PARAS AIKA VAIHTAA MULLAT

22/03/2021

Kuulostaa uskomattomalta, mutta en ole ennen tätä vaihtanut ikinä kukkieni multia. Se ehkä osittain selittää senkin, miksi ne muutamat kasvini ovat kokeneet aina lopulta hitaan poismenon.

Muistan vuoden takaisesta koronatilanteesta hyvin sen, miten somea selatessa tuntui, että jokaikinen vaihtoi kukkiensa mullat ja leipoi leipää. Myös minä tilasin tuolloin kauppakassipalvelusta multaa ja ainekset foccacian leipomiseen. Molemmat jäivät tekemättä.

Mutta kun viime viikkoina instagramini alkoi taas täyttymään mullanvaihtopäivityksistä, päätin minäkin nyt vihdoin tarttua tuumasta toimeen. Uuden mullan lisäksi myös muutama ruukussa itsekseen kasvanut lähtenyt uusi pistokas sai omat uudet ruukut.

Koska suurin osa kasveistamme on alunperin mieheni ja jopa yli 16 vuotta vanhoja, en halunnut sössiä hommaa, vaan googlailin paljon vinkkejä ja ohjeita mullan vaihtamiseen. Niin perusteellisesti opiskelin asiaa, että voin nyt hyvin jakaa vinkkini myös teille.

Kukkien mullanvaihto on hyvä tehdä talven jälkeen, kasvien lepokauden päättyessä – ja se aika on sattumoisin juuri nyt, eli helmi-maaliskuussa, kun kasvuaika alkaa valon lisääntyessä. Hitaasti kasvavilla lajeilla, kuten kaktuksilla, tai hyvin suurilla viherkasvailla uudelleen istuttaminen voidaan kuitenkin tehdä joka toinen tai kolmas vuosi.

Huonekasvit kaipaavat mullanvaihtoa, kun entinen ruukku on jäänyt pieneksi tai kalkkia ja lannoitesuoloja on kertynyt ruukun pinnalle. Nopeasti kasvavat kasvit tarvitsevat tarvitsevat mullan vaihdon yhteydessä halkaisijaltaan noin sentin suuremman ruukun joka kevät.

MULLANVAIHTO VAIHE VAIHEELTA

1. Mullanvaihto aloitetaan kastelemalla juuripaakku perusteellisesti jo edellisenä päivänä. Näin paakku irtoaa helpommin ruukusta ja pysyy koossa. Alusta, kuten pöytä, jossa vaihto suoritetaan kannattaa suojata reilusti sanomalehdillä. Avuksi kannattaa myös etsiä suojakäsineet, lapio ja astia uuden mullan esikastelua varten.

2. Uusi multa kostutetaan erillisessä astiassa ennen ruukutusta. Sopiva suhde on noin 1 dl vettä multalitraa kohti. Esikostutus on tärkeää mullan kestävän mururakenteen aikaansaamiseksi. Jos multaa ei esikostuteta, vaan kastellaan reilusti heti istutuksen jälkeen, saattaa multa kovettua yhtenäiseksi paakuksi. Oikeinkäsitelty multa ei kovetu.

3. Kasvin irrotus ruukusta onnistuu parhaiten, kun toisella kädellä tartutaan ruukkuun ja toisella peitetään mullan pinta niin, että kasvi jää sormien väliin. Kasvi käännetään poikittain tai ylösalaisin, ja ruukku napautetaan varovasti irti. Juuripaakkua ei rikota, jos siihen ei ole erityistä syytä. Usein riittää pelkkä vioittuneiden juurenosien poistaminen.

4. Ruukun pohjalle tehdään salaoja, joka estää liiallisen kosteuden kertymisen ruukun pohjalle. Se tehdään laittamalla aluksi paperinpala ruukun pohjalle estämään mullan valumista pohjareiästä. Salaojaksi laitetaan 2-4 cm paksuinen kerros kevytsoraa, saviruukunkappaleita tai kananmunankuoria. Salaojakerroksen päälle laitetaan multaa sen verran, että kasvi tulee entiseen syvyyteensä.

Uuden ruukun tulee olla halkaisijaltaan pari senttiä juuripaakkua suurempi. Lasittamatonta saviruukkua liotetaan muutama tunti vedessä, näin ruukku ei ime kosteutta istutusmullasta. Jos ruukku on kovin iso kasville, voi kevytsoraa laittaa enemmän, jolloin ruukkuun ei myöskään tule niin paljon painoa kun mullan kanssa.

5. Nosta kasvi ruukkuun. Juuripaakun reunoille valutetaan uutta kostutettua multaa ja se tiivistetään hellävaraisesti sormin painelemalla. Älä täytä ruukkua piripintaan, vaan jätä pinnan ja ruukun reunaan useampi sentti.

6. Uudelleen istutetut kasvit suojataan auringonpaisteelta ja niitä sumutetaan säännöllisesti. Sumutusveteen voi lisätä ohjeen mukaan merileväuutetta. Normaali kastelu aloitetaan vasta, kun mullan pinta on kuivahtanut, eli noin 2 – 3 viikon kuluttua ruukutuksesta. Halutessaan mullan pinnalle voi myös laittaa kevytsoraa, joka tasaa mullan kosteutta etenkin altakasteluruukuissa.

7. Vanhat mullat voi kaataa paperikassiin ja laittaa biojätteeseen.

MILLAINEN MULTA?

Pitkäikäisille huonekasveille valitaan kompostoimalla valmistettu musta multa, johon muodostuu kestävä mururakenne, joka pitää mullan ilmavana ja kasvin juuret säilyvät elinvoimaisina ja terveinä.

Jos kasvi on altakasteluruukussa, kannattaa silloin valita altakastelumulta, joka sisältää pitkiä kuituja edistämään veden tasaista imeytymistä ruukun vesisäiliöstä. Altakastelumulta on myös riittävän ilmavaa suuriin ruukkuihin.

Kaktukset, rahapuu, anopinkieli ja muut nopeasti kuivuvassa kasvualustassa vihtyvät kasvit istutetan hiekkaa ja kevytsoraa sisältäävään kaktusmultaan.

MIKSI MULLAN VAIHTO ON TÄRKEÄÄ?

Mullanvaihdolla on muutakin merkitystä kuin antaa kasvin juurille lisää kasvutilaa. Multa maatuu vähitellen ruukussa ja samalla se tiivistyy. Vanhassa mullassa kasvin juurilla on ilmattomat olosuhteet, jolloin juuret kärsivät ja kasvi näivettyy. Jos juuret kuolevat, kasvikin kuolee.

Myös kasteluvedestä ja lannoitteista multaan kerääntyy vähitellen haitallisia määriä kalkkia ja suoloja. Kun mullan suolapitoisuus nousee, kasvi ei enää saa riittävästi vettä ja alkaa nuutua.

Ainakin toistaiseksi kasvimme eivät ole näyttäneet olevaan moksiskaan mullanvaihdosta, päin vastoin. Kahdesta kilpipiileasta löytyi multaa vaihtaessa yllätys, niiden juuret olivat lähes kokonaan kuolleet ja maatuneet pois. Mullanvaihto tuli siis todellakin tarpeeseen ja ihan viime hetkellä. Nyt annan niiden juurtua hetken vedessä ennen kun istutan ne uusiin, niille paremmin sopiviin pienempiin ruukkuuihin.

Kasvien lannoittaminen on itselleni vielä pieni mysteeri, joten kehoitan jokaisen perehtymään siihen itse vaikkapa fb:n viherkasviryhmän avulla.

Luin myös Maria Veitolan instasta mielenkiintoista tarinaa kuun vaikutuksesta kasveihin. Miksikäs ei, vaikuttaahan se myös niin moneen muuhunkin asiaan. Wanha kansa tiesi, että yläkuulla vaihdetaan kasvualusta, kylvetään siemenet, otetaan pistokkaat ja istutetaan kukat. Uudenkuun päivästä, eli kalenterin mustasta pallosta alkaa nousevan kuun kuun, yläkuun, eli uusikuun aika. Itselläni mullan vaihto osui juuri sattumalta tähän aikaan että myös aamupäivään, joka on kuulemma kasveille paras aika mullan vaihtoon. Tänään ja huomenna on kuun mukaan myös vesipäivät, eli parhaat päivät kastella kasvit!

Lähteet: Martat & Biolan


PERHOSTEN KESKELLÄ SADEMETSÄSSÄ

11/07/2016

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with a5 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Me päätettiin poikien kanssa yhteistuumin tuossa hiljattain, ettei enää käydä eläintarhoissa. Vaikka eläimiä onkin ihana nähdä, on viime kerroilla ennemmin tullut vain surku stressaantuneista ja vangituista villieläimistä. Opetuskäytössäkin oleva perhospuisto sen sijaan oli hieno ja käymisen arvoinen paikka.

Tässä lähellä sijaitseva perhospuisto, eli Mariposario de Benalmádena sijaitsee hienoissa maisemissa vuorilla, Buddhalaisen temppelin vieressä. Itämaishenkisessä perhospuistossa pääsee kävelemään sademetsämäiseen tilaan, jossa erilaiset perhoset lentelevät ympärillä. Erilaisia perhoslaleja on puistossa yli 1 500, mutta lyhyen elinkaarensa (muutama viikko) takia eri lajeja voi yhdellä kerralla bongata noin 150. Mutta joka kerta siis uusia!

Lentelevien (ja munivien) perhosten lisäksi puistossa elää toukkia sekä perhosten koteloita. Noin vartin välein esillä olevista koteloista voi nähdä uuden perhosen kuoriutuvan. Aivan mieletöntä.

Koska suurin osa perhosista elää imemällä mettä tai hedelmiä, on puistossa myös upeita kasveja ja kukkia. Vapaana puistossa elelee myös ainakin kolme isoa iguaania, muutama lintu sekä eläintarhasta pelastettu rampa wallaby.

Näin ötökkäkammoisena puistossa kulkeminen kyllä jännitti. Myös lapsia. Mutta samaan aikaan se oli todella siistiä. Perhosia oli paljon ja vaikka ne eivät iholle tulleetkaan, lensivät ne todella lähelle. Kaikki lajit olivat isompia mitä Suomessa olen tottunut näkemään, suurimmat ison kämmenen kokoisia.

Jos lomailette joskus Espanjan aurinkorannikolla, suosittelen kyllä käymistä tuolla sympaatisessa ja elämyksellisessä puistossa. Alekuponkeja puistoon saa muuten monista ravintoloista sekä turisti-infoista.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

PAKKO JUODA SIIDERI

1/03/2013

Sain eilen kukkia. Kotona minulla sattui olemaan niille juuri täydellinen ja kaunis maljakko, pullo.
Jääkaapissa, täynnä siideriä. Puoliväkisin litkin siiderin, rapsutellen samalla irti etikettejä. Eikö olekkin kaunis!