Joulukuussa julkaisen blogissa lukijoiden vieraskynäpostauksia, eli teidän tarinoitanne.
Teksti ja kuvat Riikka Timonen / Hunajaista

Moikka!

Omista blogiajoista on jo tovi…mutta sain ihanan mahdollisuuden vierailla täällä Mintun blogissa näin joulun kunniaksi. Eli vieraskynän takana Riikka, entinen bloggaaja Hunajaista-blogin takaa. Osalle Mintun lukijoista tuttukin saatan olla, ja vaikkei enää niin paljoa olla tekemissä Mintun kanssa, niin Minttu on edelleen tärkeä ystävä <3

Saimme jakaa Mintun ja Essin kanssa yhdessä suuret muutosten hetket meidän elämissä ja nyt jokainen meistä kolmesta on löytänyt uuden paikkansa. Mintun ihanan Myy-tyttären ja poikien elämää saamme seurata Instagramista päivittäin. Lapset kasvavat ja elämä kantaa eteenpäin. Arki on parasta.

On ollut kuulumisten lisäksi mahtavaa seurata miten blogimaailma on muuttunut viimeisen parin vuoden ajan, ihmisten arvomaailma muuttuu valtavaa vauhtia ja siitä voi olla vain onnellinen. Toisinaan kaipaan bloggaamista, mutta myös olen onnellinen siitä, että saan jakaa kaiken mahdollisen vapaa-aikani Siirin kanssa.

Näin joulun alla itse aina pysähdyn miettimään ja kiittämään siitä hyvästä, mitä elämä antaa. Ihmiset jotka ovat ympärillä ovat kaikki kaikessa.

Tänä vuonna merkittävä asia oli mummuni poisnukkuminen ja elämä ollut tuulista myös rakkausrintamalla. Jouluna kuuluu ottaa kainaloon rakkaat ja sanoa heille mitä he sinulle merkitsevät. Ei sillä etteikö kaikkina vuodenaikoina se olisi tärkeää, mutta joulu itselleni on rakkaudenkin juhla. Valon juhla.

Siiri on ja tulee aina olemaan elämäni suurin onnen aihe. 11-vuotias mimmini on nyt viidennellä luokalla ja 152 senttiä pitkä…pieni hetki ja jään kakkoseksi pituudessa. Koulu sujuu hyvin ja Siiri on niin fiksu nuori esiteini. Vanhasielu. Eletään niitä viimeisiä hetkiä ennen kun tytöstä kasvaa nainen.

Näin jälkikäteen blogini tuntuu periaatteessa päättyneen Villen ja minun erooni ja Hunaja-kotimme myyntiin. Olen silti onnekas, miten hyvä isä Ville Siirille on ja miten hyvin asiat ovat erosta huolimatta menneet välillämme. Samassa joulupöydässä istumme kaikki jouluaattona. Siitäkin saa olla kiitollinen. Pukkikin saapuu vielä tänä vuonna!

Joulupäivänä meille saapuu perheeni lisäksi mummoni, kummit ja serkut puolisoineen. Harvinaisia hetkiä kun kokoonnutaan isolla joukolla yhteen kuulumisia vaihtamaan tässä kiireisen arjen keskellä.

Toivon, että te Mintun lukijatkin otatte tästä joulunajasta kaiken irti, lähdette metsään ja kotona laitatte villasukat jalkaan ja kokoonnutte perheen kesken kynttilänvaloon ja hyvän ruoan äärelle. Töissäni saan valmistautua jouluun eskareideni kanssa ja se tuo valtavasti joulumieltä myös itselle.

Meillä tänä vuonna kaikki saavat lahjaksi itsetekemäni villasukat. Tämän taidon opin vasta surutyöni myötä ja kai se on oma rakkaudenosoitus mummulleni, joka minua aina nuorena yritti opettaa neulomaan. Nyt osaan. Opettelin, koska tuntui sille.

Joulu on myös hyväntahtoisuuden juhla, ja vaikka klisheelle kuulostaa, muistakaa myös luontoa hankinnoissanne ja viekää vaikka lyhde metsään linnuille.

Jokainen perhe juhlikoon silti omalla parhaalla tavallaan ja minusta joulusta ei saisi ottaa paineita, perinteitä voi luoda uudelleen ja tehdä juhlapyhistä ihan omannäköisiä. Himojuoksijat juoskoon, laiskottelijat syökööt suklaata yöpaidassa päivä toisensa perään. Ei saisi tuijottaa sitä, miten muut joulua odottavat juhlittavan. Kutsu vaikka pöytääsi ystävä joka on yksinäinen tai vietä joulu yksin, jos yksinoloa tarvitset. Mikä vain tuottaa iloa ja hyvää oloa. Kyllä sen joulusiivouksenkin voi jättää väliin ja karata pölypalloja vaikka matkoille.

Näin joulun alla meille tapahtui Siirin kanssa aivan ihana juttu, osallistuimme kilpailuun ja voitimme sen. Pääsimme suunnittelemaan tänne Hämeenlinnaan keskiaikaisen linnamme jouluvalaistuksen. Lisäksemme neljä muuta voittajaa saivat tehdä omansa.

Siiri sai siis suunnitella linnan valaistuksen ja siitä muodostuu valtava taideteos, lumilyhty. Ulkokuori on jäätä ja lunta, sisältä lämmintä. Toivon, että se tuo iloa rantareitin lenkkeilijöille ja junalla ohikulkeville. Siirille se tulee olemaan elämys, mitä tuskin koskaan unohtaa. Harvoin saa tehdä jotain niin suurta ja näkyvää taidetta. Samalla se oli äidin ja tyttären yhteinen kokemus, mikä itselleni on tietysti tärkeää, tuottaa iloa lapselleni.

Kutsunkin teidät katsomaan tuota linnan valaistusta Hämeenlinnaan, jos täällä päin kuljette. Käykää nappaamassa vaikka selfie linnan edustalla kulta kainalossanne! Valmiita tuotoksia voi myös kurkkia lähempänä joulua @visithameenlinnan-Instagramista.

Toivon ihanaa joulua teille kaikille Mintun blogin lukijoille. Ja erityisesti hyvää joulua ystävälleni Mintulle ja hänen perheelleen! <3

Kiitos ihana Riikka! <3 Riikan ja Siirin juttuja pääsee edelleen seurailemaan Hunajaisen ig-tilillä. 

Joulukuussa julkaisen blogissa lukijoiden vieraskynäpostauksia, eli teidän tarinoitanne.
Teksti ja kuva Ansku K

Suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja opettajan lapsella on läksyt tekemättä ja monisteet hukassa. Olipa kerran äiti, jolla oli kolme lasta ja monen vuoden työkokemus luokanopettajana. Kun ensimmäinen lapsi aloitti koulunsa, oli äiti ihan hukassa. Esikoisen ekaluokan aikana äiti mietti monta kertaa, että miten kukaan muuta työtä tekevä voi mitenkään pysyä mukana lapsen koulujutuissa, kun ei päivittäin koulussa ja koulun käytänteissä mukana oleva äitikään pysynyt. Ja oikeastaan äiti ihmetteli samaa vielä toisen ja kolmannenkin lapsen mennessä kouluun.

Jos joskus mietit, että mitäköhän se opettaja ajattelee, kun taas jäi Aapinen kotiin, retkieväät unohtui ja Wilma-viestiin muistit vastata yöllä, älä huoli. Lapsesi opettaja saattaa olla myös jonkun äiti, isä, äitipuoli tai isäpuoli. Voi olla, että opettajan ruuhkavuosista on jo vuosia, mutta kyllä hänkin varmaan muistaa etsineensä allekirjoitettavaa lupapaperia lapsen repusta keskellä yötä, kun paperin palautuspäivä oli jo toissa päivänä. Ainakin lapsesi opettaja on itse ollut lapsi, joka on joskus unohtanut jotain. Ja varmuudella hän on nähnyt uransa aikana monta lasta ja niistä jokaisella vähintään yhden vanhemman.

Opettaja myös tietää, että pienet koululaiset saattavat keksiä juttuja ja puhua mitä sattuu. Kun lapsi kertoo koulussa, että isä soittaa kotona ilmakitaraa kalsarit jalassa ja laulaa niin että naapuri tuli huomauttamaan, tai että äidin lempijuoma on punaviini, opettaja todennäköisesti ajattelee, että lapsen jutut eivät aina välttämättä pidä paikkaansa. Tai vaihtoehtoisesti opettaja miettii, että kuulostaapa hauskalta ja huh, tuo perhe ei varmaan paheksuisi minunkaan yksityiselämääni. Toivottavasti kaikki vanhemmat muistaa myös, että kaikki lapsen kertomat jutut koulusta eivät aina välttämättä myöskään ole ihan juuri niin kuin lapsi kertoo.

Tarinan opettaja kertoi monta vuotta hymyssä suin uusien ekaluokkalaisten vanhemmille vanhempainillassa, että on ihan normaalia, että pientä koululaista syksyn alussa väsyttää ja kiukuttaa iltaisin kotona. Se kuuluu asiaan ja menee ohi. Kun työpäivän jälkeen opettaja-äiti tuli kotiin kuuntelemaan illasta toiseen oman ekaluokkalaisensa “kiukkua” (eli järkyttäviä, tunnin kestäviä raivokohtauksia), hän mietti, että hitto ne vanhemmat on purreet huulta hienosti siellä vanhempainilloissa, kun silloin vasta tietämätön taaperon äiti kertoi ekaluokkalaisten vanhemmille “pienestä väsymyskiukusta”.

Onnellista loppua, jossa äiti tietää tarkalleen milloin on vanhempainilta, milloin sanakoe ja mikä lappu pitikään palauttaa kouluun ja missä se on, ei vielä tähän tarinaan saatu. Onneksi on aikaa opetella.

Kiitos Ansku! <3

Olen järjestänyt useampana vuotena blogissa joulukaneterin, jossa olen esitellyt joka päivä jonkun pienen, tai välillä vähän isommankin, kotimaisen yrityksen ja arponut heiltä jonkin ihanan tuotteen tai palvelun.

Nämä joulukalnterit ovat olleet todella tykättyjä ja olen ollut siitä hyvin iloinen, sillä olenhan valinnut mukaan tarkkaan ja harkiten mielestäni kivoja ja hyviä tekijöitä.

Tänä vuonna haluan kuitenkin tehä jotain vähän toisenlaista. Jakaa tavaran sijasta tarinoita.

Tänä vuonna joulukalenterin luukuista ei siis paljastu tavaraa, vaan halusin antaa vuorostaan teille, hyvät lukijat mahdollisuuden vaikuttaa sen sisältöön.

Toivonkin nyt teiltä toiveita aiheista, josta tahtoisitte kuulla lisää. Ne voivat olla mitä vaan lapsuuden muistoistani, mielipiteitäni teitä kiinnostavasta aiheesta, lempikosmetiikkatuotteistani tai kenties jostain paljon syvällisemmästä tai kiperämmästä aiheesta – antaa tulla!

En kuitenkaan halua toimia pelkästään itse pääosassa, vaan tahtoisin kuulla myös teitä.

Onko sinulla aihe, ajatus, näkökulma, kokemus jonka haluaisit jakaa? Julkaisen toiveaiheiden lisäksi joulukalenterissa nimittäin myös vieraskynäpostauksia.

Kuten toiveaiheidenkin suhteen, myöskään viereaskynäkirjoitusten ei tarvitse liittyä jouluun.

Tietysti jos sieltä löytyisi vaikkapa vähävarainen perhe, joka on saanut taloudellista apua joulun aikaan esim lasten lahjojen muodossa – nyt olisi hyvä ajankohta kertoa tästä ja saada tätäkin kautta lisää tietoisuutta asialle ja lisää lahjoittajia.

Vieraskynäkirjoitukset voivat kuitenkin liittyä ihan arkisiin asioihin ja niiden kautta voidaan tärkeiden ja koskettavien aiheiden lisäksi jakaa ihan vain hyvää mieltä tai oivalluksia.

Tuntuuko sinusta siis että tahtoisit ottaa osaa? Kommentoi, laita viestiä, sähköpostia mitä vaan! Tehdään yhdessä vähän erilainen blogijoulukaneteri!

Kaupallisessa yhteistyössä Polarn O. Pyretin kanssa

Kaupallisessa yhteistyössä Polarn O. Pyretin kanssa

Ensimmäisen joulunsa kunnaksi Myy sai toivoa Joulupukin lisäksi muutaman lahjan ennakkoon Polarn O. Pyretiltä. Pehmeät paketit, kuten uusi pyjama ja villasukat, kuuluvat mielestäni ehdottomasti jouluun ja oli ihana, että myös Myy valitsi näitä pukinkonttiin. Tosin, saatoin ehkä vähän auttaa ja vaikuttaa valinnoissa.

MYYN JOULULAHJATOIVELISTA 2018

– terällinen yöpuku (koska sukat katoavat jaloista aina öisin)
– tonttulakki
– tonttulakkiin matchäävä body
– kylpytakki
– lämpimät sukat
– sukkahousut joulujuhliin
– unikaveri
– aineeton lahja / lahjoitus hyväntekeväisyyteen

Polarn O. Pyretin klassinen raita sopii niin puna-valkoisena, että harmaana myös loistavasti jouluun. Punaisen ja harmaan yhdistelmä on mielestäni ihanan perinteinen. Tykästyin, tai siis Myy tykästyi, tosi paljon tuohon yöpuvun väritykseen, jossa raitojen värit ovat toisinpäin niin että pohja onkin valkoinen. Raitapaitainen pupu kainalossa on kiva käydä unille.

Jos PO.P:ilta löytyy parhaat ulkovaatteet ja vauvojen sukat, niin viimeisen parin kuukauden kokemuksella myös vauvojen yöpuvut pääsevät tämän samaan kategoriaan. Tämäkin yöpuku on uskomattoman ihanan pehmeää ja hitusen joustavaa luomupuuvillaa, eikä missään muussa meillä olevissa yöpuvuissa ole myöskään yhtä hyvää suojaa tuossa leuan alle tulevassa vetoketjussa. Yökkäreissä (kuten lähes kaikissa PO.P:in vauvojen vaatteissa) on erityisen pehmeät ja hankaamattomat tasosaumat. Joten vauva saa nukkua ilman, että mikään painaisi tai raapisi ihoa.

Koska Myyn yksi lempijutuista on kylpeminen, toivoi hän luonnollisesti lahjaksi kylpytakkia. Nämä pehmoiset ja vetoketjulliset kylpytakit toimivat vanhemmilla lapsilla myös aamutakkeina. Meidän perheessä yksi lemppariperinteistäni onkin se, että joulupäivänä viihdytään pitkään iltapäivään pyjamissa ja aamutakeissa herkkuja syöden ja uusia lahjoja ihmetellen. Myös lämpimät uudet sukat (ja ne jalassa kirjan lukeminen suklaa suussa) kuuluvat vahvasti joulunaikaan.

Röyhelösukkahousuilla saa asusta taas vähän juhlavamman isoveljien joulujuhliin ja aaton juhlaillallista varten. Myykin on kanssani samaa mieltä siitä, että noissa röyhelöissä on vaan jotain todella hurmaavan söpöä. Ihan tavalliseen bodyynkin yhdistettynä ne menevät hauskasti myös juhlasesongin ulkopuolella.

Myös raidallinen tonttulakki on klassikko ja tämä on sellainen tuote, joka toivottavasti säilyy tallessa vuosikausia ja menee käyttäjältä, ja jopa sukupolvelta toiselle. Hauskaa tuossa tonttulakissa on myös sen päässä oleva lenkki, johon voi halutessaan kiinnittää kulkusen tai miksei vaikka jonkun koristeen.

Polarn O. Pyret myymälöistä saa myös muitakin, kun pehmeitä paketteja – nimittäin aineettomia lahjoja! Pelastakaa Lapset- Leikkipaketti on ihana lahjaidea. Sellaisen ostamalla neljä pakolaisleirillä asuvaa lasta saa mahdollisuuden leikkiä kuukauden ajan opettavaisilla ja lapsiystävällisillä Pelastakaa Lapset- tiloissa, turvallisten aikuisten seurassa.

Ylihuomenna, pe 14. päivän joulukalenteriluukussa on muuten vastasyntyneiden mallisto alennuksessa. Ihan vaan vinkkinä, jos teidänkin vauvoillanne on lahjatoivelistassa jotain pehmoista. Kannattaa muuten myös käydä katsomassa instagramissa kun Myy avaa lahjojaan.

Olen viimepäivät touhunnut täällä kuin pieni tonttu – ajattelin nimittäin ilostuttaa joulunodostustanne ehkä parhaalla blogijoulukalnterilla mitä on nähty. Saatan kylläkin olla ehkä aika puolueellinen tässä, enkä toki tiedä millaisia kalentereita muilla on tai edes ollut, mutta sen voin luvata että minä olen ainakin ihan superinnoissani jokaisesta luukusta! Niistä kaikista avautuu nimittäin arvonta ja palkintona ihan mielettömiä juttuja itse valitsemiltani kotimaisilta tekijöiltä.

Luvassa on niin kauneuteen, kodinsisustukseen, lasten ja naisten vaatetukseen, asusteisiin sekä palveluihin liittyviä palkintoja. En malta odottaa! Päivän luukku aukeaa joulukuussa ennen aattoa siis joka aamu, joten muistakaahan käydä kurkkaamassa ja osallistumassa joka päivä. Muistuttelen uudesta luukusta myös blogin fb-sivulla sekä instan puolella.

Me muuten päätimme jatkaa uutta jouluperinnettämme ja lähdemme jouluksi Espanjaan!