RESSUKAVERI, TYÖKAVERI JA UNIKAVERI

5/12/2017

Kaupallinen yhteistyö ASUS kanssa

Meillä on ollut pöytäkone viimeksi aikalailla tasan kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen olen nauttinut läppärillä tekemisen vapaudesta. Teen pääosin töitä kotona, mutta työpöytäni ääressä istun korkeintaan muutaman kerran vuodessa. Tälläkin hetkellä kirjoitan sängyssä ja tämä onkin sohvan lisäksi se ensisijainen paikka koneen kanssa. Jopa personal tranerini antoi minulle synninpäästön kertoessaan, että itseasiassa rento löhöily tai puolimakaava asento on paljon parempi ja ergonomisempi kun tuolilla pöydän ääressä tuntikaupalla istuminen.

Joskus, kun haluan niin sanotusti ottaa itseäni niskasta kiinni tai muuten vaan ihmisen ilmoille töitä tekemään, menen päiväksi kahvilaan työskenetelmään. Yhdessä vaiheessa pidin aina tällaisen päivän perjantaisin. Kotona työskentelyssä on puolensa, mutta välillä on kiva vaihtaa pyjama pois, kammata hiukset ja vaikuttaa tehokkaalta myös muiden silmissä. Bloggaaminen kun saattaa välillä olla melko yksinäistä työtä. Myös näissä tilantaissa läppäri on ihan must ja parasta on toki se, ettei se paina liikaa, mahtuu helposti laukkuun ja että siinä on koko päivän kestävä akku.

Töiden vastapainona läppäri on melko kovassa käytössä myös vapaa-aikana. Etenkin näin talvi-aikaan iltaisin tulee katseltua paljon leffoja tai sarjoja. Saatoin ehkä mukamas leikkisästi kutsua läppäriäni myös sinkkuaikoinani sleeping buddykseni. Juurikin sen takia, että nukahdin usein se vieressäni.

Tottakai läppäri kulkee mukana myös reissussa. Töiden teon lisäksi sielläkin katsellaan iltaisin leffoja, mutta toimii se etenkin lasten viihdykkeenä myös lentokoneessa. Tuo Asuksen ZenBook 3 läppäri on niin näppärän kokoinen, että sitä kuljettaa oikein mielellään mukana myös lomilla. Siihen saa ladattua leffoja tai osan lennosta voi käyttää hyödyksi myös kuvia muokaten tai postauksia luonnostellen.

Lapset ovat selvästi viimeisen vuoden aikana alkaneet muutenkin kiinnostua kannettavasta koneesta tabletin lisäksi. Sen käyttö sujuu jo melko hyvin, vaikka hiiren käyttö tuntuikin aluksi heistä haastavalta. Kuitenkaan ohjelmien katsominen tai pelaaminen sillä ei heitä juurikaan kotona kiinnosta. Molemmat ovat kovia piirtämään ja etenkin Elvis rakastaa piirrellä rauhassa samalla musiikkia kuunnellen. Kaapo taas on innostunut piirtämään mallista, ja Pokemónit ovat se tämän hetken juttu. Läppäriltä onkin helppo etsiä mallikuvia tai välillä jopa tehdä omia värityskovia ottamalla mallia laittamalla paperi näytön päälle ja piirtää malli takasti ääriviivoja pitkin. Myös erilaisten tekstien kirjoittaminen on heistä hauskaa ja kehittää samalla hienosti kirjoitustaitoa.

Pienen näppärän kokonsa lisäksi ihastun päivä päivältä enemmän tuohon läppärin mustikkaiseen väriin sekä kultaisiin yksityiskohtiin. Vaikka se on pieni ja kevyt, on se ihan hiton tehokas ja jaksaa pyörittää hyvin isojakin ohjelmia. Hyvien ominaisuuksien lisäksi kone pelastanut minut jopa pahasta pulasta, kun olin kerran eksyneenä Hämeenlinnassa. Juna oli lähdössä ja kännykästä loppui akku. Onneksi minulla oli piuha mukanani ja sain ladattua puhelinta koneesta, sain kartan auki ja ehdin junaan! Koneen sormenjälkitunnistin on toki myös pelastanut niinä kertoina, kun en jostain kumman syystä ole millään meinannut saada salasanaa mieleeni.

Mikälaisessa käytössä teillä on läppäri, entä missä tilanteessa läppäri on pelastanut sinut?