TIISTAINEN YLÖSNOUSEMUS

3/04/2018

Havahduin joskus sunnuntaina siihen, että tässähän on ollut kiva pätkä vapaata. Kevät on ollut jotenkin tosi kiireistä aikaa, päivät ovat täynnä menoja ja vain suhahtaneet ohi. Tuntuu, etten ole viikkokausiin voinut rauhoittua ja olla tekemättä mitään. Ainakaan niin, ettei päässä pyörisi tuhat ja yksi tekemätöntä asiaa.

Työn täyteisen kevään lisäksi paljon tekemistä aiheuttaa edelleen kotimme. Ihan uskomatonta että olemme asunneet tässä nyt jo neljä kuukautta. Uskomatonta siinä mielessä, että täällä näyttää edelleen siltä kun olisimme kantaneet kamamme sisään vasta viime viikolla.

Tavarat hakevat edelleen paikkaansa ja monen monta laatikkoa on edelleen purkamatta, sillä niille ei vain ole mitään paikkaa. Osku on ollut myös kahden kodin ”loukussa” myös nämä viimeiset neljä kuukautta. Hänen kaksiossaan kun tehtiin putkiremppaa ja siellä oli vielä vintti ja kellari, ja osa asunnostakin, täynnä hänen tavaroitaan. Remontti valmistui kuukausi sitten ja työpäivien jälkeen hän onkin touhunnut paljon siellä. Joten tässä on ikäänkuin ollut vielä toinen, kuukauden kestänyt muutto perään. Sekin on toki nostanut stressitasoja itse kullakin.

Pääsiäisenä asunto oli vihdoin valmis vuokralaiselle ja nyt meillä on enää setvittänämme tämä asunto, sekä kaksi aivan täynnä olevaa kellarikomeroa. Niin ja Oskun levyt pitäisi myös kantaa evakosta tänne meille. Ne tuntuvat onneksi ihan pikkujutuilta kaikkeen aiempaan verrattuna.

Kun pääiäinen koitti, en aluksi edes tajunnut että sehän on nyt. Pojat olivat isällään, joten me saimme vaan olla kahdestaan – tekemättä juuri mitään. No käytiin me kaupassa ja tehtiin ruokaa, mutta muuten lähinnä vaan maattiin sängyssä sarjoja katsellen.

Vaikka suklaasta ja Pashasta tykkäänkin, en ole ikinä ollut mikään pääsiäis-ihminen. Meillä ei ole sen kummempia traditioita sen suhteen, joten sain ihan hyvillä omillatunnoin olla tekemättä mitään siihen liittyvää. Ja vitsit että teki hyvää.

Jos olisin tajunnut tässä olevan tällainen pitkä viikonloppu, olisin ehkä yrittänyt suunitella jotain reissua. Mutta oikeasti loppupeleissä paras näin, omassa sängyssä on aina paras ja saimpas pitkästä aikaa myös nukuttua yhden kokonaisen yön heräämättä kertaakaan.

Tänä aamuna oli vähän takkuista herätä arkeen ja lähteä viemään poikia kouluun. Kuitenkin ratikkapysäkillä, auringossa istuskellessa ja aamuteetä hörppien tajusin että tämäkin on aika hyvä. Ihana aloittaa uusi viikko akut latautuneina, ihan uudenlaisella energialla.


IHANAN TAVALLISTA

13/03/2018

Arki mielletään yleensä tavalliseksi, tylsäksi. Mielestäni se ei ole kumpaakaan. Tai ehkä tavallista omalla tavallaan, mutta se ei ei missään nimessä tarkoita tylsää. Joka aamuisista herätyksistä, hampaidenpsuista, aamupaloista ja kouluun sekä eskariin kiirehtimisestä huolimatta jokainen päivä on omanlaisensa.

Jokaisessa päivässä, jokaisessa arkisessa voi nähdä jotain kaunista. Milloin nouseva aurinko värjää kaiken vaaleanpunaiseksi, milloin taas kasvoja päin piiskaava loska muistuttaa siitä miten sisukas sitä onkaan. Aamun ensimmäinen hörppy kahvista tai lapsen unenpöpperöiset kasvot ja pystyssä oleva tukka saattavat tuntua sillä hetkellä maailman parhaalta asialta. Tiskialtaassa lojuvat likaiset astiat saattavat näyttää kaikessa kaaottisuudessaan kuin taideteokselta ja lapsen kadoksissa olevan hanskan etsiminen humoristiselta näytökseltä.

Rakastan arkea ja rakastan juhlaa. Mutta parhaimpia asioita lopulta ovat aivan tavalliset asiat. Rakkaan vierestä herääminen, lasten puheensorina, kalapuikot ja iltasatu.

Ihania hetkiä ovat myös ihan tavalliset viikonloput. Silloin kun ei ole kiire minnekään. Kuten viime lauantaina. Olimme vain kolmisteen kotona ja pojat heräsivät vähän liian aikaisin. Minä kuuntelin sängyssä kun he pelasivat ”salaa” kännykällä. Aamupalaksi sulatettiin pakkasesta leipää ja laitettiin päälle sitä mitä kaapista löytyi, juustoa, kurkkua, tomaattia ja syötiin väliaikaisen pöydän ääressä ulos katsellen. Radiosta tuli lempiohjelmani. Sitten vain oltiin. Kiireettömästi. Leikittiin, luettiin, köllöteltiin ja piirreltiin. Kunnes pojat lähtivät isälleen. Parhaita hetkiä.


SULOISIA UNIA

12/03/2018

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ – ELLOS

Kun jokunen vuosi sitten ostin itselleni ensimmäiset pellavalakat, ei paluuta entiseen ole ollut. Pellava materiaalia tuntuu miellyttävältä ihoa vasten ja kankaan eläväinen pinta on mielestäni todella kaunis. Pellava on ihanan hengittävää ja se myös kuivuu todella nopeasti, joten ehkä myös sen takia yöunet pellavalakanoissa tuntuvat maittavan paremmin.

Kestävyytensä sekä nopean kuivumisen ansiosta olen myös pärjännyt jo muutaman vuoden vain yhdellä tuplapeittooni sopivalla pussilakanalla. Kun lakanat heittää aamulla pesuun ovat ne taas illalla valmiita sänkyyn. Kuivatan kaiken pyykkini siis kotona ilman kuivausrumpua. Yksi lempiasioistani on pujahtaa vastapestyihin pellavalanoihin nukkumaan. Pellava tuntuu ihoa vasten vaan jotenkin todella ylellisteltä, eikä ole yhtään karheaa vaikka moni voisi niin luulla. Vuosien käytöstä huolimatta pellava pysyy ryhdikkäänä ja voisi ehkä jopa sanoa sen parantuvan joka pesun jälkeen.

Kuitenkin joku aika sitten huomasin, että vaikka vanhat lakanani ovat hyvin kestäneet useamman vuoden jokapäiväisen käytön, oli niiden alkupräinen vaalean harmaa sävy alkanut haalistumaan ja lakanat olivat lähes vaalean beiget. Hyvin kauniit nekin, mutta silti eräällä kauppareissulla nappasin mukaan harmaan pesukonevärin.

Värjäsin itse vanhat lakanani harmaiksi, mutta ripustaessani niitä kuivumaan vastassa olikin pieni yllätys. Väri oli paljon tummempi mitä olin ajatellut, jopa aika sininen. Eikä väri ollut levittynyt tasaisesti, vaan paikoitellen väriä oli vielä tummempina laikkuina. Omalla tavallaan ne ovat myös tosi hienot ja jäävät kyllä kakkoskäyttöön, mutta nyt kevättä kohden mennessä tahdoin jotain vaaleampaa – joten oli aika lähteä lakanaostoksille!

Elloksen verkkokaupasta löysin laajan valikoiman erilaisia, niin puuvillaisia, kun pellavalakanoitakin. Valikoimahan siellä on ihanan laaja ja erilaisten filttereiden avulla on helppo juuri etsiä haluamaansa, tai ihan vain selailla ja etsiä inspiraatiota. Minusta sivuilla on kiva toiminto se, että se usein ehdottaa katsomaasi tuotteeseen sovia muita tuotteita tai jotain vastaavanlaisia. Sitä kautta olen aiemminkin löytänyt vaikka mitä ihania juttuja, joita en muuten olisi edes osannut etsiä tai tiennyt tarvitsevani. Valikoimissa on jonkin aikaa olut reilusti myös luomu -ja ekologisesti valistettuja tuotteita, joita itsekin haluan aina mielummin suosia.

Tällä kertaa päädyin tilamaan niin pussilakanan, tyynyliinat kun ihanan hörhelö-reunalakanankin Ellos Homen Candice-sarjasta. Värivaihtoehtoja oli useita, minä valitsin vaaleanharmaata sekä valkoista. Elloksella näytti edelleen olevan sama tarjous, jossa vuodevaatteita ja päiväpeitoista saa 20 prosentin alennuksen. Pellavahan on hitusen kallimpaa kun puuvilla, mutta mielstäni ehdottomasti sen arvoista. Kiva kuitenkin aina jos on mahdollista hyödyntää jotain tarjouksia.

Viikonloppuna nukuttiin ensimmäiset unet uusissa lakanoissa, ja kyllä maittoi! Ihaninta on vuoratua pellavaan kokonaan, eli myös niin että aluslakana on pellavaa. Meillä kun on 140 leveä sänky, saattaa siihen välillä olla vaikea löytää sopivan kokoisia aluslakanoita. Nyt kun näin Elloksen nettikaupassa kauniita pellavaisia sängynpäätyjä, olisin melkein valmis laittamaan oman rakkaan sänkyvi vaihtoon. Ihan vain sen takia, että saisin siihen sopivan päädyn. Niitä oli nimittäin vain 160 ja 180 levyisinä.

Petivaatteiden lisäksi valikoimissa on toki myös kaikkea muuta kivaa makuuhuoneeseen, kuten yöpöytiä, valaisimpia, tauluja, nojatuoleja ja mattoja. Noh, kaikkea. Sivuja on helppo käyttää ja toimitukset tulevat nopeasti, jopa ilman express-tilausta.

Meillä on tulossa makkariin vielä iso, koko ikkunaa vastapäisen levyinen vaatesäilytysjärjestelmä, jonka jälkeen pääsen vihdoin esittelemään huonetta vielä vähän tarkemmin. Kuitenkin makuuhuoneen keskiössä on kuitenkin sänky, joten tärkein tulikin jo tässä. Olettekos te muut muuten myös hurahtaneet jo pellavaan?