Laminaattilattian maalaaminen kiinnostaa yllättävän paljon. Yhtään liioittelematta saan kerran-pari viikossa kyselyitä lattiamme tilasta. Ilmeisesti googlesta löytyy helposti postaus lähes parin vuoden takaa, jolloin maalauksen tein. Mutta vuosi sitten tekemääni postaus, jossa kerron maalin pysyvyydestä, ei nouse haussa yhtä hyvin. Siksi näitä sähköpostikyselyitä tulee tiuhaan tahtia, enkä valitettavasti aina ehdi tai muista niihin kaikkiin vastaamaan. Ajattelinkin nyt yleisesti kirjoitella kokemuksistani, toivottavasti tästä on apua maalaamista suunnitteleville.

Vielä kaksi vuotta sitten elin siinä uskossa, ettei laminaatin päälle voisi maalata. Että ainoastaan parkettia, aitoa puuta voisi maalata. Tutkittuani asiaa alkoi minulle pikkuhiljaa selviämään, että myös muovin päälle voi maalata! Laminaatti pitää ensin vain pohjustaa kunnolla.

Kun parketin / lautalattian maalaamisessa tärkeää on puun hionta ennen, laminaatin maalaamisessa avainsana on otepohja. Eli maali, joka saa sitten sen lattiamaalin tarttumaan ja pysymään pinnassa. Maalin erinomainen tartuntakyky tekee siitä sopivan vaikeillekin alustoille, kuten laminaatille, keraamisille laatoille, kovamuoville ja kovalakatuille kalusteille.

Toki silti vähän jännitti, miten se maali sitten käytännössä aikaa ja kulutusta kestäisi. Nyt 21 kuukauden elämisen jälkeen voin sanoa, että hyvin kestää. Vaikka lattialla saattaa välillä pyöriä miljoona pikkulegoa tai kilo hiekkaa, lattia näyttää edelleen hyvältä.

Samanlaista kulumista siinä toki näkyy, kun vaikka lankkulattiassakin. Samoin kun puu, myös laminaattilaudat elävät vuodenaika/lämpö/kosteus vaihteluiden mukaan. Eli nykyisin lautojen välit erottuvat paremmin. Silloin aluksi lattiat olivat vain yhtä valkoista pintaa, nyt niissä on enemmän eloa. Täytyy sanoa, että tykkään lattiasta enemmän näin. Nyt se näyttää aidolta lautalattialta.

Pieniä kolhujakin lattiassa on. Esimerkiksi keittiön pöydän alla, kun yhteen tuoliin olin unohtanut laittaa pehmotassut ja se oli käytössä niin kuukausikaupalla. Mutta ihan sama tapahtuisi myös puiselle lattialle. Mistään kohdasta maali ei ole lähtenyt irtoamaan tai kulumaan kuten voisi kuvitella. Sitä ei voi rapsuttaa tai hinkata pois, vaan siinä se on ja pysyy.

Aluksi valkoisen lattian siistinä pitäminen tuntui tuskalliselta. Olisin voinut imuroida kolme kertaa päivässä, koska jokaikinen pöly ja hius erottui niin selvästi. En tiedä olenko nykyisin vaan tottunut vai onko ajan tuoma pieni patina tuonut mukanaan sen, ettei lattiaa tarvitse enää hinkuttaa niin usein.

Laminaatin maalaaminen on aika helppo ja edullinenkin tapa freesata vanhan lattian ilmettä. Jos ei ihan valkoista tahdo, niin harmaakin (tai miksi ei vaikka joku vihertäväkin) käy lattiaan oikein nätisti. Minä maalasin meidän koko asunnon lattiat yksin omin pikkukätösin. Ja jos ei huomioida sitä seikkaa, että kaadoin vahingossa ämpärillisen maalia päälleni, niin maalausurakka meni mielestäni oikein kivasti ja jälki oli hyvää. Seinät meillä oltiin maalattu taloyhtiön toimesta juuri ennen muuttoa ja maalasin samalla lattiamaalilla myös listat, joten lopputulos oli todella raikas. Monestihan kaikki muu saattaa näyttää sitten vähän kellertävältä, jos lattiamaali taittaa kovasti kylmään. Itse valitsin lattian sävyksi neutraalin, vähän harmaaseen taittavan sävyn paperi.

Tarkemmat ohjeet ja vinkkini laminaattilattian maalaamiseen löytyy TÄÄLTÄ ja vuosi sitten tehty postaus lattioista TÄÄLTÄ. Ja saa kysellä lisää, mieluiten suoraan kommentteihin niin muutkin voivat käydä vinkit lukemassa helposti sieltä 🙂

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Ensi kuun lopulla tulee vuosi siitä kun muutimme uuteen kotiimme. Samalla tulee vuosi siitä kun maalasin omin pikku kätösin 75 neliötä laminaattilattiaa valkoiseksi. Aina tasaisin väliajoin saan kyselyjä siitä, että miten maali on pysynyt. Monelle tulee yllätyksenä, että myös laminaattia voi maalata.

Nyt 11 kuukauden erittäin tehokkaan testaamisen jälkeen uskallan sanoa, että hyvin on pysynyt! Se ei missään nimessä ole mikään itsesäänselvyys kun asunnossa asuu lisäkseni kaksi aktiivista lasta sekä uusimpana perheenjäseneneä vilkas koira. Miljoonista lattialla pyörivistä pikkulegoista, autoleikeistä, kengät jalassa sisällä kävelystä ja ihan siitä normaalista elämästä tuolien liikuttelusta itkupotkuraivareihin eteisessä huolimatta lattia näyttää edelleen hyvältä. Itseasiassa ehkä vähän paremmalta päivä päivältä.

Toki elämisen jäljet näkyvät. Kohdista joissa lattia narisee ja loppuu kynnykseen (eli lattia liikkuu) on maali hilseillyt. Lankkujen välit erottuvat nyt selvästi ja myönnän että muutama naarmukin on tullut. Mutta ei missään nimessä mitään häiritsevää tai silmiin pistävää. Vieraat tuskin huomaavat mitään. Ei ikinä uskoisi, että alla on laminaatti. Vaan lattia näyttää juuri sellaiselta vanhalta maalatulta lankkulattialta mistä haaveilinkin.

Kaikista kovimmille lattia on joutunut eteisessä. Siellä pyörii niin paljon hiekkaa ja kiviä. Lisäksi koiranpennun takia meillä ei ole ollut siellä mattoa syyskuun jälkeen. Mutta niin vaan se maali on sielläkin hienosti pysynyt. En voi kun suositella, jos maalaaminen mielessä on. Onhan siinä hommaa, etenkin jos asuu asunnossa samaan aikaan kuten me. Mutta ainakin itse koen, että homma oli kaiken vaivan arvoinen.

Valkoista lattiaa on välillä todella ärsyttävää pitää puhtaana ja siinä tosiaan näkyy kaikki leivänmurut ja pudonneet hiukset sekä muut pölypallerot. Mutta itse tykkään niin paljon siitä valosta ja avaruudesta joka valkoisen lattian myötä tulee, että antaa välillä ärsyttää. Ja kuka sanoi, että lattioiden pitäisi hohtaa puhtaina joka ikinen päivä?

Olenkin aiemmin kirjoittanut omat vinkkini lattian maalaamiseen. Tärkein asia hommaan lähtiessä on maltti. Maalata tarpeeksi ohkaiset kerrokset ja antaa niiden kuivia kunnolla välissä. Tarkemmat ohjeet löydät TÄÄLTÄ.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Noniin, nyt vihdoin reilun kuukauden hyvin vahvasti arjessamme näkyneeseen aiheeseen, eli laminaattilattian maalaamiseen. Muutimme siis maalikuussa uuteen kotiimme, johon ennen muuttoamme vaihdettiin kostausvaurion takia uusi lattia. Vanha lattia oli muovimatto, eikä sen alla oleva lautalattia ollut valitettavasti enää kunnossa. Lattia vaihdatettiin taloyhtiön puolesta laminaattiin. Väriin en harmikseni pystynyt vaikuttamaan, sillä heiltä löytyi yhtä ja samaa vaaleaa tammiviilua valmiiksi varastosta. Koska halusin uuteen kotiin joko aidon puulattian tai valkoiseksi maalatun lattian, ei auttanut alkaa kun itse hommiin.

Omakustanteisesti lautalattian tai parketin laittaminen olisi ollut järjetöntä (ja järjettömän kallista) juuri laitetun laminaatin tilalle. Laminaatti olisi toki ollut edullisempi vaihtoehto puulle, mutta myöskin kaikki omaa silmää miellytävän väriset laminaatit olivat hintavia, ja silti niissä olisi häirinnyt se muovinen fiilis. Asiaa hieman selviteltyäni päädyin siis laminaatin maalaamiseen, joka näistä kaikista oli myös selvästi halvin vaihtoehto.

Moni varmasti elää siinä uskossa ettei laminaattia voi maalata. Niin minäkin ennen. Moni teistä on myös varmaankin kuullut otepohjamaalista? Sillä voi maalata lähes mitä pintoja, myös muovia, jonka jälkeen maali pysyy niissä yhtä tiukasti kuin puussakin. Tutkin asiaa netistä, josta löysin ihan muutamia kokemuksia. Lähinnä maalaamisesta, mutten niinkään käytöstä. Juteltuani Tikkurilan maalilinjan kanssa vakuutuin lopullisesti että näin voi oikeasti tehdä.

Nähtyäni uuden laminaatin muuttopäivänä myönnän kyllä epäröineeni hetken. Vaalea tammilaminaatti oli oikeasti aika nätti, leveät ”lankut” ja kaunis vaalea sävy. Luonnonvalossa. Mutta illan hämärtyessä, keinovalossa se näyttikin sitten tosi muoviselta, väri kellertävävä – tietyssä valossa jopa vaalenpunaiselta. Myös jokainen rätinpyyhkäisy näkyi siinä rumasti. Joten posotettuani muuton jälkeen 11 tunnin yöunet, ryhdyin hommiin.

Aloitin olkkarista ja eteisestä. Ihan ensimmäiseksi imuroin ja pesin lattiat ja listat hyvin maalarinpesulla. Maalasin siveltimellä ensin seinänvierustat valkoisella Otex tartuntapohjamaalilla, ja sen jälkeen loput varrellisella telalla. En levittänyt kovin paksua kerrosta, mutta kuitenkin niin että lattia peittyi kauttaaltaan. Otepohja kuivuu nopeasti, mutta seuraavan maalikerran maalaamisen väliin kannattaa jättää reilusti väliä, ainakin 12 tuntia.

Seuraavana päivänä aloitin sitten varsinaisen maalaamisen monien suosittelemalla Betolux Akvalla. Ennen maalauksen aloittamista tarkistin vielä ettei lattiassa ollut roskia. Maalasin taas samantapaan, ensin pensselillä seinänvierustat sekä tälläkertaa myös listat, varrellisella telalla loput. Betolux akva kuivuu kävelukuivaksi reilussa tunnissa, mutta samaan tapaan annoin maalin kuivua vähintään 12 tuntia ennen seuraavien kerrosten välissä.

Maalasin jokaisen huoneen samaan tapaan. Paitsi olkkarin ja eteisen jälkeen vaihdoin öljypohjaisen otexin vesiohenteiseen – näin ei tarvinnut kärsiä mistään hajuhaitoistakaan. Maalia levitin melko ohuet kerrokset ja yhteensä betoluxia maalasin 3-4 kerrosta, työnlaadusta riippuen. Listat maalasin vain kahteen kertaan.

Listoja en ollut aluksi ajatellut maalata, mutta huomasin että ne näyttäisivät paremmilta ollessaan samaa sävyä lattian kanssa. Betoluxin sävyksi valitsin paperin (F497). Yllätyin kuinka monta eri valkoista sävyä Tikkurilan värikartassa onkaan. Tuo paperi on ollut aivan nappivalinta, ei liian kylmä muttei kuitenkaan liian kellertäväkään. Halusin nimenomaan lattiasta valkoisen, en harmaata – ja liian valkoinen olisi taas saanut kaiken muun valkoisen näyttämään keltaiselta. Ihan täydellinen sävy siis.

Maalaaminen itsessään ei ollut kovin vaikeaa. Olen kuitenkin melkoisen suurpiirteinen ihminen ja jouduin etenkin ensimmäisllä maalauskerroilla muistuttelemaan itseäni keskittymään ja tekemään kaiken rauhassa ja kunnolla. Yhden huoneen maalaamiseen meni kerralla aina noin tunti, ja kuivumisen kanssa sellaiset neljä päivää. Maalauksen ollessa valmis odotin vielä muutamia päiviä ennen kuin siirsin kalusteet. Vaikka maali kuivuu nopeasti, saavuttaa se lopullisen kovuutensa vasta kahden viikon päästä. Mitään todella painavia kalusteita ei siis kannata heti maalatulle lattialle laittaa ja kaikkien alle kannattaa muistaa laittaa myös huopatassut! Aluksi varoin lattoita kauheasti, en uskaltanut edes kuljettaa imuria lattiaa pitkin, vaan kannoin sitä kädessäni. Huomasin kuitenkin pian että maali tosiaan pysyy hyvin ja lattian kanssa voi elää ihan normaalia elämää 😀

Olen todella todella tyytyväinen lopputulokseen. Vaikka valkoinen lattia ei enää mikään muodikkain vaihtoehto olekkaan, on se juuri sitä mitä halusin. Se avartaa, suurentaa ja tuo ihanasti lisää valoa asuntoon. Laminaatissa olevat ”puunsyyt” näkyvät kauniisti maalin läpi ja lattia näyttää ja tuntuu ihan oikealta maalatulta puulattialta. Tykkään että maali on hieman kiiltävä, mutta lattia ei silti ole yhtään sen liukkaapi kun vaikka laminaatti.

Kuukauden asumisen jälkeen maali kestää hyvin kulutusta. Mutta kuten puisessakin lattiassa, maali varmasti ajan saatossa kuluu paikoitellen, tulee kolhuja ja jälkiä. Se mielestäni vain kuuluu ja sopii vanhan talon tunnelmaan. Kerron ehdottomasti lisää käyttökokemuskista kun sellaisa kertyy.

Tässä vielä omat vinkkini laminaatin maalaamiseen, jos innostutte vaikka tekemään perässä:

– valitse siveltimiksi ja teloiksi laadukkaat tekokuituiset välineet
– pese välineet hyvin pensselipesulla maalausten välissä
– mitä kahreampi pinta, sitä paremmin maali tarttuu, voit siis käydä halutettasi teräsvillalla lattiat läpi ennen maalaamista
– ennen maalausta imuroi ja pese maalarinpesulla hyvin pinnat mutta myös esim seinät ja patterinvälit (ei ole kiva kun märälle maalille pöllähtää patterin takaa kasa roskaa)
– valitse vesiohjenteinen maali hajuhaittojen minimoiseksi, myös työvälineiden pesu käy silloin helpommin
– huolehdi ettei esim omia hiuksia pääse putoilemaan lattialle maalauksen aikana
– sekoita maali hyvin ja ohenna ohjeen mukaan
– maalaa suoraan, lattianmukaisesti
– älä maalaa liian paksusti ja anna maalin kuivua kunnolla maalauskertojen välissä
– imuroi tai pyyhi maalarinpesulla lattia tarvittaessa myös maalausten välissä
– anna maalin kovettua ennen painavien kalusteiden siirtämistä
– älä maalaa itseäsi nurkkaan
– tuuleta hyvin

Maalaaminen tuli tosiaan edullisimmaksi vaihtoehdoksi, vähän alle 75m2 alueen maalaaminen maksoi kaikkine tarvikkeineen noin 560 euroa.

– Siveltimet, telat, maalialusta, maalarinpesu, pensselipesu 60eur
– Otex tartuntapohjamaali (noin 7 l) 100 eur
– Betolux akva (noin 25 l) 400 eur

Eli laminaattilattian tosiaan voi (ja kannattaa) maalata ja jopa tällainen huithaipeli saa sen tehtyä siististi. Tai no melkein.  Lisää kuvia maalatusta lattiasta näkyy esim tässä, tässä ja tässä postauksessa.

*maalit saatu Tikkurilta bloginäkyvyyttä vastaan 

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kaikenlaista sitä voikin tapahtua. Sitä voi vaikka yksi kaunis sunnuntaipäivä kaataa vahingossa itsensä päälle yhdeksän litran maalipurkin. Tekevälle sattuu, vai miten se nyt meni.

Onnea on naapuri joka tapahtuman nähdessään riensi vessapaperirullan kanssa hätiin ja tiputti myöhemmin vielä levyllisen fazerin sinistä postiluukusta.

Eilinen meni vähän itseäni keräillessä, mutta tänään sain taas remppainnon palaamaan ja makkarin maalaus on vihdoin aloitettu. Kyllä tää tästä!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.