KASTELAHJA OMALLE LAPSELLE

17/11/2018
Kommentit pois päältä artikkelissa KASTELAHJA OMALLE LAPSELLE

Vietämme huomenna ristiäisiä ja tiedän, ettei vanhemmilla ole kai yleensä tapana antaa lapselleen kastelahjaa, mutta minä haluan sellaisen nyt antaa.

Minulla on ollut pienestä saakka kultainen pieni nalle-medaljonki. Muistelen, että sain sen aika varmasti vanhemmiltani ehkä noin viisivuotiaana, mutten ole ihan varma. Muistelen myös, että minulla oli medaljongin sisällä joku kuva, aika varmasti omani, hahah. Ja koska pienenä pureskelin kaikkea, löytyy medaljongin takaa myös pienet hampaanjälkeni.

Koru tuskin tulee oikeasti käyttöön vielä moneen vuoteen, mutta huomenna juhlissa tytär saa sitä ensimmäisen kerran pitää. Koruliikkeestä ostamani uusi kultaketjukin on vielä liian pitkä, vaikka se lyhyin saatavilla mahdollinen olikin.

On ollut jännä huomata, miten tunteikkaasti olen suhtautunut tuleviin ristiäisiin ja niihin liittyviin valmisteluihin. Olen käynyt kaihoisasti silittelemässä henkarissa roikkuvaa kastemekkoa, valinnut pala kurkussa kauniita kappaleita soittolistalle, ihastellut söpöjä töppösiä ja pillittänyt räkä poskella etsiessäni kaunista runoa isoveljien juhlassa lausuttavaksi.

Vauvan kastaminen ylipäätään tuntuu aika isolta ja merkitykselliseltä asialta. Siihen liittyy paljon perinteitä ja mukana oleva uskonnollisuus tekee siitä omastani mielestäni jollain tapaa aika vakavankin asian. Itsehän en kuulu kirkkoon, ole uskonnollinen tai ole kastanut aiemmin lapsiani, joten tämä kaikki on vähän uutta minulle.

Ennen kaikkea kastaminen tuntuu kuitenkin hyvin merkittävältä ja isolta etapilta heti syntymän jälkeen. Samaan aikaan myös kolme kuukautta täyttävä vauva muuttuu taas askeleen lähemmäksi sitä, joka hänestä tulee. Hän saa virallisen nimen, joka tulee osaksi hänen identiteettiään. Hän ei ole enää vain pieni avuton vastasyntynyt vauva, vaan ihan oma itsensä, juuri hän. Ja huomenna me saamme juhlia sitä.


JUHLAMEKKO

24/07/2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Juhliin löytyi sattumalta mekko muutama viikko sitten Gina Tricotin alennusmyynneiltä. Olin ostamassa vain uusia sukkia kun rekissä pisti silmään tämä pitkä mekko. Tuttuun tyyliini se on toki musta, hyvin simppeli – mutta silti yksityiskohtainen. Avonainen selkä ja kyljet valuksi ähän mietityttivät, mutta mekko istuikin hyvin päälle. Ainoastaan tukevat ja olkaimettomat rintsikat olisi pitänyt hommata tämän kaveriksi. Koska juhlat olivat kuitenkin rennot, enkä muutenkaan viitsinyt raahata korkkareita tänne saakka yhden illan takia, vedin bileet avojaloin. Rannekorussa, aurinkolaseissa ja laukussa oleva kulta jatkui kynsissä. Muutenkin kulta mielyttää nykyään tosi paljon sisustuksen lisäksi vaatteissa ja asusteissa. Miksi lie harakaksi olen muuttumassa. Mitäs sanotte tästä juhlatyylstä?

mekko Gina Tricot, käsikoru Monki, laukku Baggu, kynsilakka h&m

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.