VIEROITUSOIREITA

13/08/2017

Kolmas Flow päivä edessä ja kännykkä tokaa päivää hajalla. Puhelin kastui perjantaina ja meni oikosulkuun. Pieniä vierotusoireita havaittavissa, mutta yllättävän hyvin sitä onkin pärjännyt ilman puhelinta. Vaikka tuottaa se toki vähän ylimääräistä jännitystä tuolla yli 25 000 hengen festareilla. Pitää vaan pitää kaveria lujaa kädestä kiinni. Vähän tekisi mieli pyytää lapsen kännykkä lainaan, mutta ehkä sitä pitää nyt vain sinnitellä ensi viikkon kunnes pääsee suuntaamaan puhelinkaupoille.


MILLAISIA RAJOITUKSIA TEILLÄ ON?

27/12/2016

Processed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kirjoitin hiljattain yhteistyössä Tele Finlandin teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin aikuisten ja lasten digikäyttäytymistä, sekä niiden eroja ja yhtenäisyyksiä. Tutkimuksen kanssa julkaistiin myös Testaa henkinen digi-ikäsi –testi, jossa kuka tahansa pääsee testaamaan oman tai perheenjäsenten digi-iän sekä kartoittamaan digiosaamista.

Kerroin myös viimeksi että myös molemmilta meidän lapsilta löytyy omat puhelimet, mutta kummallakaan ei ole vielä omaa liitymää. Lapset käyttävät omia puhelimaan vielä hyvin vähän ja silloinkin lähinnä pelaamiseen. Kuvia he myös räpsivät paljon ja etenkin Elvis kuvailee puhemiellaan paljon myös videoita. Samalla lapset oppivat käsittelemään helposti rikki meneviä laitteita. Useasti puhutaan myös siitä, että lapset eivät saa ilman vanhempien lupaa ottamiaan kuvia lähettää kenellekkään. Yhteyttä omiin kavereihin pojat eivät siis vielä pidä, mutta soitellaan me sitten välillä ihan tavallisia tai videopuheluita esimerkiksi sukulaisille.

Minulle sitten taas puhelin on hyvinkin tärkeä. Vähemmän sitä tulee enää soiteltua, mutta useamman kerran viikossa kuitenkin. Pääasiassa keskityn viestettelyyn, kuten suurin osa kavereistakin. Viestejä laitetaan niin imessagella, whatsappin tai messengerin kautta. Sosoaalisen median kanavista eniten käytössä on facebook, instagram ja snapchat. Niiden kautta saa jo aika hyvän käsityksen, että mitä kavereilla on meneillään.

Mobiilitutkimusen mukaankin puhelimella pidetään aktiivisesti yllä myös ystävyyssuhteita, mutta perinteinen puhuminen on vaihtunut pikaviestittelyyn. Yli puolet 7–16-vuotiasta lapsista ja nuorista kokee, että netin avulla voi pitää yhteyttä ystäviinsä, mihin ei muuten olisi aikaa tai mahdollisuuksia. Vanhemmistakin lähes puolet on samoilla linjoilla. Tutkimukseen vastanneista lapsista ja nuorista lähes kahdeksan kymmenestä on vähintään päivittäin yhteydessä ystäviinsä pikaviestein.

Yhteydenpidon lisäksi käytän puhelinta paljon muuhunkin. Elämää helpottavia appeja on nykyisin vaikka kuinka paljon. Itselläni kovassa käytössä on esimerkiksi appi jolla voi tilata lähes kaikista Helsingin ravintoisoista ruokaa kotiin, appi jolla voi tilata taksin ja joka veloittaa matkan suoraan kortilta, appi jolla voi varata kauneudenhoitopalveluita (ja samalla vertailla hintoja ja lukea arvosteluita) sekä appi jonka avulla voi seurata omaa aktiivisuuttaan. Lisäksi kuuntelen puhelimella musiikkia, luen lehtiä, otan ja muokkaan kuvia, luen ja lähetän sähköposteja, käytän verkopankkia sekä selailen nettiä muutenkin.

Puhelin toimii itellänni toki myös heräyskellona, nauhurina, laskimena, muistiinpanovälineenä, karttana, kalenterina, munakellona, taskulamppuna… Välillä tuntuu että olenko kokoajan kännykkä kädessä, mutta kyllä siitä on mielestäni silti enemmän hyötyä kun haittaa. On helpottavaa, kun lähes kaikki tarpeellinen löytyvät yhdestä laitteesta.

Lasten puhelimen käyttöä tulee kyllä vielä rajoitettua aika tiukastikin. Nettiin he eivät saa vielä mennä, mitään kuvia hei eivät tosiaan saa vielä mihikään laittaa tai lähettää. Lisäksi uusia pelejä he saavat ladata vain luvallani. Ja toki sitten puhelimen käyttöä rajoitetaan ajallisestikin aika paljon. Puhelimet ovat minulla tallessa, eikä niillä tosiaan saa pelata ihan mielin määrin.

Välillä tuntuu vähän ristiriitaiselta rajoittaa lasten puhelimen käyttöä, mutta räplätä sitten itse sitä kokoajan. Jonkin verran rajoituksia olen välillä itsellenikin siitä syystä antanut, mutta tuleehan niistäkin välillä lipsuttua.

Mobiilitutkimuksen mukaan 30 prosenttia tutkimukseen osallistuneista vastaajista sanoo, että heillä on perheessä puhelimen kanssa rajoituksia ja että niistä pidetään kiinni. Yhteensä 70%:lla ei rajoituksia joko ole ollenkaan, niistä ei pidetä kiinni tai rajoituksia on, mutta niistä ei pidetä kiinni.

Miksi ja millaisia rajoituksia teidän perheessä on, jos on? Kommentoi alle, niin osallistut samalla harman Kardon Aura-kaiuttimen (arvo 199e) arvontaan! Arvonta päätyy 3.1.17 ja voittajalle ilmoitan henkilökohtaisesti. 

Hauskan henkisen digi-iän testin voi edelleen käydä tekemässä täällä!

LIFIE yhteistyö Tele Finland

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

KÄNNYKKÄ KÄDESSÄ

8/04/2016

Processed with VSCO with t1 presetProcessed with VSCO with t1 presetProcessed with VSCO with t1 presetProcessed with VSCO with x1 presetProcessed with VSCO with t1 presetProcessed with VSCO with t1 preset

Tein eilen pienen ihmiskokeen. Pärjäänkö vuorokauden ilman puhelinta ja nettiä. No, pärjäsin.

Oikeasti en tehnyt kokeilua vapaaehtoisesti. Puhelin hajosi ja koska en ole vielä vuodenkaan asumisen jälkeen saanut aikaiseksi asentaa taloyhtiön nettiä, vaan käyttänyt puhelimen yhteyspistettä, olin sitten kokonaan ilman. Minulla ei ollut sillä hetkellä aikaa hoitaa asiaa, joten päätin vaan jättää sen seuraavaan päivään. Sen tiedostaminen, etten pääsisi koko päivänä selaamaan somea tai katsomaan netflixiä lasten mentyä nukkumaan vähän ahdisti, mutta koska asialle ei voinut mitään annoin vaan olla.

Ilta kotona oli vähän outo. Otin vaikka kuinka monta kertaa pimeänä olleen puhelimen käteen. Kymmenen aikaan illalla totesin, että ei kai tässä muu auta kun mennä nukkumaan. Yleensä saan unen päästä kiinni vasta reippaasti puolen yön jälkeen. Ja sängyssäkin pyörin ainakin tunnin puhelimen tai läppärin kanssa.

Aamulla pääsin sitten hoitamaan puhelin-asiaa. Olin ihan varma että olen saanut ainakin miljoona kiireellistä sähköpostia, kymmeniä huolestuneita yhteydenottoja kavereilta, satoja tinder-treffiehdotuksia ja missanneeni jonkin todella suuren uutisen. Tänään kaikki oli kuitenkin aivan samoin kun eilenkin samoihin aikoihin. Pari viestiä, ei mitään kriittistä. Kaikki hyvin. Maailma ei ollut romahtanut, vaikka olinkin ollut vuorokauden ilman nettiä.

Oma kännykän räplääminen on häirinnyt jo pitkään. Se on kumma, ettei ratikkaakaan voi odottaa paria minuuttia, ilman että kaivaa sen puhelimen esiin. Se vie myös ihan hirveästi aikaa. Toisaalta sitten yritän välillä puolustella itseäni itselleni, että onko se nyt niin vakavaa? Mitä sitten jos räpellän sitä puhelinta jatkuvasti, se on tätä päivää. Eilisen ihmiskokeen innoittamana ajattelin kyllä pistää itselleni muutamia sääntöjä. Että selaan somet korkeitaan vain tunnin välin ja etten ota puhelinta sänkyyn. Hyvästi perinteeksi muodostunut tinderin selaaminen kunnes silmäluomet painuvat kiinni, tervehdys paremman yöunet.

Ja jos ihmettelette miksi olen usein asukuvissa kännykkä kädessä, johtuu se siitä että puhelin toimii myös kamerani kaukolaukasijana. Sentään niin koukussa en ole, että selaisin instaa myös kesken kuvausten :D

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.