet kivemmin, kun kuvauksiin on kutsuttu mallit porrastetusti eikä lapsille ole asetettu epärealistisia tavoitteita. Toki nyt molemmilla pojilla alkaa olla jo ikää ja senkin puolesta erilaiset kuvaukset sujuvat paljon iisimmin, kun vaikka neljä vuotta sitten.

Tärkeää on myös ettei lasta pakoteta tai ylilahjota hommiin. Lapsen pitää oikeasti haluta ja nauttia kuvattavana tai esillä olemisesta. Vaikka vanhemman haave olisikin tehdä kullannupustaan uusi lapsitähti, se ei välttämättä ole sitä mitä lapsi haluaa tehdä. Ja sitä pitää kunnioittaa. Toki myös esiintymistä rakastavalla lapsella voi olla huonoja päiviä tai kuvauksissa alkaa joku asia harmittamaan, mutta se nyt on eri asia.

Meidän molemmat pojat tykkäävät olla kuvissa, etenkin jos minä otan, mutta Kaapo on selvästi enemmän kiinnostunut tekemään sitä välillä ”työksi”. Tänäänkin hän näytöksen jälkeen kyseli, että milloin pääsisi taas myös itse malliksi. Toisaalta sitten hän myös alkuviikosta kieltäytyi yhdestä vähän isommasta roolista erääseen mainokseen, mutta halusi kuitenkin tehdä samaisessa mainoksessa vähän pienemmän roolin. Ja nautti siitä.

Kun lapsia käytetään malleina tai näyttelijöinä pitää muistaa se, että se on lapselle ihan yhtälailla työtä kun aikuisillekkin. Ja työstä on saatava kunnollinen korvaus. Ollaan mekin toki välillä autettu kaveria puoli-ilmaiseksi, mutta useamman kerran isommista ja aikaa vievistä jutuista ollaan myös jouduttu kieltäytymään sen takia, ettei lapsi olisi saanut työstään asianmukaista korvausta. Ja vielä kun näissä on vanhempanakin itse aina mukana, on se yhteen laskettuna aika monta työtuntia vaikkapa päivän kuvauksista. Onhan se kiva saada esimerkiksi kuvat itselleen muistoksi, mutta tuskin kovin moni meistä aikuisistakaan ottaisi palkkaansa rahan sijasta ”kivana kokemuksena”.

Jos lapsi tekee enemmän töitä, pitää hänelle pankkitilin lisäksi muistaa tilata myös verokortti. Samalla pitää miettiä mitä palkalla tekee. Laitetaanko kaikki säästöön ja lapsi saa ne käyttöönsä isompana. Vai saako hän osalla rahalla ostaa jotain, mitä vaan tahtoo, itselleen. Vai säästetäänkö rahat kenties johonkin isompaan, kuten omaan tietokoneeseen tai lomamatkaan.

Nyt lähti ajatus ja teksti vähän harhailemaan alkuperäisestä, mutta toivottavasti tästä oli jonkinlaista hyötyä niin vanhemmille kun lapsimalleja palkkaaville tahoillekkin :-)

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.